Kysely: Maallistumiskehityksestä ei ole merkkejä viidesläisten keskuudessa

Uuden Tien toteuttama kysely osoittaa, että Kansanlähetyksen ja Raamattuopiston piirissä uskotaan vakaasti kristillisiin perususkonkohtiin. Mikäli kirkko alkaa vihkiä samaa sukupuolta olevia pareja, kirkkoon kuuluminen ei enää ole itsestäänselvyys.

Juhlaväkeä Kansanlähetyspäivillä 2019. Kuva: Philippe Gueissaz

Melkein puolet (44 %) Kansanlähetyksen ja Suomen Raamattuopiston (SRO) kävijäkunnasta aikoo erota kirkosta, jos kirkko alkaa vihkiä samaa sukupuolta olevia pareja. Luterilaisen kirkon jäsenenä on päättänyt pysyä vain noin kolme kymmenestä (29 %), sillä lähes yhtä moni (27 %) ei osannut kertoa kantaansa.

Edelliset tulokset koskevat niitä, jotka edelleen ovat kirkon jäseniä. Liikkeiden kesäjuhlien vieraista 12 prosenttia oli jo eronnut kirkosta, ja 4 prosenttia ei ollut koskaan kuulunutkaan kirkkoon.

Nämä seikat selviävät Uuden Tien kyselytutkimuksesta, joka toteutettiin Kansanlähetyspäivillä heinäkuussa ja SRO:n Hengellisillä syventymispäivillä elokuussa. Vastaajia oli yhteensä 509.

Alttius kirkon jättämiseen erottaa liikkeitä jossain määrin. Kansanlähetyspäivillä kaikista kirkkoon kuuluneista kävijöistä 47 prosenttia aikoi erota kirkosta, Hengellisillä syventymispäivillä 39 prosenttia.

Aktiivijäsenten parissa ero on suurempi. Kansanlähetykseen ”kiinteästi kuuluvista” vastaajista 51 % aikoi jättää kirkon, Raamattuopistoon kiinteästi kuuluvista 35 %. Tämä ero on tilastollisesti merkitsevä, liikkeiden ero kokonaisuutena ei aivan.

Herätysliikkeisiin kiinteästi kuuluvat vastaajat ovat kuitenkin tähän asti pysyneet uskollisesti kirkossa: toistaiseksi 96 % heistä on kirkon jäseniä. Ryhmässä ”löyhästi kuuluvat” tämä osuus on 84 % ja ryhmässä ”muut” vain 66 prosenttia eli jopa hieman vähemmän kuin suomalaisten joukossa keskimäärin (70 %). Näiden lukujen osalta Kansanlähetys ja SRO eivät poikkea toisistaan.

Nuorten ja vanhojen ikäpolvien välillä ei ole tuloksissa juurikaan eroa.

”Tämä on herätysliikkeistä uutta tietoa”

Kansanlähetyksen lähetysjohtaja Mika Tuovisen mukaan korkea kirkosta eroamisen valmius korostaa avioliittokysymyksen vakavuutta.

– Moni on valmis jättämään hengellisen yhteisönsä. Myös maailmanlaajuisesti on nähtävissä, että kirkkokuntia on hajonnut samaa sukupuolta olevien vihkimisen takia, hän pohtii.

Toisaalta Tuovinen arvioi, että käytännössä eroaminen ei osoittaudu aivan yhtä helpoksi kuin kyselyssä.

Oli tuntumaa, että jäsenyyden jatkamista pohditaan liikkeissä jossain määrin, mutta olisin ajatellut lukujen olevan alhaisempia.

SRO:n toiminnanjohtaja Lauri Vartiainen kuvailee tutkimustulosta ”häkellyttävän korkeaksi”, mutta se on sikäli linjassa hänen kuulemansa palautteen kanssa, että kriittisyys kirkkoa kohtaan on kasvanut nopeasti.

