On aika elää todeksi evankeliumi – Eurooppa tarvitsee sitä

– Edessämme on ainutlaatuinen mahdollisuus läntisessä kirkkohistoriassa, haastaa Jeff Fountain. Ensin on kuitenkin uitava uuteen todellisuuteen, joka on puhjennut kristinuskon valta-aseman murruttua.

Nykyään yhä harvempi muistaa sotaa omakohtaisesti, ja nykylasten isovanhemmistakin suurin osa on syntynyt vasta sotien jälkeen, huomautti Helsingin Sanomien pääkirjoitustoimituksen esimies Matti Kalliokoski kolumnissaan (21.11.). Hän pohdiskeli, miksi Suomessa pitkään nautittu rauhan aika on johtanut kuplissa elämiseen, ennakkoluuloihin toisinajattelevia kohtaan sekä kyvyttömyyteen sopia ja tehdä kompromisseja. Huomiot tuntuvat työtaistelujen sävyttämien viikkojen keskellä ajankohtaisilta.

”Olennainen näkökulma on kuitenkin se, miten suomalaiset kertovat itselleen oman tarinansa. Mikä on se syy, jonka takia olisi nyt syytä kokea yhteyttä myös muihin täällä asuviin taustasta, mielipiteistä ja asuinpaikasta huolimatta? Miksi pitäisi kantaa huolta ihmisistä, joiden elämänpiiriä ei edes tunne? Kahdeksankymmenen vuoden takaiset vaiheet eläneet sanovat, että kaikkia tarvittiin. Nyt tarvitaan samanlaista osallisuuden kokemusta.”

Samoja kysymyksiä pohtii myös State of Europe -foorumin perustaja ja koollekutsuja Jeff Fountain haastaen suomalaisia kristittyjä katsomaan myös kansallisia rajoja laajemmalle, Eurooppaan, sillä samat kysymykset ovat ajankohtaisia koko maanosassa. Euroopassa kristityt tosin ovat oppineet tarkastelemaan asioita pienemmästä kulmasta.

– Protestanttiset kirkot ovat monissa maissa olleet valtionkirkkoja, mikä on johtanut paikoin kansallismielisyyden ja kristillisyyden sekoittumiseen. Vapaat kirkot ovat puolestaan opettaneet jäsenensä keskittymään paikallisseurakuntiin. Nyt on aika nähdä näitä oksia ja puita laajempi kuva, metsä, eli Eurooppa.

Muistinsa menettänyt Eurooppa – kuin kukkakimppu vaasissa

– Euroopan ongelmana on muistinmenetys. Emme muista enää EU:n alkuperää, Euroopan tarinaa, joka on Jumalan tarina, Jeff Fountain painottaa.

Ilman muistia menetämme myös arvot, joiden päälle eurooppalainen yhteisö on rakennettu. Siksi Fountain h­aluaa palauttaa mieliin sovintoon perustuneet EU:n juuret, jotka versoivat maail­mansotien rikkirepimässä Euroopassa.

– Maailmansotien jälkeen Ranskan pääministerinä toiminut Robert Schuman kohtasi lyödyt saksalaiset tasaveroisesti.

Rauhaa rakentaakseen Schuman perusti vuonna 1950 Euroopan hiili- ja teräsyhteisön, jotta terästä ei enää käytettäisi aseiden valmistukseen, ja teollisuus voisi luoda hyvinvointia eurooppalaisiin maihin. Näky oli kansallisvaltioiden rajoja laajempi, ja ensimmäisiä allekirjoittajia olivat Ranska, Länsi-Saksa, Italia, Alankomaat, Belgia ja Luxemburg. Tästä ylikansallisesta elimestä tuli pohja Euroopan unionille.

– Ennen sopimuksen allekirjoittamista Robert Schuman, vankka kristitty mies, poikkesi kahden ystävänsä kanssa rukoilemaan. Näitä tarinoita meidän tulisi kertoa enemmän, Fountain toteaa ja  huomauttaa, että Vanhassa testamentissa kehotetaan yhä uudestaan muistamaan.

Jos emme muista, Eurooppa on kuin leikkokukkakimppu maljakossa: se loistaa hetken, mutta kuihtuu vääjäämättä.

Populistiset liikkeet hyväksikäyttävät kristinuskoa

Muistamattomuus näkyy Jeff Fountainin mukaan Euroopassa nyt populismin nousuna ja yksilökeskeisyytenä. Näiden taustalla vaikuttava suurena trendinä on sekularismi.

