Lähettäjät – Ilman heitä ei olisi lähetystyötä

Lähetystyö tuli lahtelaiselle Saara Vänskälle tutuksi jo lapsuuden kodissa, jossa pidettiin ahkerasti lähetysseuroja. Perheen ystäväpiirissä oli useita lähetystyöntekijöitä, joiden työssä oltiin “hengessä mukana” kotimaasta käsin.

– Kun lähetit olivat Suomessa käymässä, he tulivat meille kylään ja kertoivat kokemuksiaan lähetyskentiltä. Tämä herätti kiinnostukseni lähetystyötä kohtaan.

Joskus perheen lähettiystävät toivat Suomeen ystäviään esimerkiksi Etiopiasta ja Japanista. Nämä kohtaamiset olivat mieluisia.

Lapsuuden kodin lähetysinto poiki hyvää hedelmää, sillä Vänskän sisaruksista kaksi lähti myöhemmin lähetystyöhön: veljen perhe Israeliin ja siskon perhe Keski-Aasiaan ja Kreikkaan. Puolisoksi puolestaan valikoitui Simopekka Vänskä, joka on lähetyslapsi.

Saara Vänskä on päässyt itsekin tutustumaan eri työaloihin: nuorena hän oli vapaaehtoistyöntekijänä Suomen Lähetysseuran työkeskuksessa Jerusalemissa ja myöhemmin lastenhoitajana lähetystyöntekijäperheelle Jerusalemissa ja Haifassa. Miehensä ja kahden lapsensa kanssa hän on tutustunut lähetystyöntekijöiden työhön ja elämään Kreikassa ja Japanissa, missä Vänskän appivanhemmat ja käly perheineen olivat lähetystyössä lasten ollessa alle kouluikäisiä.

– On antoisaa nähdä lähetystyöntekijöiden arkea. Näin käsitys heidän työstään konkretisoituu ja arjen koko kuva iloineen ja haasteineen avautuu selkeämmin. Paikallisten ihmisten kohtaaminen on ollut koskettavaa ja antanut työlle kasvot. Lähetyskenttävierailut ovat vahvistaneet myös halua rukoilla työn puolesta.

– Jumala tahtoo, että ihmiset kaikkialla saisivat kuulla, että hän on rakastanut jokaista ihmistä niin paljon, että antoi ainokaisen Poikansa, ettei yksikään, joka häneen uskoo, hukkuisi, vaan saisi iankaikkisen elämän. Tämä ilosanoma on tarkoitettu jaettavaksi, Vänskä tiivistää kristillisen lähetystyön merkityksen.

Hän muistuttaa, että esirukous ja rahallinen tuki mahdollistavat lähetystyön.

– Tunnistan paljon puutteellisuutta lähettäjän tehtäväni hoitamisessa. Erityisesti rukousta ja yhteydenpitoa lähetteihin voisi olla paljon enemmän. Yhä enemmän kuitenkin olen oppinut iloitsemaan siitä, että minäkin lähettäjän roolissa omalta pieneltä osaltani voin olla näin Jumalan suuressa työssä mukana.

Lapsilleen Vänskä tahtoo välittää käsityksen lähetystyön monimuotoisuudesta, niin että he ymmärtäisivät kuinka erilaisissa tehtävissä lähetystyössä voi toimia.

– Ehkä se osaltaan rohkaisisi myös heitä itseään pohtimaan myöhemmin omaa paikkaansa lähetystyössä.

”Raamatullinen usko herätti lähetysrakkauden”

Martti Vainikka Oulusta kertoo, että hän ei ymmärtänyt lähetystyön merkitystä ennen uskoontuloaan. Kiinnostus kristinuskoa kohtaan syntyi 1970-luvulla, kun nuorta miestä askarrutti maailman tilanne.

– Koin, että elämme lopun aikoja. Jumala puhutteli minua ja löysin myös vastauksia kysymyksiini. Etsin hengellistä yhteyttä ja lopulta myös löysin sen.

