Kolme kantaa luomiseen ja evoluutioon

Uusi Tie pyysi kolmelta aihepiiriä tutkineelta kristityltä vastaukset kysymyksiin luomisesta, maailmankaikkeuden iästä ja evoluutiosta. Nuoren Maan kreationismia edustaa tässä kirurgi (evp.) Mikko Tuuliranta, teististä evoluutiota Oulun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan tutkijatohtori, biokemisti Jussi Tuusa ja älykkään suunnittelun liikettä fysiikan dosentti, Data Lead, Vesa Palonen. Palosen kanta on lähellä vanhan Maan kreationismia, sillä hän pitää Maan pitkää ikää todennäköisempänä mutta suhtautuu kriittisesti evoluutioteoriaan.

Nuorella Maalla tarkoitetaan näkemystä, jonka mukaan Maa on noin 6 000–10 000 vuoden ikäinen. Vanhalla Maalla tarkoitetaan tieteen standardinäkemystä, jonka mukaan Maa on noin 4,6 miljardia ja maailmankaikkeus 13,8 miljardia vuotta vanha. Evoluutioteorialla tarkoitetaan Charles Darwinin kehittelemää teoriaa kaikkien eliöiden yhteisestä sukulaisuudesta ja että lajit ovat syntyneet pitkän ajan kuluessa muuntelun ja luonnonvalinnan kautta.

Nuoren Maan kreationismi

Mikko Tuuliranta

1. Mitkä ovat tärkeimmät syyt uskoa siihen, että Jumala on luonut kaiken kuudessa päivässä ja Maa on vain tuhansia vuosia vanha? 

Heprean päivää tarkoittavan sanan yôm voi asiayhteydestä riippuen tulkita tarkoittavan 24-tuntista päivää tai pidempää jaksoa (Tuom. 5:6). Kuitenkin, kun luomiskertomuksessa yôm´iin liittyy lukusana sekä vielä maininta aamusta ja illasta, ei liene kielitieteellisiä perusteita väittää, että yôm pitäisi tulkita pitkäksi ajanjaksoksi. Kyseessä on numeroitujen päivien ketju.

Väite, että yôm voi tässä yhteydessä tarkoittaa pitkää ajanjaksoa, on helppo kumota jo sillä, että vahvin luomiskertomuksen rakenteellinen vastine on 4. Moos. 7 (heimoruhtinaiden lahjat): ”Ensimmäisenä päivänä toi uhrilahjansa Nahson – – Toisena päivänä Netanel – –” Myös lepopäiväkäsky (2. Moos. 20) oikeuttaa tekemään johtopäätöksen, että kyseessä olivat tavalliset päivät.

2. Mitkä ovat keskeiset evoluutioteorian ongelmat tieteellisen tutkimuksen valossa? 

– Elämän ja informaation synty

– Muodonmuutoksen eli metamorfoosin ”evoluutio” (sammakot, hyönteiset)

– Suvullisen lisääntymisen ”evoluutio”

– ”Ikivanhojen” fossiilien hyvin säilyneet pehmytkudokset (verisolut/suonet, hermot jne.)

– Yhteisen kantamuodon (asteittaisen kehityksen) oppi: Darwinin ”elämän puu” on kaatunut (New Scientist 2692, 2009). Elämä on paljastunut ”ei-asteittaiseksi”: 2010-luvun genetiikka on lopullisesti kumonnut uskon, että geeneistä voitaisiin rakentaa polveutumista kuvaava sukupuu, joka johtaa yhteiseen kantamuotoon. Lajityyppejä erottavat ylipääsemättömät geneettiset kuilut; tutkituilla kymmenillä tuhansilla lajeilla on suuret määrät uniikkeja proteiineja, geenejä ja geneettisiä ohjelmia (10–30%), joita ei löydy yhdenkään muun lajityypin perimästä (Kozulić 2021, The Essence of Biological Species).

