Kansanlähetysopiston pihaistutukset muistuttavat niiden laittajasta

Leena Lampinen syntyi 15.1.1946 ja kuoli 5.6.2024.
Mustavalkoinen kuva päivänkakkaroista.

Leena Lampinen on päässyt taivaan kotiin pitkän sairauden jälkeen. KUVA: PEXELS

Leena Lampinen on päässyt taivaan kotiin pitkän sairauden jälkeen. Hän syntyi 13.1.1946 Imatralla kuusilapsiseen perheeseen. Vuonna 1966 Leena avioitui Johannes Lampisen kanssa ja perheeseen syntyi kaksi poikaa. Omakotitalo hankittiin Hausjärven Ryttylästä. Perhe oli hyvin vieraanvarainen. Leena oli innokas kalastaja ja sai kerran kuusikiloisen hauenkin. Leena piti poikakerhoa omille ja kylän pojille sekä pyhäkoulua.

Kun Kansanlähetys oli hankkinut vuonna 1969 Ryttylästä tilat Lähetyskoululle, Lampiset olivat innolla mukana paikkojen kunnostamisessa. Leena toimi Lähetyskeskuksessa sekä siivoojana että keittiöllä sijaisena, ja ”multasormena” hän ehti myös piha-alueita kaunistamaan. Kansanlähetysopiston kauniit pihaistutukset muistuttavatkin niiden uskollisesta laittajasta.

Lampisten sydämellä oli hengellinen työ lasten parissa. He löysivät väylän tälle kutsumukselle Lastenmissiosta ja olivat vuosikymmeniä mukana järjestön leireillä ja koulutuksissa Suomessa ja ulkomailla. Leena oli aina valmiina palvelemaan, auttoi keittiössä ja hoiti käytännön asioita. Hänellä oli kyky nähdä, mitä piti tehdä, jotta asiat saatiin luistamaan.  Kun Lastenmission toimisto muutti Ryttylään, Leenasta tuli sen toimistonhoitaja. Hän hoiti myös lasten raamattukirjekursseja.

Leena lauloi seurakunnan Laulupuro-kuorossa. Hän pani alulle Donkkis Big Night -toimintaillat lapsille Ryttylässä ja oli mukana sekä Kansanlähetyksen että seurakunnan toiminnassa. Lähetystyö oli yksi Leenan sydämen asioita. Hän kävi Japanissakin auttamassa Pihkalanlähettiperhettä kuukauden ajan.

Leena Lampinen oli tarmokas, itsenäinen, valoisa luonne. Vaatimattomana ihmisenä hän ei halunnut tuoda itseään esille vaan toimi taustalla. Ystävän kertoman mukaan Leena ”ei loukkaantunut mistään”, hänellä oli suuri sydän.

Leenaa jäivät kaipaamaan Johanneksen lisäksi pojat Antti ja Heikki perheineen.

Aiemmin julkaistuja muistokirjoituksia:

Japanin lähettipariskunta eli ja kuoli käsi kädessä

Liisa Leinosen sydämen koti oli Dembi Dollossa