Mitä mieltä maahanmuutosta, ilmastonmuutoksesta ja puoluepolitiikasta?

Ylivoimainen enemmistö Kansanlähetyksen ja Suomen Raamattuopiston kannattajakunnasta äänestää Kristillisdemokraatteja, kertoo Uuden Tien kysely.

Kuva: iStockphoto

Kuva: iStockphoto

Ylivoimainen enemmistö Kansanlähetyksen ja Suomen Raamattuopiston kannattajakunnasta äänestää Kristillisdemokraatteja, kertoo Uuden Tien kysely.

Puoluekannan ohella tutkimus tiedusteli maahanmuutto- ja ilmastopolitiikan kysymyksiä. Niissä herätysliikeväki sijoittuu lähelle suomalaisten keskiarvoa, joskin Kansanlähetyksessä – Suomen Raamattuopistosta (SRO) poiketen – on havaittavissa lieviä vivahteita kallistumisesta Perussuomalaisiin päin.

Mielipiteensä ilmoittaneista vastaajista 77 prosenttia kertoi äänestävänsä Kristillisdemokraatteja. Seuraavaksi suosituin puolue oli Perussuomalaiset (10 %). Muista puolueista Keskusta (vajaa 5 %), Kokoomus (reilu 3 %) ja SDP (2 %) keräsivät kukin hieman kannatusta, loppujen kolmen prosentin jakautuessa kaikille muille puolueille.

Puoluekantansa jätti tyhjäksi 13 prosenttia, joten kaikilta vastaajilta yhteensä KD keräsi 67 % kannatuspotin.

Taustatekijöistä sukupuoli vaikutti jakaumaan KD:n ja Perussuomalaisten välillä eniten: PS sai miehiltä 15 % mutta naisilta vain 6 % kannatuksen. Vahvempi sitoutuminen herätysliikkeisiin ennakoi jossain määrin korkeampaa KD:n kannatusta; sen sijaan Kansanlähetyksen ja SRO:n väliset erot eivät olleet tilastollisesti merkitseviä.

Muiden puolueiden kannatus jäi niin alhaiseksi, että tilastollisen virheen mahdollisuus estää vertailun taustatekijöiden tai herätysliikkeen mukaan.

Ei selkeitä merkkejä kristittyjen ja kansallismielisten liittoumasta

Pelkästään puoluekannan mukaan tarkasteltuna Kansanlähetyksen ja SRO:n kävijät vaikuttavat varsin yhtenäiseltä joukolta. Tällä perusteella ei ole myöskään nähtävissä mitään selkeää merkkiä sellaisesta konservatiivisten kristittyjen ja kansallismielisen väestönosan liittoumasta, jollaisen syntymistä Helsingin Sanomat ennakoi toukokuussa (HS 12.5.2019). Siinä määrin suuri on KD:n yksinvalta.

Asiakysymysten valossa edellinen arvio ei muutu radikaalisti, mutta Kansanlähetyksen osalta tilanne ei myöskään vaikuta aivan yhtä kiistattomalta. Kansanlähetysväen mielipiteet vaihtelevat asiasta riippuen, mutta kokonaisuutena Kansanlähetysväen näkemykset maahanmuutosta, ilmastonmuutoksesta ja mediasta ovat kriittisempiä kuin Suomessa keskimäärin.

SRO:ta tämä lisähuomautus ei koske. Vaikka puoluekanta ei juuri erota liikkeitä toisistaan, asiakysymyksissä SRO on Kansanlähetystä vasemmistolaisempi ja eri kysymysten keskiarvolla mitattuna lähellä poliittista valtavirtaa.

Molemmissa liikkeissä kriittisimmät näkemykset koskevat islamia. Kansanlähetyspäivillä jopa 76 % arvioi, että ”islamin yleistyminen muun muassa maahanmuuton seurauksena on pitkällä aikavälillä uhka suomalaiselle yhteiskunnalle”. Vain 14 % oli eri mieltä, ja 10 % ei osannut sanoa.

Kansanlähetysväen mielipiteet vaihtelevat asiasta riippuen, mutta kokonaisuutena näkemykset maahanmuutosta, ilmastonmuutoksesta ja mediasta ovat kriittisempiä kuin Suomessa keskimäärin.