– Taustalla on voimakas petetyksi tulemisen tunne, jota esimerkiksi kirkon teologinen linjattomuus, ratkaisut seksuaalietiikan kysymyksissä ja herätysliikkeiden kohtelu kirkossa ruokkivat, Vartiainen tarkentaa.

– Ja mikäli on kuviteltu, että herätysliikkeiden väki sopeutuu pienellä viiveellä valtavirta-ajatteluun, voi kyselyn tulos olla herättävä.

Vartiainen lisää, että herätysliikkeiden irtautuminen kirkosta hiljentäisi seurakuntien toimintaa huomattavasti.

Myös Kirkon Tutkimuskeskuksen (KTK) johtaja Hanna Salomäki kertoo hieman yllättyneensä kirkosta eroamisen aikomuksista.

– Tämä on herätysliikkeistä uutta tietoa. Oli tuntumaa, että jäsenyyden jatkamista pohditaan liikkeissä jossain määrin, mutta olisin ajatellut lukujen olevan alhaisempia.

Lähes kaikki uskovat neitseestäsyntymiseen ja ylösnousemukseen

Kirkosta eroamisen ohella Uuden Tien tutkimus selvitti hengelliseen elämään osallistumista sekä käsityksiä uskon­opista, politiikasta ja moraalikysymyksistä. Osa kysymyksistä oli samoja kuin Salomäen toteuttamassa laajassa herätysliiketutkimuksessa vuosina 2008–2009.

Uuden Tien tutkimuslomake tiedusteli myös asioita, joista on saatavilla suomalaisia yleisesti koskevaa tietoa, mutta joita ei ollut ennen kysytty nimenomaisesti maamme herätyskristityiltä. Esimerkiksi evoluutioteoriaa, maahanmuuttopolitiikkaa ja puoluekantaa koskeva tieto on uutta.

Mahdolliset huolet maallistumisesta tutkimus paljastaa aiheettomiksi ainakin keskeisten uskonkohtien osalta.

Jumalan olemassaoloon, Jeesuksen neitseestäsyntymään ja Jeesuksen ruumiilliseen ylösnousemukseen sanoi ”uskovansa vakaasti” 97 % kesäjuhlien vieraista. Pelastukseen yksin armosta uskoi vakaasti 96 %, Saatanan olemassaoloon 95 % ja helvetin olemassaoloon 94 %.

Mahdolliset huolet maallistumisesta tutkimus paljastaa aiheettomiksi ainakin keskeisten uskonkohtien osalta.

Kiinteästi herätysliikkeisiin kuuluvista vastaajista näihin väittämiin uskoi vakaasti 97–100 prosenttia. Virhemarginaalin rajoissa Kansanlähetyksen ja SRO:n kesäjuhlavieraat vastasivat täysin samalla tavalla.

Ero keskimääräiseen suomalaiseen on suuri. KTK:n Gallup Ecclesiastica 2015 -tutkimuksen mukaan kaikista suomalaisista 23 % uskoi vakaasti Jumalaan, joka on luonut kaiken, samaiset 23 % Jeesuksen ylösnousemukseen sekä 18 % Saatanan olemassaoloon. Lisäksi noin 15 prosenttia piti kutakin väitettä todennäköisesti totena, vaikka ei uskonutkaan ”vakaasti”. (Yle 2.11.2016)

Kontrasti näkyy myös suhteessa kirkon työntekijöihin, joista 67 % uskoi vakaasti Jeesuksen neitseestäsyntymään muutaman vuoden takaisessa KTK:n kyselyssä (Seurakuntalainen 14.3.2013).

Onko Raamatussa viidesläisten mielestä virheitä?

Kansanlähetys- ja SRO-väen käsitys Raamatusta osoittautui konservatiiviseksi, sillä 60 % kaikista vastaajista uskoi Raamatun täyteen erehtymättömyyteen. 30 %­ piti Raamattua inspiroituna ja opillisesti sitovana, mutta katsoi, että se ”voi sisältää historiallisia virheitä”.