Vainikka kertoo, että Opiskelija- ja Koululaislähetys rantautui tuolloin Ouluun, jossa hän opiskeli arkkitehtuuria. Hyvä hengellinen opetus ja opastus kannusti juurtumaan Raamatun sanaan. Kansanlähetyksen kesäkokouksissa Vainikka kuuli ja innostui lähetystyöstä. Nyt hän ymmärtää, että raamatullinen usko tuo mukanaan lähetysrakkauden. Jeesus on ainut tie Isän luo ja on mahtavaa, että Jumala on ilmoittanut tämän meille.

– Kun Jumalan rakkaus tekee työtään ihmisessä, käännymme itsestämme ulospäin. Kun pystyakseli on ensin saatu paikoilleen, tulee vaakasuunnan vuoro: Kristuksen rakkaus valuu ristiltä alaspäin, ja se lämmittää ihmissuhteemme ja avaa silmämme näkemään myös kaukaisten maiden ihmisten hädän ja tarpeet.

”Lähetyssihteerinä toimin linkkinä lähetin ja lähettäjien välillä”

Hausjärveläisen Heini Sopin merkittävin lähetystehtävä tällä hetkellä on toimia hyvän ystävänsä lähettisihteerinä. Lähetyssihteeri toimii linkkinä lähetin ja lähettäjien välillä esimerkiksi hoitamalla lähetin kirjeiden postituksen eteenpäin rukousrenkaassa oleville ihmisille.

– Lähettisihteerinä saan seurata lähetystyön arkea ja todellisuutta läheltä ja olla jakamassa niitä iloja ja suruja, joita lähetin työssä on. Se rikastuttaa elämääni.

Kotona saatu kristillinen kasvatus avasi Sopille jo lapsena lähetystyön merkityksen: hän ymmärsin varhain, että lähetystyö on tärkeä osa kristillistä uskoa. Perhetutuissa oli useita lähettejä ja lähettäjän rooli oli siksikin helppoa omaksua.

Myöhemmin lähetystyö tuli tutuksi muun muassa Kansanlähetysopistolla, jossa hän vietti välivuoden lukion jälkeen. Useampi Sopin hyvä ystävä on ollut ja on edelleen joko lyhyempi- tai pidempiaikaisessa lähetystyössä.

– Kristillisen lähetystyön malli löytyy Raamatusta. Lähetystyöhön kehotetaan, ja sieltä löytyy niin lähtijöitä kuin lähettäjiäkin. Itselläni ei ole ollut koskaan mitään paloa olla lähtijänä. Siksi lähettäjän rooli on tuntunut omalta. Tietysti lähettäjän rooli on konkretisoitunut siinä, kun itselle läheisiä ihmisiä on lähtenyt lähetystyöhön.

Soppi ajattelee, että lähetystyö on enemmän kuin kansainvälisyyskasvatusta, jota sitäkin pidetään esillä esimerkiksi joidenkin paikallisseurakuntien työssä.

– Kristillisellä lähetystyöllä on selvä tavoite levittää ilosanomaa Jeesuksesta ja saattaa ihmisiä Jumalan yhteyteen. Lähetyskäsky ohjaa meitä nimenomaan lähetystyöhön, toteuttamaan Jeesuksen antamaa julistus- ja opetustehtävää.

Työkseen Heini Soppi opettaa matemaattisia aineita yläasteella. Lähetyssihteerin tehtävä tuo vaihtelua arkiseen työhön ja mahdollistaa myös perheen neljän lapsen ottamisen mukaan lähettipuuhiin. Lapset ovat olleet esimerkiksi mukana postittamassa lähettikirjeitä. Lisäksi lasten kanssa muistetaan tuttuja lähettejä iltarukouksessa.

– Ajattelen, että on tärkeää kasvattaa lapsia jo pienestä pitäen lähetystyöhön ja sen tukemiseen. Lähetystyö on niin olennainen osa kristityn elämää, että lastenkin pitää saada olla siitä osallisena. Lapsena opittu asenne kantaa aikuisenakin.

Soppi arvelee, että joistakin lähetystyö saattaa tuntua kaukaiselta ja vaikealta asialta. Juuri siksi hän tahtoo rohkaista etsimään omaa paikkaa lähettäjänä.

– Lähettäjänä voit seurata jonkun lähetin työtä ja rukoilla hänen puolestaan sekä tukea hänen työtään taloudellisesti. Siihen ei vaadita mitään mahdottomuuksia. Jokaisella voi olla oma paikka lähetystyössä.