– Eurooppaa on rakennettu Raamatusta nouseville arvoille.  Ihminen on nähty Jumalan kuvana, ja se on johtanut jokaisen loukkaamattoman ihmisarvon tunnustamiseen. Toisaalta on ymmärretty, että Kristuksessa ei ole miestä, ei naista, ei orjaa tai vapaata, mikä puolestaan on johtanut ­kaikkien yhtäläiseen moraaliseen vastuuseen ja oikeusvaltioperiaatteeseen. Sekularismin ongelma on se, että siitä ei voi johtaa ihmisarvoa tai tällaisia ihmisoikeuksia.

On ymmärretty, että Kristuksessa ei ole miestä, ei naista, ei orjaa tai vapaata, mikä puolestaan on johtanut ­kaikkien yhtäläiseen moraaliseen vastuuseen ja oikeusvaltioperiaatteeseen.

 Nyt kuitenkin Euroopassa halutaan irtautua kristillisistä juurista, mutta samalla halutaan pitää kiinni niistä nousevista hedelmistä. Se ei kuitenkaan toimi, sillä sekularismi tuottaa yksilökeskeisyyttä. Eurooppa onkin täynnä kuppikuntia, jotka huutavat toinen toistaan kovempaa omien oikeuksiensa perään. Yhteisvastuullisuutta löytyy paljon vähemmän.

Fountain näkee, että sekularismiin on reagoitu myös populistisilla nationalistisilla liikkeillä, jotka hyödyntävät kristillistä perintöä.

– Populistit hyväksikäyttävät puheessaan kristillistä identiteettiä ja yhdistävät siihen nationalistisia ajatuksia. Evankeliumi sen sijaan on sisään sulkevaa. Jos Jeesus kertoisi nyt vertauksen lähimmäisenrakkaudesta, se olisi Laupias muslimi.

Peili Euroopan edessä

Jeff Fountainin mukaan kristinuskon ja vallan pitkään kestänyt liitto (Christendom) Euroopassa on ohi. Uudessa todellisuudessa kristillisyys ei ole enää valtionkirkkojen monopoli, vaan monikulttuuristen yhteisöjen ja usein alle sata vuotta sitten perustettujen kirkkokuntien aikaa.

– Uusi todellisuus voi olla tuore alku kristinuskon uudelleen löytämiselle. Esimerkiksi Lontoossa maahanmuuttajat ovat kääntäneet laskussa olleet kirkossakävijäkäyrät nousuun.

Euroopan historiasta löytyy inspiroivia esimerkkejä uskollisista vähemmistöistä, jotka voivat rohkaista elämään nyt kristittyinä nykyisessä ilmapiirissä. Usein nämä uskolliset vähemmistöt elivät uskoaan todeksi osoittamalla myötätuntoa kärsiviä kohtaan.

– Kun huomaamme olevamme vähemmistö, voimme saada ”vähemmistökompleksin” tai voimme kehittää luovan vähemmistö asenteen. Nyt on aika elää todeksi (flesh out) evankeliumia naapurustoissamme.

Eurooppaan saapuneet ja pyrkivät maahanmuuttajat asettavat eurooppalaisten eteen peilin.

– Tiedän että maahanmuuttoon liittyy paljon ongelmia, ja Euroopassa on tehty järkyttäviä terroritekoja. Voimme tuijottaa niitä ja luoda kauhukertomuksen, tai sitten voimme nähdä eteemme avautuneen poikkeuksellisen mahdollisuuden kertoa.

– He pakottavat kysymään, kuuluvatko ihmisoikeudet kuten tasa-arvo ja vapaus kaikille, vai ainoastaan eurooppalaisille. Jos emme elä todeksi kristillistä uskoamme, osoittaudumme tässä tekopyhiksi.

Me valitsemme millaista tarinaa Euroopasta kerromme – ja millaista tarinaa elämme.

Poikkeuksellisesti tänä vuonna State of Europe Forum järjestettiin 23.11. Suomen puheenjohtajakaudella Helsingissä. Tämä oli järjestyksessään yhdeksäs State of Europe Forum.

Piditkö artikkelista? Saat lisää mielenkiintoisia artikkeleita tilaamalla Uuden Tien.

Katso myös työstämme kertova video:

https://youtu.be/2iPEyr9gejk