Kansanlähetys lähelläsi
Kansanlähetys on monipuolinen ja innostava yhteisö, jonka tärkein tehtävä on auttaa ja ohjata ihmisiä rakastavan Jumalan tuntemiseen. Kokemuksistaan Kansanlähetyksessä kertoo piirijohtaja Jukka Repo.
”Minulle riittää, että Jumala on suuri ja minä olen pieni, että Jumala on pyhä ja minä olen syntinen. Saan anteeksi ja pääsen Jumalan lapseksi, koska Jeesus kuoli puolestani,” Jukka Repo sanoo.KUVA: Philippe Gueissaz
Käsissäsi olevaa lehteä julkaisee Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys. Kansanlähetys on evankelioimis- ja lähetysjärjestö, jonka toiminnan johtotähtinä ovat Raamattu, herätys ja lähetys. Kun opetamme Raamattua sellaisena, kuin se on kirjoitettu, Sana tekee tehtävänsä: se herättää kuulijassa uskon. Tuore uskova haluaa saada muutkin osalliseksi onnestaan – kertoa evankeliumia muille eli tehdä lähetystyötä.
Suomessa Kansanlähetys muodostuu 17 piirijärjestön verkostosta sekä keskustoimistosta Ryttylässä. Suuret linjat ovat yhteiset, vaikka eri puolilla Suomea toimintamuodot saattavat olla erilaisia. Aluejako osuu monilla seuduin yksiin maakuntajaon kanssa. Kutakin piiriä luotsaa piirijohtaja ja oma piirihallitus.
Etelä-Saimaan Kansanlähetyksen piirijohtaja Jukka Repo kertoo:
”Piirimme ulottuu Luumäeltä Parikkalaan ja Venäjän rajalta Savitaipaleelle eli rajat osuvat yksiin Etelä-Karjalan maakunnan kanssa. Olen Suomessa olostani asunut suurimman osan kivenheiton päässä rajasta. Muistan, kun veimme muualta tulleita sukulaisia kylmän sodan aikana Neuvostoliiton rajaa ihmettelemään. Silloin tuossa rajassa olikin jotain pelottavaa. Muihin Kansanlähetyspiireihin verrattuna Etelä-Saimaan erityispiirre onkin juuri tuo raja ja siihen liittyvä vilkas liikenne. Muuten ihmisten hengelliset kysymykset ovat varmasti kaikkialla samanlaisia.”
Lähetystyötä tekemässä
ja tukemassa
Kansanlähetyksellä on virallinen asema yhtenä Suomen evankelisluterilaisen kirkon lähetysjärjestönä. Ulkomailla työntekijöitä on erilaisissa tehtävissä noin 70. On perinteisten lähetysammattien edustajia kuten pappeja, opettajia ja sairaanhoitajia, mutta mukaan mahtuu yhtä hyvin niin ekonomeja, insinöörejä kuin tradenomejakin.
Piirijohtaja Jukka Repo asuu nyt Lappeenrannassa mutta on toiminut aiemmin 19 vuotta Kansanlähetyksen lähetystyöntekijänä Venäjällä ja Virossa. Hän edustaa niitä lukuisia Kansanlähetyksen kotimaantyöntekijöitä, joilla on omakohtaista kokemusta lähetystyöstä. Näiltä reissuiltaan alun perin sinkkuna Venäjälle lähtenyt Repo löysi myös vaimon ja sai kaksi lasta.
”Tähänastisen elämäni rikkaimmat vuodet olen viettänyt Mordvassa. Oli hämmästyttävää, kun lahjojani tarvittiin aivan ensimmäisestä hetkestä viimeiseen sekuntiin saakka,” Repo kertoo. Lasten koulutuskysymykset toivat Revon perheen Viroon, Tallinnaan, jossa on suomalainen koulu. Viron kieli oli Revolle itselleenkin helpompaa kuin otsa hiessä tankattu venäjä.
”Lähetystyöntekijän elämä oli rankkaa, mutta rikasta, ” Repo kertoo. ”Kutsumuksen varassa tehtiin pitkää päivää. Sain todellakin olla suuressa mukana, niin kuin Kansanlähetyksen motto kuuluu. Matkan varrella heikkoja hetkiä riitti, mutta nyt jälkikäteen en päivääkään vaihtaisi pois.”