Kriittisyys islamia kohtaan on selvästi korkeampaa kuin suomalaisten parissa keskimäärin. Amerikkalaisen Pew-tutkimuslaitoksen viimevuotisessa monikansallisessa kyselyssä 62 % suomalaisista piti islamia ”epäyhteensopivana suomalaisen kulttuurin ja suomalaisten arvojen kanssa” (Yle 16.8.2018).

Myös Hengellisten syventymis­päivien kävijät suhtautuivat islamiin keskimääräistä suomalaista kielteisemmin: 69 % piti islamia uhkana, 19 % oli eri mieltä ja 12 % ei osannut sanoa.

Tässä yksittäisessä kysymyksessä herätysliikkeiden keskinäinen ero ei aivan täytä tilastollisen merkitsevyyden ehtoja. Kyse ei liene kuitenkaan sattumasta, sillä muissa maahanmuuton ja ilmastopolitiikan kysymyksissä ero oli suurempi, tilastollisesti merkitsevä ja johdonmukaisesti samansuuntainen.

Tiukennuksia Suomen maahanmuuttopolitiikkaan toivoi Kansanlähetyspäivien kävijöistä 56 prosenttia, ja tiukennuksia vastusti 32 prosenttia. Hengellisten syventymispäivien kävijöistä tiukennuksia kannatti 45 % ja vastusti 34 %.

Varsin moni viidesläinen – kaikista vastaajista tarkalleen 16 % – ei siis tahtonut rajoittaa maahanmuuttoa siitä huolimatta, että piti islamia uhkana. Tämän ilmiön syistä voi esittää lähinnä spekulaatioita.

Kenties nämä vastaajat olivat huolissaan kristittyjen turvapaikanhakijoiden asemasta? Osansa ilmiöstä saattaa selittää myös se, jos kristillisten piirien islam-kritiikissä korostuu hengellinen näkökulma yhteiskunnallisten seikkojen sijasta.

Ihmisvaikutuksen kieltäminen ilmastonmuutokseen on harvinaista

Kuva: Unsplash

Myös ilmastopolitiikassa Kansanlähetyspäivien vieraat vaikuttaisivat poikkeavan hieman poliittisesta valtavirrasta. 59 % katsoi, että ”Suomen pitää tehostaa toimiaan globaalin ilmastonmuutoksen ehkäisemiseksi”, ja 32 % vastusti toimenpiteitä. Raamattuopistolla prosenttiluvut olivat 68 % puolesta ja 24 % vastaan.

Valtion teettämä Ilmastobarometri 2019 -kysely (Yle 18.3.2019) ei sisältänyt tarkalleen samaa kysymystä, mutta väitteeseen ”ilmastonmuutoksen hillinnän ja vähäpäästöisen yhteiskunnan kehittämisen tulisi olla yksi seuraavan hallituksen kärkiteemoja” 70 % suomalaisista vastasi kyllä. Väitteestä ”ilmastonmuutoksen hillitsemisellä on kiire” samaa mieltä oli jopa 83 % suomalaisista.

Kumpikin luku on selvästi suurempi kuin Kansanlähetyksen 59 prosenttia, mutta ensin mainittu lähellä SRO:n 68 prosenttia.

Uuden Tien tutkimus sisälsi myös erillisen kysymyksen siitä, onko ilmaston lämpeneminen enimmäkseen ihmisen aiheuttamaa. Tästä 78 % SRO-laisista ja 69 % kansanlähetysläisistä oli samaa mieltä. Ihmisen vaikutuksen kiisti 10 % SRO:n ja 18 % Kansanlähetyksen vastaajista.

Kansanlähetystä ja Raamattuopistoa yhdistää erittäin skeptinen käsitys tiedotusvälineistä.

Suomalaisten keskimääräiset vastauk­set osuvat näiden lukujen väliin (75 % kyllä, 17 % ei).

Miehet vastasivat naisia huomattavasti epäilevämmin molempiin ilmastokysymyksiin.

Toisaalta Kansanlähetystä ja Raamattuopistoa yhdistää erittäin skeptinen käsitys tiedotusvälineistä. Kaikista vastaajista peräti 73 % oli täysin samaa mieltä ja 21 % osittain samaa mieltä väitteestä ”tiedotusvälineiden uutisointi uskonnosta ja politiikasta on usein puolueellista”.

Kiinteästi Kansanlähetykseen kuuluvista peräti 85 % oli väitteestä täysin samaa mieltä; he erottuivat kriittisyydessään niin muista Kansanlähetyspäivien vieraista kuin SRO:n aktiiveista.

Poliittisessa keskustelussa aggressiivinen mediakritiikki leimaa tunnetusti eritoten Perussuomalaisia, ja PS:n kannattajat suhtautuvat tiedotusvälineisiin huomattavasti kielteisemmin kuin KD:n kannattajat (E2-ajatuspaja US-blogissa 16.6.2016). Motiivit keskimääräisen herätyskristityn ja perussuomalaisen epäluottamukseen tosin liittynevät osin eri kysymyksiin.

Talouspolitiikassa enemmistö herätysliikeväestä ajattelee, että ”korkea sosiaaliturva täytyy olla olemassa kristillisen lähimmäisenrakkauden vuoksi”. Kansanlähetyspäivillä 65 % ja Hengellisillä syventymispäivillä 74 % vastasi väitteeseen myöntävästi, ja vain 22 % ja 17 % kiisti sen.

Suomalaiset, viidesläiset ja maahanmuutto

Islamiin ja maahanmuuttoon liittyviä mielipiteitä analysoitaessa täytyy kuitenkin huomioida yleisempi konteksti. Tavanomaisen mediakeskustelun näkökulmasta 45–76 % kannatus perussuomalaishenkiselle politiikalle voi kuulostaa suurelta, mutta valtakunnallisten kyselyjen mukaan poliittisen eliitin ja keskimääräisen suomalaisen väliin jää nimenomaan maahanmuuttopolitiikassa varsin leveä kuilu.

Kuilun toisella puolen korkean tason poliitikot ovat ainakin viime kuukausiin saakka kilpailleet sillä, kuka suhtautuu Perussuomalaisiin kielteisimmin. Silti reilun kolmen vuoden takaisessa kyselyssä peräti 74 % kaikista suomalaisista toivoi tiukempaa maahanmuuttopolitiikkaa (Helsingin Uutiset 10.3.2016). Tämä luku on korkeampi kuin Kansanlähetyspäivillä, puhumattakaan Hengellisistä syventymispäivistä.

Maahanmuuttokriittisen politiikan korkeaa kannatusta pitäisikin tulkita ensi sijassa tästä näkökulmasta käsin.

Lievästä ”konservatiivisesta” ja ”peruskristillisestä” eetoksestaan huolimatta edes kansanlähetysväki ei ajattele maahanmuutto- ja ilmastokysymyksistä yksiselitteisen kielteisesti. Päinvastoin osassa kysymyksiä he saattavat olla jopa jonkin verran vähemmän kriittisiä kuin suomalaiset keskimäärin.

Lue myös muut Uuden Tien kyselystä kertovat artikkelit:

Maallistumiskehityksestä ei ole merkkejä viidesläisten keskuudessa

Evoluutiokritiikki on yleistä viidesläisten parissa

”Tämä on kutsu pitää rukousta aiempaa enemmän esillä”

Piditkö lukemastasi? Saat lisää mielenkiintoisia juttuja, kun tilaat Uuden Tien klikkaamalla alla olevaa kuvaa. Jaa artikkeli myös sosiaalisessa mediassa!

Lisäksi

Puoluekannatus ja valtakunnalliset gallupit

Tietoja puolueiden kannatuksesta ei voi verrata sellaisenaan valtakunnallisiin gallupeihin. Taloustutkimuksen ja TNS Kantarin kaltaiset suuret tutkimusyhtiöt näet parantelevat kyselyjen raakadataa niin sanotuilla korjauskertoimilla, joiden avulla gallupit osuvat lähemmäs vaali-illan tuloksia.

Tämän kyselyn tapauksessa korjauskertoimien tarkkoja lukuarvoja ei voida tietää. Kvalitatiivisesti tarkasteltuna on kuitenkin todennäköistä, että Kristillisdemokraattien todellinen kannatus jää hieman alemmaksi kuin ohessa mainitaan – kirjoittajan valistuneena arvauksena ehkäpä osapuilleen 65–70 % paikkeille.

Konservatiivisten herätysliikkeiden juhlilla toteutettava kysely voi näet luoda painetta rastia lomakkeeseen huomiota herättämätön, sosiaalisen ympäristön suosima vaihtoehto, tai jättää kanta kertomatta, jos se ei ole KD. Puoluekantansa kertomatta jättäneiden 13 prosentin joukossa KD lieneekin selvästi aliedustettuna.