– Genetiikka viittaa mieleen, ennakoinnin välttämättömyyteen: Jokaisessa solussamme tapahtuu päivittäin tuhansia DNA-vaurioita, joita sitä varten ennakoitu nerokas koneisto korjaa. Siitä huolimatta vaurioita jää: elämä, joka on nuorta, taantuu, ei kehity.

– Ihmisen mielen ja kielen synty

3. Miksei voida ajatella, että Raamatun ensimmäiset luvut ovat symbolista tai vertauskuvallista kieltä, joiden tehtävänä on vain kertoa, kuka kaiken loi? 

Ensimmäisen Mooseksen kirjan tyyli on historiallista kerrontaa; päätarkoitus on kuvata todellisia tapahtumia. Siinä luomiskertomus erottuu tyyliltään ”korostettuna proosana”: myöhemmissä teksteissä sen historiallisuutta pidetään selviönä (esim. Ps. 136).

Luomiskertomus on ”Suuren Kertomuksen” alkusoitto, josta rakentuu täysin uusi maailmankatsomus. Sen jatkon ja uskottavuuden kannalta on välttämätöntä, että perustana ovat todelliset historialliset tapahtumat, eivät kuvitelmien ja sanaleikkien symbolit ja kielikuvat. Uusi maailmankatsomus ”löysi ihmisen” ja mahdollisti luonnontieteiden synnyn.

Aadam ja Eeva kuvataan todellisina historiallisina henkilöinä, ensimmäisinä ihmisinä heti luomakunnan alussa. (Mark. 10:6) Luoja loi heidät muista poiketen omaksi kuvakseen, heihin hän puhalsi omaa henkeään. Jumala loi kaltaisensa rationaalisen olennon, jolle hän antoi ymmärryksen käsittää, että luonto on rationaalisen Luojan luoma.

Luonto on järjestynyt, se ei perustu sattumaan ja välttämättömyyteen, vaan noudattaa pysyviä lakeja (Job. 38:33, Jer. 31:35–6). Pakanoille käsitys luonnonlaeista oli tuntematon, maailmankuvan pohjalta mahdoton. ”Tiede”, joka perustuu sattumaan ja välttämättömyyteen (darvinismi), ei kuvaa maailmaa (eikä biologiaa) totuudenmukaisesti.

4. Raamatussa on kohtia, jotka viittaavat litteään Maahan (Ps. 104:2–3, Jes. 11:12) ja maakeskiseen kosmologiaan (Joos. 10:12–13, Ps. 93:1). Miksi näitä kohtia ei tulkita kirjaimellisesti? 

Ps. 104:2–3: Taivaitten levittäminen mainitaan Raamatussa 17 kertaa, ja se viittaa luomisprosessiin: Maa oli luomisen keskus, josta taivaat levitettiin, kun erotettiin toisistaan vedet, jotka tulivat taivaan avaruuden päälle (tähtien taakse) niistä, jotka jäivät sen alle. Neljäntenä päivänä tähän taivaanavaruuteen, ”laajuuteen” luotiin Aurinko, Kuu ja tähdet. Tämä sopii siihen, että avaruus vaikuttaa vieläkin laajenevan. Miten tämä voisi viitata litteään Maahan?

Jes. 11:12: ”Maan neljältä kulmalta”. Tämähän vihjaisi, että Maa on neliö? Raamatussa on myös kuvakieltä, ja tämä, jos mikä, on sitä.

Ps. 93: Maanpiiri pysyy lujana, se ei horju: Maan ”piiri” Auringon ympäri pysyy vakaana; näin sen voi nyt tulkita. Miten se tulkittiin tuhat vuotta sitten, sitä en tiedä.

Joosuan pitkän päivän voisi tulkita maakeskiseksi aurinkokunnaksi. Sen syynä lienee jokin yliluonnollinen heijastus.

5. Kuinka suhtaudut siihen, että toisistaan riippumattomat tieteenalat (geologia, paleontologia, tähtitiede) viittaavat maailmankaikkeuden vuosimiljardeja vanhaan ikään? 

