”Jos maailma loppuu huomenna, istuta omenapuu tänään”

– Minulle tulee tosi surullinen mieli jos ajattelen, että jotkut kokevat, että heillä ei olisi lupaa perustaa perhettä ympäristökysymysten vuoksi, Iida Hovi pohtii. KUVA: JENNIINA NUMMELA

Iida Hovi odottaa miehensä kanssa ensimmäistä lastaan.

– Jos kaikki olisi mennyt niin kuin suunnittelin, olisin tullut äidiksi jo 20-vuotiaa­na heti naimisiin mentyämme, Iida Hovi sanoo.

Hän odottaa miehensä Miikan kanssa ensimmäistä lastaan. Uusi perheenjäsen on toivottu ja odotettu.

Iida ja Miika ovat olleet naimisissa kohta yksitoista vuotta. Siinä ajassa on syntynyt vahva malli ottaa puoliso huomioon. Vanhemmuuden edessä Iida kertoo lopullisesti ymmärtäneensä tarpeensa elää toisen ihmisen rinnalla.

–Tunnen luissani ja nahoissani, että tarvitsen puolison, ja lapsi tarvitsee isän, Iida summaa.

Iida kuvailee aikaisemmin nähneensä lasten saamisen jopa liiankin itsestään selvänä.

–Tänään olen kiitollinen Jumalalle siitä, että olen saanut mennä hänen suunnitelmiensa mukaan, vaikka monta itkua on tullut itkettyä, ja johdatukseen on välillä ollut vaikea luottaa.

–Vaikka en olisi kristitty, niin tässä vaiheessa viimeistään menisi kädet ristiin, Iida uskoo.

– Olen tarrautunut Psalmin 139 kohtaan, jossa sanotaan: ennen kuin olin elänyt päivääkään, olivat kaikki päiväni jo luodut. Tämän pienen ihmisen elämä on Jumalan käsissä, aivan niin kuin kaikkien muidenkin.

Tavallista arkea

Muista, ettei sinun sitten tarvitse olla täydellinen äiti, Iidan siskot muistuttivat raskauden alussa. Iida tunnisti heidän kommentistaan itsensä, mutta he tuntuivat puhuvan viiden vuoden takaisesta Iidasta.

– Olen pitkään ollut kiireinen suorittaja, mutta onneksi olen ymmärtänyt rauhoittaa tahtia.

Paras saamani neuvo vanhemmuuteen liittyen on tämä: jos mokaa, pyydetään anteeksi ja keskustellaan lapsen kanssa asiasta.

Iida haaveilee tavallisesta perhearjesta. Yhdessä heräämisestä, aamupuuroista, haleista ja pusuista ja jauhelihakastikkeesta. Siitä, että saa pitää huolta toisista. Yhteisistä sunnuntaista kirkossa – perhe-elämästä toisia ja Jumalaa palvellen.

Monta hyvää tapaa

Iida kertoo, ettei hänellä ole ikinä ollut varsinaisia ammatillisia haaveita, hän on vain halunnut olla äiti.

– Olen nyt 31-vuotias, tässä iässä äitini odotti seitsemättä lastaan, hän kertoo. Iida on itse yhdeksänlapsisen perheen tytär. Jumala voi kuitenkin johtaa monella hyvällä tavalla.

Mietin, että mitä tässä nyt enää kannattaa omaa elämäänsä rakentaa, kun maailmanloppu on kuitenkin tulossa.

– En olisi itse osannut toivoa näin mielenkiintoista elämää. Jumala on johdattanut, ja olen saanut palvella lapsi- ja perhetyössä seurakunnan lastenohjaajana ja Kansanlähetyksen työn kautta ympäri Suomea, Iida iloitsee.

Hän ei koe äitiyslomallakaan jäävänsä kokonaan sivuun lapsi- ja perhetyöstä tai Jumalan valtakunnan työstä.

– Jumala käyttää hienolla tavalla myös kotiäitejä ja -isiä, Iida muistuttaa.

Istuta omenapuu tänään

Nuorena ajatus maailmanlopusta tuntui masentavalta.

– Mietin, että mitä tässä nyt enää kannattaa omaa elämäänsä rakentaa, kun maailmanloppu on kuitenkin tulossa. Toisaalta silloin rukoilin, nyt ajateltuna hölmösti, sitäkin, ettei Jeesus tulisi takaisin ennen kuin olen ehtinyt perustaa perheen ja kasvattaa lapset.

Emme voi estää lapsiamme kohtaamasta maailman pahuutta, mutta voimme opettaa lapsemme tuntemaan hyvän Jumalan, joka voi auttaa.

Sitten Iida luki Martti Lutherin viisaat sanat: Istuta omenapuu tänään, vaikka tietäisit maailmanlopun tulevan huomenna. Elämä ei lopu Jeesuksen paluuseen, vaan siitä se iankaikkinen elämä vasta alkaakin.

– On ihanaa saada turvata Jumalan huolenpitoon itseni ja läheisteni kohdalla ja rakentaa omaa ja perheen elämää Jumalan lupausten varaan.

– Emme voi estää lapsiamme kohtaamasta maailman pahuutta, mutta voimme opettaa lapsemme tuntemaan hyvän Jumalan, joka voi auttaa.

Viikoittainen jumalanpalvelus onkin tärkeä osa Hovin perheen arkea jo nyt.

– Vauvakin osaa jo Jumalan Karitsa hymnin, Iida nauraa.

Hyvä moninkertaistuu

Jotkut ajattelevat, että on ilmastoteko olla synnyttämättä lapsia. Iidakin on joutunut miettimään asiaa, sillä ympäristön suojeleminen ja kestävän kehityksen arvot ovat hänelle tärkeitä.

– Jumala antoi meille tehtäväksi viljelemisen ja varjelemisen, ja Jeesus kehotti opetuslapseuteen. Ajattelen kristittynä, että voimme moninkertaistaa ympäristön suojelemisen opettamalla lapsillemme oman esimerkin kautta, miten elää kestävästi ja luontoa suojellen.

– Odotan, että pääsemme tutustumaan lapseemme ja näyttämään hänelle maailmaa, mutta uskon, että se asetelma kääntyy hyvin nopeasti niin, että lapsi alkaakin näyttää maailmaa meille.

Lapsen silmin maailma ja tuttu ympäristö näyttäytyvät aivan uudenlaisin yksityiskohdin.