Kansanlähetyksen työ Suomessa tasapainoilee laajan lähetysnäyn ja koti-Suomen herätyksen hyväksi työskentelyn välillä. Piirijohtaja etsii itselleen ja piirilleen sopivaa tapaa palvella molempia. Jukka Repokin määrittelee koko ajan paikkaansa herätys- ja lähetysliikkeen palveluksessa. ”Lähetys on läsnä kaikessa, mitä teemme. Se läpäisee kaiken kotimaantyön tavalla tai toisella”, hän toteaa.
”Evankeliumi on ilmaista, mutta sen vieminen maksaa.”
Maallikkovastuun varassa
Kansanlähetys on maallikkoliike, jossa uskotaan, että Jumalalla on varattuna jokaiselle tehtävä ja että kristittyjen tulee rohkaista toisiaan ottamaan Jumalalta saadut lahjat käyttöön. Pieneltä tuntuvat arkiset vastuutehtävät saavat aikaan suurta tulosta Jumalan valtakunnassa.
Jukka Repo on itsekin toiminut nuoruudessaan vuosia Kansanlähetyksessä vapaaehtoisena. Hänen mielestään vapaaehtoiset voivat tehdä melkein mitä vain riippuen kunkin lahjoista ja siitä, kuinka paljon on mahdollisuutta antaa aikaa. ”Itse olen pyrkinyt aktivoimaan vapaaehtoisia julistajia kiertämään tilaisuuksia ja pitäjiä. Ilman tätä emme olisi voineet säilyttää ja jopa kasvattaa kokoustoimintaa, vaikka työntekijöiden määrä on piirissämme pudonnut viime vuonna,” hän kertoo.
Erityinen vapaaehtoistyön muoto Kansanlähetyksessä ovat ns. sopimusperusteiset työntekijät; noin 25 ihmistä, jotka vielä eläköitymisensä jälkeen haluavat antaa lahjansa käyttöön muiden hyväksi. He pitävät vapaaehtoispohjalta saarnoja, puheita, raamattuopetuksia, todistavat, hoitavat sieluja ja rukoilevat ihmisten puolesta vaivojaan säästämättä. Monet heistä antavat aikaansa tälle työlle jopa toistasataa päivää vuodessa.
Ystäviä ja yhteyttä
Kuten maallikkoliikkeen luonteeseen sopiikin, kansanlähetysväki on tunnettua aktiivisuudestaan pienryhmissä, soluissa, raamattu-, rukous- tai lähetyspiireissä, hoitavissa päiväpiireissä – kaikkialla, missä kaksi tai kolme tai useampikin on koolla.
”Meidät on luotu yhteyteen toinen toisemme ja Jumalan kanssa. Elämä on kovaa, tarvitsemme toistemme tukea. Toimiva pienryhmä voi tyydyttää monia tärkeitä tarpeita tai kääntäen pienryhmässä voi palvella muita. Toki yhteisöllisyyttä on mahdollista kokea suuremmassakin porukassa ihan tilanteen ja oman sosiaalisuuden mukaan.”
Etelä-Saimaan piirissä kuten useimmilla muillakin seuduilla on hyvin erilaisia pienryhmiä. Tavoitteena on, että ryhmä olisi jäsentensä tarpeiden näköinen. Piiri auttaa pienryhmämateriaalin tuottamisessa, ohjaa ja tukee. Etelä-Saimaan piirissä pienryhmänvetäjiä kutsutaan solupalvelijoiksi. Se on Revon mielestä erinomainen nimitys ihmiselle, joka haluaa itse kasvaa ihmisenä ja kristittynä ja samalla auttaa muita.
Paikka sunnuntaiksi
Eri puolilla Suomea Kansanlähetys järjestää myös sunnuntaikokoontumisia itse tai yhteistyössä seurakunnan tai jonkin muun järjestön kanssa. Näiden kokoontumisten yhteisenä tekijänä on juurevan raamattuopetuksen arvostus, panostus nuorekkaaseen musiikkiin ja lasten huomioiminen heille järjestetyn ohjelman kautta. Kohtaamispaikat, Leipäsunnuntait ja Filia-messut, pyrkivät samaan tavoitteeseen: hoitamaan ja kasvattamaan Jumalan perheväkeä yhteisessä uskossa ja oman palvelupaikan löytämisessä.