Geologia ja paleontologia eivät ole itsenäisiä, vaan toisistaan monen tavoin riippuvaisia historiallisten tieteiden haaroja, jotka ”muinaisjäänteiden” tutkimuksiin perustuen yrittävät tehdä (usein kiistanalaisia) johtopäätöksiä kaukaisen menneisyyden oletetuista tapahtumista.

Tähtitiede on antanut mielenkiintoista tietoa maailmankaikkeudestamme, mutta mistä, miten ja koska se tuli, on täysin eri kysymys. Monet sen havainnoista viittaavat kaiken (myös Maan) nuoreen ikään: kierteis- ja sauvagalaksien rakenteiden säilyminen, nopeasti palavien sinisten jättiläistähtien (Orion) ja pallomaisten, nopeasti laajenevien tähtijoukkojen olemassaolo, ”liian lähellä” kuumaa emotähteään kiertävien eksoplaneettojen säilyminen jne. Miljardien valovuosien päästä tuleva tähtien valo selittynee suhteellisuusteorialla sekä avaruuden laajenemisella – jos Maa oli lähellä luomisen keskusta, mihin luomiskertomus viittaa.

Älykkään suunnittelun idea

Vesa Palonen

1. Millä tavalla älykäs suunnittelu näkyy luomakunnassa?

Luonnonlait ja universumin ominaisuudet on valtavan tarkasti säädetty elämää varten. Tämä hienosäätö on niin tarkkaa, että on mahdotonta ajatella näin käyneen sattumalta. Vaihtoehdot ovat suunnittelu tai multiversumi. Multiversumista ei ole todisteita, ja vaikka se olisikin totta, se ei oikeasti selittäisi hienosäätöä. Suunnittelu sitä vastoin on hyvä selitys hienosäädölle, ja lisäksi suunnittelusta on muitakin todisteita.

Bakteereista norsuihin, biologia on täynnä toiminnallista informaatiota. Empiirisesti tarkastellen toiminnallisen informaation takana on aina suunnittelija, silloin kun informaation määrä on pilkkuvirheitä suurempi, eli yli 100 bittiä. Suurin osa eliöiden biokemiallisista toiminnoista vaatii useita yhteensopivia proteiineja. Jo yhdenkin proteiinin informaatiomäärä on yli 100 bittiä, puhumattakaan eliöiden makrokoon elimistä, vaikkapa sydämistä, keuhkoista, suolistosta, maksoista ja munuaisista.

2. Mitkä ovat tärkeimmät syyt suhtautua kriittisesti evoluutioteoriaan? 

Evoluutioteorialla on käytännössä vain kaksi todistetta, havaitut pienet muutokset, jotka joskus antavat luononvalinnallisen edun, ja eliöiden samankaltaisuus. Mutta pilkkuvirheillä ei saada aikaan merkittävää (yli 100 bittiä) uutta toiminnallista informaatiota, ja eliöiden samankaltaisuus selittyy yhtä lailla tai paremmin suunnittelulla. Esimerkiksi eri automallit ovat keskenään samanlaisia, koska ne on suunniteltu. Samankaltaisuuksista voitaisiin myös helposti rakentaa autojen sukupuita, mutta tämä ei tietenkään ole todiste siitä, että autot ovat syntyneet sattumalta mutaatioiden ja luonnonvalinnan kautta, vaan parempi selitys samankaltaisuuksille on suunnittelu.

Tiedämme, että evoluutiolla on rajansa (M. Behe, The Edge of Evolution). Muuntelua siis tapahtuu, mutaatiot ja luonnonvalinta muuntelevat olemassa olevaa toiminnallista informaatiota pikkuvirheillä, ja näin lajit pystyvät joskus sopeutumaan ekosysteemin muutoksiin. Mutta samaan aikaan tiedämme, että tällä prosessilla on rajat, eikä se pysty tuottamaan uutta toiminnallista informaatiota. Tämä mm. siksi, että pieniä muutoksia tekemällä välivaiheet eivät anna valintaetua. Puolikas sydän ei auta.

