”Olen nykyisin sinut itseni kanssa”
Rankka kiusaamistausta ei ole saanut Ismo Rönkön hymyä hyytymään.
Kuva: Karoliina Rauhio-Pokka
Kevätaurinko paistaa lähes pilvettömältä taivaalta, eikä Ismo Rönkön hymy jää sille kakkoseksi. 22-vuotias liminkalainen paljastaa iloisen elämänasenteensa salaisuuden.
– Jos minulta kysytään, miksi olen niin iloinen ja avoin ihminen, se johtuu siitä, että uskon Jeesukseen. Usko on vienyt minua elämässä eteenpäin, enkä ole jäänyt murehtimaan menneitä, Ismo sanoo.
Ismo on saanut kotoa kristillisen kasvatuksen, mutta henkilökohtaisesti usko avautui hänelle vasta rippi-kouluikäisenä.
– Usko on hieno ja tärkeä asia. En tiedä, missä olisin, jos en olisi uskossa. Sen avulla elämä pysyy raiteillaan.
Ismolle tärkeintä uskossa on toivo.
– Vaikka olisi vaikeaa tai vastoinkäymisiä, voin luottaa siihen, ettei Jeesus hylkää, ja että paremmat ajat ovat vielä edessä päin.
Positiivinen elämänasenne testissä
Ismon positiivinen elämänasenne joutui todelliseen testiin peruskouluaikoina, kun häntä kiusattiin sekä henkisestä että fyysisesti.
– Minua kiusattiin, koska olen erilainen kuin muut, Ismo huokaa.
Usko ja kehitysvammaisuus antoivat kiusaajille syyn ilkkumiseen. Ystävät olivat harvassa.
– Vammaisuudelleni en mitään voi, mutta uskosta joutuu joskus maksamaan kovan hinnan.
Ismolla on synnynnäinen kehitysvamma, joka vaikuttaa esimerkiksi hänen tasapainoonsa. Siksi mies ei ole koskaan oppinut ajamaan tavallisella pyörällä, vaan hänen menopelinsä on kolmipyörä. Myös sydämen rytmihäiriö vaivaa, mutta tällä hetkellä se on lääkkeillä hallinnassa.
– Olen nykyisin sinut itseni kanssa. Joskus toki mietin, mitä muut ihmiset minusta ajattelevat.
Ismo räppää Jeesuksesta
Usko ja vanhempien pyyteetön rakkaus ovat kantaneet Ismoa kiusaamisen yli.
– Minulle riittää tieto siitä, että äiti ja isä rakastavat minua sellaisena kuin olen.
Kun liminkalainen lähti 19-vuotiaana suureen maailmaan, Kauniaisiin Suomen Raamattuopistolle, hän yllättyi, että muutkin kuin vanhemmat hyväksyvät hänet omana itsenään. Ismo vietti raamattuopistolla lopulta kaksi vuotta kestosuosion saavuttaneella musiikkilinjalla.
– Sieltä sain ystäviä ja varmuutta omaan soittamiseeni. Nyt uskallan esiintyä muille ihmisille, Ismo iloitsee.
– Musiikki on parasta, mitä voi olla. Siinä pystyn vapautumaan.
Ismo on esiintynyt rumpujen kanssa seurakunnan tilaisuuksissa. Koronan takia keikat ovat tauolla, joten hän ehtii keskittyä omien kappaleiden säveltämiseen ja kirjoittamiseen. Miehen musiikkityyli on räppi.
– Kappaleet kertovat toivosta ja Jumalan rakkaudesta. Musiikki on minun tapani kertoa Jeesuksesta. Keikan jälkeen moni on tullut juttelemaan kanssani uskon asioista.
Itsenäistä elämää
Koronan jälkeiseltä ajalta Ismo odottaa paluuta takaisin töiden pariin. Hän sai ensimmäisen oikean työpaikkansa paikallisesta HalpaHallista. Siellä hän on auttanut tavaroiden hyllyttämisessä. Kauppa on vain kivenheiton päässä Ismon omasta asunnosta, johon hän muutti puoli vuotta sitten.
– Olen pärjännyt todella hyvin. Välillä kunnan työntekijä käy katsomassa, miten minulla menee, mutta olen saanut kehuja itsenäisyydestäni.
Lisäksi Ismo odottaa paluuta musiikkihommien pariin. Liminkalainen nauttii valokeilassa olemisesta, joten hänen ei tarvinnut miettiä kahteen kertaan, suostuuko lehtihaastatteluun.
Piditkö artikkelista? Saat lisää mielenkiintoisia juttuja tilaamalla Uuden Tien verkkolehden tästä. Jaa artikkeli myös sosiaalisessa mediassa.
Katso myös, mitä Uusi Tie on merkinnyt Iida Hoville:
