Kaisan jokainen askel on ihme

Tilaa verkkolehti tarjoushintaan 1€ ensimmäinen kuukausi.

Saavun uudenkarhealle pientaloalueelle Järvenpäässä. Ovikellon kutsuun vastaa mies kirkkaanvihreä pehmodinosaurus kainalossaan. Pehmolelun omistaja on viety juuri päivähoitoon ja perheenisä Mikael Rönkkö tekee lähtöä töihin. Perheen kaksi vanhempaa lasta ovat jo koulussa. 

Jollekin toiselle tällainen perheen arkiaamu on tavallista, Kaisa Rönkölle se on suuri ihme ja uusi alku.

”Nuoruuden unelmani toteutui, mutta silmänräpäyksessä se otettiin pois”

Kaksitoista vuotta sitten Kaisan elämään tuli dramaattinen käänne. Onnettomuuteen johtanut ajomatka mylläsi naisen elämän uuteen asentoon. 

Kaisa tutustui Jonneen 20-vuotiaana. Nuoret alkoivat seurustella. Sitten opiskeltiin samaan tahtiin, kihlauduttiin ja mentiin naimisiin. Kaisa valmistui sairaanhoitajaksi ja työskenteli lasten akuuttiosastolla. Pariskunnan onnen täydensi tyttövauva.

– Nuoruuden unelmani toteutui, mutta silmänräpäyksessä se otettiin pois, Kaisa kertoo. 

Kevättalvella 2013 Kaisa, Jonne ja Ella-vauva olivat matkalla Leville laskettelemaan. Jonne ajoi, ja Kaisa nukkui vauvan kanssa takapenkillä. Temmeksen suoralla, noin 40 kilometriä Oulun eteläpuolella matkanteko loppui puolen­yön jälkeen. Tieolosuhteet olivat hyvät, mutta vastaan tulleen auton 18-vuotias kuski suistui Kaisan perheen auton päälle. Jonne ja turmakuski menehtyivät törmäyksessä välittömästi. 

Kaisa ei muista onnettomuudesta mitään. On vain elämä ennen ja jälkeen onnettomuuden. 

Kaisan pää oli onnettomuudessa paiskautunut eteenpäin. Otsassa tästä muistuttaa edelleen pitkä arpi. Kaisalla diagnosoitiin muun muassa vaikea aivovamma. Vasen sääriluu oli poikki, ja selässä oli vakavia vammoja lantion ja ristiluun seudulla. Kaisa sedatoitiin eli pidettiin unessa lääkkeellisesti kipujen tähden. Aivopaineet olivat myös vaarallisen korkealla. 

Lääkärit eivät antaneet läheisille aluksi kovin paljon toivoa. Kaisalle tehtiin useita leikkauksia. Elettiin päivä kerrallaan. Sitten tapahtui käänne – Kaisa heräsi tajuissaan teho-osastolla. Hän etsi katseellaan miestään. Jonnen äiti tuli kertomaan, että Jonne oli menehtynyt. 

Jonnen äiti tuli kertomaan, että Jonne oli menehtynyt.

– En aluksi meinannut ymmärtää yhtään mitään siitä, mitä on tapahtunut. 

Ella-vauva ei saanut onnettomuudessa naarmuakaan. Pelastajien mukaan vauvan turvakaukalo oli haljennut kolmeen osaan, mutta vauva pelastui.

”Oletko se sinä, voitko olla elossa?”  

Tieto onnettomuudesta levisi uutisissa ja seurakuntapiireissä – ympäri Suomea ja maailmaa. Pian näkymätön rukousverkosto kannatteli Kaisaa ja vauvaa.

– Tiedän, että puolestamme rukoilivat sellaisetkin ihmiset, jotka eivät koskaan muutoin olleet rukoilleet, Kaisa toteaa liikuttuneena.

Paikalla olleet pelastajat ovat myöhemmin kuvanneet onnettomuutta yhtenä kauheimmista, jossa ovat olleet paikalla. Lunta oli vyötäröön asti ja perheen auto oli lentänyt kymmeniä metrejä ilmassa umpihankeen. Moottori oli törmäyksen voimasta irronnut ja pudonnut tielle. 

Kaisaa irrotettiin keskeltä rutistuneita peltejä noin kaksi tuntia. Lääkäri totesi Kaisan ruumiinlämmön laskeneen vaarallisen alhaiseksi. Vauva oli jo viety ambulanssilla sairaalaan, kun Kaisa pääsi sinne.

Vuosien varrella perheen onnettomuus on noussut aika ajoin mediaan. Viime vuonna MTV:n uutisoitua siitä, pelastaja Harri Minkkinen laittoi Kaisalle viestiä, että ”oletko se sinä, voitko olla elossa?” Pelastajat olivat jääneet miettimään, selvisikö pienen vauvan äiti. 

Psykoterapiassa sai käsitellä vaikeita tunteita

Vastoin synkimpiä ennusteita Kaisa Rönkkö on parantunut ja kuntoutunut ihmeen hyvin fyysisistä ja henkisistä vammoistaan. Siihen vaikutti myös naisen hyvä kunto onnettomuuden tapahtuessa.

– Aluksi oli tietysti kovia kipuja, koska olin murtumien lisäksi kauttaaltaan ruhjeilla. Selkääni asennettiin kaksi 15 senttimetrin pituista metallitikkua. Siksi en voi taivuttaa itseäni taaksepäin kovin voimakkaasti, nainen kertoo. 

Aivovamman takia Kaisa kuormittuu melko nopeasti ja tarvitsee unta tavallista enemmän. 

Aivovamma sekoittaa myös kehon luontaiset hormonitasot, mikä puolestaan vaikuttaa mielenkin hyvinvointiin. 

– En ollut missään vaiheessa varsinaisesti masentunut, mutta suru meinasi kaataa minut kokonaan.

Ella-vauvankin takia Kaisan oli pakko yrittää. Läheisten tukemana Kaisa otti sekä fyysisiä että henkisiä askeleita uudessa tilanteessa. 

– Menin tulta päin: lähdin lenkille, vaikka paikkoja särki. Käsittelin perusteellisesti myös henkistä traumaa. Psykoterapiasssa sain purkaa ja käsitellä onnettomuudesta nousevaa ahdistusta ja surua. Ratkaisevaa oli, etten jäänyt yksin. 

Mummon ihmeellinen uni

Kaisan ja Jonnen läheiset turvautuivat rukoukseen. Jälkikäteen Kaisan mummo kertoi merkillisestä tilanteesta. Tietämättä edes, että nuori pari oli matkalla Leville, mummo oli onnettomuusyönä herännyt äkillisesti ja nähnyt perheen hopeanvärisen auton tuhoutuvan onnettomuudessa.

– Mummoni kuuli selvästi myös kovan rysähdyksen. Hän näki myös vauvamme Ellan ja huusi: ”Varjele Herra Ellaa!”

Kaisaa on koko ajan kannatellut tieto uskollisista esirukoilijoista rinnallaan. He ovat osanneet välittää menetyksen ja surun keskellä Jumalan turvallista läsnäoloa. Uskovassa perheessä kasvaneena hän tiesi, että Jumalalta saisi missä ja milloin tahansa pyytää apua. 

Mummoni kuuli selvästi myös kovan rysähdyksen. Hän näki myös vauvamme Ellan ja huusi: ”Varjele Herra Ellaa!”

Kovat koettelemukset voisivat nostaa myös kapinan ja kysymyksen siitä, miksi Jumala sallii pahan. Kaisa ei ole kokenut katkeruutta Jumalaa kohtaan, mutta ei suhde – vieläpä hyvä suhde – Jumalaan ole itsestäänselvyys.

– Välillä Jumala on tuntunut hyvin etäiseltä. Uskonmatkani on ollut sellaista vähittäistä kasvua. Tiedän kuitenkin, että Jumala on aina vierelläni.

Jeesus kosketti aivovammaa ja tapahtui käänne parempaan

Kaisan Rönkön vanhemmat ja veli tulivat Ouluun välittömästi kuultuaan onnettomuudesta. He alkoivat rukoilla sairaalan potilashotellin huoneessa. Muutakaan ei ollut tehtävissä. Rukouksessa äiti näki näyn. 

– Äitini näki minut huoneessa heidän kanssaan. Jeesus seisoi minua vastapäätä ja pyöritti käsiään pääni alueella. Seuraavana aamuna lääkärit totesivat, että aivopaineeni ovat laskeneet. Lääkärit totesivat sen olevan Luojan ihme.

Kaisa oli kaikkiaan 11 vuorokautta teho-osastolla. Pian sen jälkeen hänet siirrettiin silloisen kotikaupunkinsa Kuopion Yliopistolliseen keskussairaalaan. Tästä alkoi pitkä toipumisen tie.

Elämä tarjoaa yllätyksiä

Kesäkuussa vuonna 2015 Kaisa lähti kristilliseen kesätapahtumaan. Siellä hän tapasi Mikael Rönkön, mukavan nuoren miehen, joka oli menossa helluntailaisten kesäkonferenssiin Keuruulle. Mikael ja Kaisa päättivät tavata uudelleen siellä. 

Tapahtumassa he juttelivat pikkutunneille asti. Seuraavana päivänä Kaisa kertoi äidilleen, että on tavannut miehen, joka on hänelle varmasti tarkoitettu. 

Toukokuussa 2016 Kaisasta tulikin rouva Rönkkö. Mikael otti Ellan omaksi tyttärekseen, ja pikkuhiljaa tyttö alkoi kutsua häntä isiksi. Sittemmin perheeseen syntyi vielä kaksi lasta. Kaisa ajattelee, että hänen täytyy olla suhteellisen sopeutuvainen ihminen, tai sitten elämä vain on kasvattanut siihen.

– Ei se kuitenkaan ollut helppoa, vaan olemme pariskuntanakin joutuneet käymään läpi isoja prosesseja.

Kokemamme traumat vaikuttavat meihin ja ohjaavat meitä, mikäli niitä ei tietoisesti käsitellä.

Viiden vuoden kuluttua onnettomuudesta, keväällä 2018, Kaisalle tuli voimakkaita ahdistusoireita. Järkyttävien menetysten eli koetun trauman takia hänen oli ollut vaikeaa esimerkiksi luottaa siihen, että on lupa rakastua uudelleen, saati että voisi luottavaisesti suhtautua tulevaisuuteen ja tukeutua uuteen puolisoon. Hankalien asioiden ja ahdistavien tunteiden kohtaaminen on ollut ainut keino selviytyä. Puhuminen ja purkaminen on kutistanut trauman tuhoisaa vaikutusta avioliittoon ja perhe-elämään. 

– Kokemamme traumat vaikuttavat meihin ja ohjaavat meitä, mikäli niitä ei tietoisesti käsitellä. Siksi on tärkeää, että voi ja rohkaistuu puhumaan jollekin, vaikka se ei olisi helppoa, Kaisa rohkaisee.