3. Eikö älykkään suunnittelun idea syyllisty ”aukkojen Jumala” -ajatukseen, eli Jumalalla selitetään niitä aukkoja, joihin tieteellisellä tutkimuksella ei ole vielä löydetty luonnollisia vastauksia? 

Älykäs suunnittelu on tällä hetkellä paras selitys universumille ja elämälle. Toki voi olla, että tulevaisuudessa osa suunnittelun todisteista osoittautuu vääräksi, mutta enemmänkin näyttää siltä, että tulevaisuuden tutkimus vahvistaa todisteita suunnittelusta. Tämä siitä huolimatta, että älykkään suunnittelun tutkimusta ei juuri rahoiteta.

4. Millaiset mittarit puoltavat vanhaa Maata, mitkä nuorta? Ja kummat mittarit ovat vakuuttavampia? 

Vanhaa Maata puoltavia mittareita on ainakin kymmenkertainen määrä nuorta Maata puoltaviin mittareihin verrattuna. Vanhaa Maata puoltavat mittarit ovat vakuuttavampia, mutta toisaalta on hyvä muistaa, että vanhan Maan tutkimuksella on yli tuhatkertainen tutkimusrahoitus.

Vanhaa Maata puoltavat mm. radioaktiiviseen hajoamiseen liittyvät menetelmät (pääosin), kaukaa kosmoksesta saapuva valo ja puiden vuosirengassarja-ajoitus (noin 20 000–40 000 vuoteen asti).

Nuorta Maata puoltavat mm. dinosaurusten ja muiden eliöiden jäänteet, joissa solukkoa ja biomolekyylejä on yhä tallella,sekä ekosysteemin selviämisen epätodennäköisyys miljoonien vuosien ajan.

Jotta nuori Maa olisi uskottava, pitäisi kaukaa tuleva valo ja radioaktiivisen hajoamisen suuri määrä voida selittää. Nuoren Maan tutkijoilla on tähän alustava teoria, jossa maapallo on lähellä universumin massakeskipistettä, jolloin Einsteinin teorian mukaisesti aika kulkisi hitaammin maapallolla kuin kauempana kosmoksessa, hieman kuin mustasta aukosta ulos tullessa. Vastaavia teorioita on myös radioaktiivisen hajoamisen nopeudesta, mutta nämä ovat nykyisellään spekulatiivisia teorioita. Näin ollen sanoisin, että tieteellisellä puolella vanhan Maa on voitolla 90–10, mutta nuori Maa on mahdollinen.

5. Raamatun sukuluetteloiden perusteella on laskettu, että Aadamin luominen tapahtui noin 4 000 vuotta eKr. Eikö pitäytyminen vanhaan Maahan ole ristiriidassa Raamatun opetuksen kanssa? 

En laittaisi paljon painoa sukuluetteloiden avulla ajoittamiselle. Sukuluettelot ovat minusta kirjallinen tapa olennaisten ihmisten ja juurien muistamiseksi. Tapahtuneen kannalta ei-niin-tärkeät Taunot ja Irmelit on jätetty sukuluetteloissa mainitsematta, eli isäksi mainittu saattaa käytännössä oli esi-isä.

Samoin yom-sana ei tarkoita pelkästään päivää, vaan esimerkiksi kuningas Hiskian yom on Raamatussa koko Hiskian hallintokausi. On siis aivan mahdollista, että 1. Moos. 1 pitäisi ymmärtää tyyliin ”Ensimmäinen aikakausi… Toinen aikakausi…” Tätä tukee myös se, että kuudentena päivänä tapahtuu todella paljon (tuskin ehtisi päivässä), ja seitsemäs päivä näyttäisi yhä jatkuvan.

Yksittäinen tärkeä asia tulkintoja vertaillessa on, onko Aadam tulkinnassa historiallinen ja todellinen henkilö. Jotkut vanhat Maan tulkinnat mokaavat tässä kohtaa.

