Uusi translaki lisää hämmennystä

TÄLLÄ VIIKOLLA EDUSKUNNASSA äänestetään hallituksen lakiesityksestä sukupuolen vaihtamisesta. Lakia on perusteltu vetoamalla ihmisoikeuksiin, vaikka tosiasiallisesti ”mikään kansainvälinen sopimus tai Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen päätös ei edellytä lakia, jolla sukupuoli vahvistettaisiin omaan ilmoitukseen perustuen”, niin kuin kansanedustaja Päivi Räsänen toteaa avoimessa kirjeessään arkkipiispa Tapio Luomalle. ”Esityksessä ei ole kyse sukupuolivähemmistön ihmisarvon vahvistamisesta vaan sukupuolen käsitteen muuttamisesta. Itsemäärittelyä ei ole rajattu transsukupuolisille vaan kuka tahansa voi omalla hakemuksellaan vaihtaa sukupuolensa”, Räsänen kirjoittaa.

OIKEUDELLISEN SUKUPUOLEN vaihtaminen on tässä vaiheessa mahdollista vain täysi-ikäiselle. Vihreät ja vasemmistoliitto ovat kuitenkin aktiivisesti ajaneet samaa oikeutta myös alaikäisille. Lainsäädäntö muuttaa sukupuolikäsityksen biologisesta sukupuolesta subjektiiviseen kokemukseen perustuvaksi. Tämä tulee pitkällä tähtäimellä entisestään murentamaan ydinperheinstituutiota.  Se myös loukkaa naisten oikeutta keholliseen yksityisyyteen ja turvallisuuteen.

Suomen kristillisen lääkäriseuran (SKL) lausunto lakiesityksestä on myös valaiseva. Siinä sanotaan muun muassa: ”Sukupuoli ei ole yksin subjektiivisen kokemuksen asia, vaan sillä on sekä biologinen perusta että sosiaalinen ulottuvuus. Siten on perusteltua, että sukupuolen vahvistaminen ei perustu yksin henkilön omaan kokemukseen perustuvaan ilmoitukseen. Lausunnolla oleva lakiesitys perustuu individualismia painottavalle käsitykselle jättäessään pois nykyisissä säädöksissä olevan lääketieteellisen arvion ja sukupuolen vaihdoksen muihin kuin asianosaiseen kohdistuvien sosiaalisten vaikutusten käsittelyn.”  SKL:n mukaan olisi ollut perusteltua, että lainsäädännössä olisi säilytetty täysikäisyyden vaatimuksen lisäksi myös velvoite lääketieteelliseen arvioon.

LAAJEMMASSA KUVASSA lakiesitys on nähtävä osana sitä luopumusta kristillisisestä tosiasioihin perustuvasta todellisuuskäsityksestä, joka yhteiskunnassamme vallitsee. Kun luovutaan kristillisestä uskosta, ajaudutaan ristiriitaan myös Jumalan luoman todellisuuden kanssa. Surullista on se, että jälleen kerran myös kirkon ääni on osana tätä kehitystä. Kirkkohallituksen virastokollegion lausunto puoltaa lakiesitystä. Kirkkohallitus viittaa lausunnossaan ihmisen luotuisuuteen, mutta jättää mainitsematta luomiskertomuksen tarkentavan määritelmän ”mieheksi ja naiseksi hän heidät loi”.