Jukka Repo kertoo: ”Meillä on ollut 15 vuotta hyvä yhteistyö paikallisseurakunnan kanssa. Kansanlähetyksen ja seurakunnan yhteinen F5-messu kokoaa vakiokävijöitä myös Kansanlähetyksen ulkopuolelta. Kokoonnumme viideltä illalla. Musiikissa suosimme Viisikielinen-laulukirjaa. Pyrimme myös korostamaan maallikkovastuuta: esimerkiksi juonnot, musiikin valinta ja esirukoukset ovat tavallisten seurakuntalaisten harteilla.
Kaikenikäisille
Kansanlähetyksen toiminnassa on suuria eroja siinä, miten milläkin paikkakunnalla etenee lapsityö, nuorisotyö ja nuorten aikuisten työ. Paikkakunnat ovat siinä suhteessa erilaisia jo väestöpohjaltaan. Jukka Revolla on alueellaan hyviä kokemuksia erityisesti lapsityöstä.
Kansanlähetyksen nuorisotyö pohjautuu liikkeen syntyvaiheisiin 1960-luvulle. Silloisen nuorisoherätyksen aikana nuorille annettiin tilaa tehdä itse ja vanhemmat tukivat heitä. Tämä on tärkeä periaate edelleen. Kansanlähetyksen nuorten toimintaa on noin viidellätoista paikkakunnalla eri puolilla Suomea. Nuorille aikuisille järjestetään varsinkin opiskelijapaikkakunnilla Kolme kohtaamista -toimintaa.
Jukka Repo on kiitollinen työnsä monimuotoisuudesta ja siitä, että on saanut olla mukana lähetystyön tukemisen ja tekemisen eri vaiheissa.
”Lähetysvuosien aikana olin hihnan loppupäässä sen varassa, että alkupään ponnistelut tekivät työn mahdolliseksi. Nyt olen siirtynyt hihnan alkupäähän mahdollistamaan omalta osaltani lähettien työtä. Yhdessä tekemällä saamme vietyä evankeliumia eteenpäin ja kerättyä siihen varoja. Evankeliumihan on ilmaista mutta sen vieminen maksaa.”
Hän nousee taas autoonsa ja lähtee kohti kinkeripiirinsä reunimmaisia kolkkia. Satoi tai paistoi, Jumalan asialla on hyvä olla. Suuressa mukana.
Kansanlähetyksen radiotyö
Kansanlähetyksen piirit kustantavat yhdessä Raamattuavainta, yhdeksän minuutin mittaista raamattuohjelmaa, jota lähetetään Radio Deissä arkiaamuisin klo 7.15.
Raamattuavain Extra on juonnettu raamattuohjelma. Siinä kuullaan kooste arkiaamujen opetuksista ja keskustellaan erilaisista teemoista musiikin lomassa. Extra lähetetään lauantaiaamuisin klo 8.35—9.55.
Ohjelman lopuksi kuullaan Junioriavain. Junioriavain on lyhyt Raamatunjakeen opetus juniori-ikäisille. Se kuullaan uusintana Radio Dein lasten makasiinissa sunnuntaisin klo 8.30.
Lähetysavain kuullaan kuun toisena ja neljäntenä lauantaina klo 14.35. Tässä ohjelmassa saamme kuulumisia Kansanlähetyksen lähetyskentiltä.
Raamattubuffet on juonnettu raamattuohjelma, jossa on vieraana Raamatunopettajia. Opetuksesta keskustelemassa ovat mm. Leif Nummela, Isto Pihkala, Anja Kolehmainen ja Pirkko Valkama. Raamattubuffet on Radio Deissä sunnuntaisin kello 12.00–12.45. (ei kesä-, heinä ja elokuussa). o
Sivustolta www.avaimia.net
voi kuunnella kaikki ohjelmat
kahden viime vuoden ajalta.
Lisätietoa: www.nm.fi, www.sekl.fi,
www.suuressamukana.fi