Näin ollen sanoisin, että Raamatun tulkinnassa nuori Maa on voitolla 70–30. Kristitty ei siis minusta ole sidottu nuoren Maan kantaan, vaikka se ehkä onkin tekstin luonnollisin tulkinta, vaan myös vanhan Maan tulkinta on aivan mahdollinen.

Teistinen evoluutio

Jussi Tuusa

1. Mitkä ovat tärkeimmät syyt uskoa siihen, että Jumala on luonut kaiken käyttäen apunaan evoluutiota? 

Pidän kysymykseen sisäänrakennettuja olettamuksia ongelmallisina. Siksi vastaan: Ei ole mitään syytä olla uskomatta.

”Luominen” on uskonnollinen ilmaisu, kun taas ”evoluutio” on tieteellinen, hyvin usein väärinymmärretty käsite. ”Uskoa” tarkoittaa arkipäiväisessä merkityksessä jotakin toiveikkaan arvauksen ja luottavaisen vakuuttuneisuuden välille sijoittuvaa asennetta. Tieteellinen ”usko” on vakuuttuneisuutta jostain asiantilasta, koska objektiivisten todisteiden perusteella tämä tila on todennäköinen. Kristillinen usko on puolestaan subjektiivisen todistuksen pohjalta syntynyt persoonien välinen suhde, joka on olemassa kaikesta epätodennäköisyydestä huolimatta.

Jumalan luomistyö Raamatun kertomana on juuri subjektiivinen ihmiselle tullut ilmoitus, historiaan ja kulttuuriin lihaksi tullut Sana – ei abstrakti, universaali mekanistinen selostus olevaisuuden ilmaantumisesta. Objektiivinen havainnointi luonnosta puolestaan kertoo, että vain evoluution kautta voidaan ymmärtää biologisessa todellisuudessa olevan mieltä. Tästä todistavat mm. perimää kantavien molekyylien (RNA, DNA) emäsjärjestys, aineenvaihdunnan universaalius, populaatiogenetiikka sekä kehitysbiologiset ja morfologiset vertailut. Jos tulee parempi teoria, sitten käytetään sitä.

2. Jos evoluutioteoria on totta, miten pitäisi ymmärtää ihmisen erityslaatuisuus Jumalan kuvana ja syntiinlankeemus?

Evoluutioteorialla ei ole mitään annettavaa uskoon ihmisestä Jumalan kuvana, mutta joitakin syvällisiä liittymäkohtia syntiinlankeemukseen. 1. Moos. 3 kertoo vavahduttavasti ihmisen erosta Jumalasta, mutta myös siitä, miten syntiinlankeemus oli rinnakkaista moraalin synnylle (hyvän ja pahan tiedon puu). 1. Moos. 3 kertoo myös, että ihmiset kehittyivät itsestään ja kuolevaisuudestaan tietoisiksi olennoiksi (”he huomasivat olevansa alasti”).

Teologi Emil Brunner kirjoitti: ”Luominen ei ole tapahtuma, joka sattui eräitä vuosituhansia tai vuosimiljoonia sitten – – Se on ajan ja iankaikkisuuden raja. Luominen on ajallisen syntymistä iankaikkisuudesta Jumalan tahdon ja suunnitelman mukaan. Sen takia luominen on sellaista, että sitä ei voida liittää kehityshistoriaan, ei edes sen ensimmäisenä kohtana. Psalminkirjoittaja sanoo itsestään: Jumala loi minut.” Edelleen Brunner vapaasti lainaa Lutheria: ”Ihmisen Jumalan kuvan kaltaisuus ei ole muuta kuin Jumalan lahjoittama elämä, justitia originalis, elämä uskossa ja rakkaudessa ja Jumala-yhteydessä.” Raamattu todistaa: ”Minä olen sinut nimeltä kutsunut; sinä olet minun”.

3. Evoluutioteorian mukaan kuolema oli olemassa jo ennen ihmisen lankeemusta. Miten suhtaudut siihen, että Paavalin mukaan kuolema on synnin palkka ja siten astunut maailmaan vasta ihmisen jälkeen?