Pelastushistoriallisen tulkinnan valitsi 7 % vastaajista. Sen mukaan Raamatussa on inspiroitua vain jokin suuri periaate, kuten pelastushistoria. Vajaat puolitoista prosenttia ei osannut sanoa, ja samainen puolentoista prosentin siivu ajatteli Raamatun olevan vain ihmisten ilmausta omasta uskostaan.

Kansanlähetyksessä mitään selvää muutosta ei ole tapahtunut, mutta SRO:n kävijät näyttäisivät kääntyneen aiempaa konservatiivisemmiksi.

Kansanlähetyspäivillä täysi erehtymättömyys sai suuremman kannatuksen, 65 prosenttia, kuin Hengellisillä syventymispäivillä, 54 prosenttia. Ero on tilastollisesti merkitsevä. Herätysliikkeisiin sitoutumisen aste vaikutti Raamatun tulkintaan suurin piirtein yhtä paljon kuin Kansanlähetyksen ja SRO:n ero.

Koska kysymys kopioitiin lähes sellaisenaan Hanna Salomäen tutkimuksesta, voidaan vastauksia verrata 10 vuoden takaiseen. Kansanlähetyksessä mitään selvää muutosta ei ole tapahtunut, mutta SRO:n kävijät näyttäisivät kääntyneen aiempaa konservatiivisemmiksi: täyden erehtymättömyyden kannatus kasvoi 11 prosenttiyksikköä.

Myös seksuaali- ja perhe-etiikan näkemykset ovat konservatiiviset. 89 prosenttia kaikista vastaajista piti aborttia ”useimmiten tai aina” moraalisesti vääränä. Homoseksuaalisia suhteita piti vääränä samat 89 %,­ avosuhteita 87 %. Loppu jakautui kussakin kysymyksessä osapuilleen puoliksi hyväksynnän ja en osaa sanoa -vastausten välille.

Samalla tavalla poikkeavat toisistaan myös SRO ja Kansanlähetys. Siinä missä kansanlähetysläisistä 82 % torjui homoseksuaaliset suhteet täysin ja 9 % osittain, SRO-laisista täyden tuomion antoi ”vain” 73 % ja osittaisen 15 %. Suoranaista hyväksyntää SRO:lla ei annettu kuitenkaan yhtään enempää.

Vuonna 2018 kaikista suomalaisista vain 20 % piti homoseksuaalisia suhteita vääränä kansainvälisen ISSP-tutkimuksen mukaan.

Lue myös muut Uuden Tien kyselystä kertovat artikkelit:

Evoluutiokritiikki on yleistä viidesläisten parissa

”Tämä on kutsu pitää rukousta aiempaa enemmän esillä”

Mitä mieltä maahanmuutosta, ilmastonmuutoksesta ja puoluepolitiikasta?

 

Lisäksi

Vastaajien määrät ja virhemarginaalit

Kyselyyn vastasi Kansanlähetyspäivillä 285 ja Hengellisillä syventymispäivillä 224 henkilöä. Herätysliikkeiden yhteisiä tuloksia lasket­taessa jokaiselle vastaajalle annettiin sama painoarvo, joten Kansanlähetys näkyy tuloksissa hieman Raamattuopistoa enemmän. Laskuissa ei huomioitu muilla tavoin sitä, että kävijämäärällä mitattuna KL-päivät on selvästi suurempi tapahtuma.

Tilastollinen virhemarginaali riippuu sekä otoksen koosta että tulokseksi saadusta prosenttiluvusta. Koko aineistolle (KL + SRO) marginaalit ovat seuraavat:

±5 %-yksikköä, jos jakauma on 50–50

±4 %-yksikköä, jos jakauma on 80–20

±3 %-yksikköä, jos jakauma on 90–10

±2 %-yksikköä, jos jakauma on 95–5

Pelkän Kansanlähetyksen tai pelkän SRO:n marginaali on kussakin tapauksessa noin
1 prosenttiyksikön suurempi.