Paavali kirjoittaa myös: ”Minä elin ensin ilman lakia, mutta kun lain käsky tuli, synti heräsi eloon ja minä kuolin”. Elävät olennot voivat olla olemassa vain, koska biologista kuolemaa tapahtuu. Me emme olisi voineet kehittyä äitimme kohdussa ilman solutason kuolemaa. Immuunijärjestelmämme tuhoaisi meidät, jos autoreaktiivisia T-soluja ei tapettaisi. Suuri osa petoeläimistä on anatomialtaan ja fysiologialtaan erikoistunut täysin lihansyöjiksi, ja näiden henkiinjääminen edellyttää toisten eliöiden kuolemaa.

Kirjaimellinen ilmoituskäsitys johtaa järjettömyyteen. Kreationistit viljelevät mm. näkemystä, että sairauksia aiheuttavat virukset ja muut ”pahikset” ovat syntiinlankeemuksen jälkeisten haitallisten mutaatioiden tuotetta. Jumala kavennetaan taikuri-insinööriksi, mutta synti taitaa superevoluution, joka loihtii uutta informaatiota, paljon kärsimystä aiheuttavaa ”aseteknologiaa”. Ei niin! Vaikka synti tuli yhden ihmisen kautta maailmaan, se ihminen (adam) olet sinä ja se olen minä.

Luterilainen yksinkertainen predestinaatio-oppi tarkoittaa sitä, että vaikka emme voi tehdä valintaa päästäksemme taivaaseen, voimme kyllä valita helvetin. Sinne ei ole ketään edeltämäärätty. Vastuu synnistä on sinulla ja minulla.

4. Mitä vastaat kreationistien väitteeseen, että kauan aikaa sitten tapahtuneista asioista ei voi saada yhtä varmaa tieteellistä tietoa kuin nykyisyydessä kokeellisesti toistettavista asioista?

Oliko Jeesus varmasti olemassa? Moni kreationisti hyväksyy päättelyn Raamatun ja sen ulkopuolisten lähteiden historiallisesta todistusvoimasta historiallisesta Jeesuksesta, mutta ei vastaavaa päättelyä jokaisessa solussaan kantamasta tiedosta, joka todistaa paitsi evoluution tapahtuneen, myös usein viitteen sen mekanismista.

5. Mitä vastaat siihen väitteeseen, että evoluutioteoria ei ole tiedettä vaan naturalistiseen maailmankatsomukseen perustuvaa ideologiaa?

Jos ja kun jotkut käyttävät tiedettä oman ateistisen ideologiansa tai filosofiansa keppihevosena, tämä on heidän häpeänsä. Tiede ei ole ideologia, vaan käytännön työkalu, jota määrittävät selkeät kriteerit. Sen on oltava avointa, universaalia, rationaalista, sisäisesti ristiriidatonta ja havaintoja käyttäessään niihin perustuvaa. Tärkeän ”popperilaisen” periaatteen mukaan tieteen on oltava tuotoksiltaan falsifioitavaa eli sellaista, joka periaatteessa voitaisiin osoittaa vääräksi (ei tarkoita, että tulos on väärä, tai että se voitaisiin osoittaa vääräksi nykyisillä metodeilla, vaan että vääräksi osoittaminen on periaatteessa mahdollista). Evoluutioteoria on havaintoihin perustuva rationaalinen malli, joka täyttää nämä edellytykset. Kristillinen usko ei täytä falsifioituvuusvaatimusta. Siksi se ei voi olla tiedettä. Tule Herra Jeesus!

Millaisia kysymyksiä kreationistien olisi hyvä työstää eteenpäin? Entä teististen evolutionistien? Lue, mitä uutuuskirjan luomisesta ja evoluutiosta julkaissut teologian tohtori Rope Kojonen vastaa.

Piditkö artikkelista? Saat lisää mielenkiintoisia juttuja tilaamalla Uuden Tien verkkolehden klikkaamalla alla olevaa kuvaa. Jaa artikkeli myös sosiaalisessa mediassa!