Miksi juuri kristinusko?
Maailmanuskonnoilla on omat pyhät kirjansa, karismaattiset johtajansa ja uskonnolliset kokemuksensa. Mikä tekee kristinuskosta erityisen?
KUVA: ISTOCKPHOTO
Kristinusko on paras selitys sille, miksi asiat ovat niin kuin ne ovat. Siinä lyhykäisyydessään vastaus, jonka matemaattisten aineiden lehtori ja apologiaa eli kristillisen uskon puolustamista opiskeleva Jasu Markkanen antaa.
Vastauksen avaaminen on kuitenkin isompi tehtävä. Aiheesta tai sen eri osa-alueista on kirjoitettu kasapäin kirjoja, eivätkä perustelut välttämättä avaudu lyhyessä lehtiartikkelissa. Yritetään kuitenkin.
Aloitetaan siitä, että kristinuskon Jumala on paras selitys sille, miksi maailmankaikkeudella on alku.
– Käytännössä kaikki maailman vanhat uskonnot ovat ajatelleet maailmankaikkeuden olevan ikuinen. Abrahamilaiset uskonnot eli kristinusko, juutalaisuus ja islam ovat sen sijaan lähteneet liikkeelle siitä, että maailmankaikkeudella on alku ja Luoja, Jasu Markkanen avaa.
Kristinusko on paras selitys sille, miksi asiat ovat niin kuin ne ovat.
Se, että maailmankaikkeudella on alku, on verrattain viimeaikainen tieteellinen löytö. Vasta viimeisten sadan vuoden aikana tästä on kertynyt toinen toisiaan vahvistavia havaintoja. Nykyisen käsityksen mukaan siis aika, tila, aine ja energia ovat saaneet kerran alkunsa, ne eivät ole ikuisia.
– Tämä oli tyrmistyttävää 1920-luvulta alkaen, jolloin ensimmäisiä havaintoja ruvettiin kaapimaan kasaan. Alku ei lainkaan miellyttänyt tutkijoita, koska sillä oli ikäviä metafyysisiä seurauksia. Kerran oli siis erittäin tarkasti hienosäädetty luomistapahtuma, joka synnytti kaiken materiaalisen. Ja se tietysti herätti kysymyksen, mikä aiheutti alun. Sillä kaikella, millä on alku, on myös aiheuttaja.
– Tämä asettaa suuren osan maailmanuskontoja kyseenalaiseen valoon, koska ne ovat pitäneet kiinni siitä, että kosmos on ikuinen.
Maailmankaikkeuden takana on viisas, voimakas ja hyvä Luoja
Jumalan olemassaolon puolesta voidaan esittää useita erilaisia argumentteja. Esimerkiksi hienosäätöargumentti viittaa siihen, että kosmoksen alkuarvot ja luonnonvakiot on täytynyt säätää todella tarkasti, jotta elämä olisi mahdollista. Moraalinen argumentti puolestaan kiinnittää huomion siihen, että ihmisillä on luontainen taju siitä, että jotkin asiat ovat oikein tai väärin. Tälle moraalille ei kuitenkaan olisi pohjaa, jos ei olisi moraalilain antajaa, Jumalaa.
Eri jumala-argumenteista voidaan päätellä, että maailmankaikkeuden takana on ajan ja aineen ulkopuolella oleva persoonallinen, suunnattoman viisas ja taitava Luoja.
– Kosmoksen takana on hyvin paljon klassisen teismin Jumalaa vastaava olento. Hienosäätöargumentista voidaan päätellä, että hän kykenee sekä suunnittelemaan että toteuttamaan pikkutarkasti sellaisen kosmoksen, joka mahdollistaa elämän. Moraalisesta argumentista voimme päätellä, että hän on hyvän ehdoton mittapuu.
Kuka on tuo Luoja?
Mistä sitten tiedämme, että tuo maailmankaikkeuden Luoja on juuri kristinuskon Jumala eikä esimerkiksi islamin kuvaama Allah? Jasu Markkasen mukaan avainkysymykseksi nousee Jeesuksen ylösnousemus. Jos Jeesus herätettiin kuolleista, se tuskin oli islamin Jumalan aikaansaannosta. Islamin mukaan Jeesus – joka kyllä on yksi profeetoista – ei nimittäin koskaan kuollutkaan ristillä. Se ei olisi ollut sovelias kohtalo profeetalle. Allah ei olisi sallinut sellaista häväistystä.
Jos Jeesus herätettiin kuolleista, herättäjä oli Raamatun Jumala.
– Herättämällä Jeesuksen kuolleista Jumala vahvisti sen, mitä Jeesus opetti Jumalasta. Jeesushan vahvisti Vanhan testamentin sanoman Jumalasta, joka on tehnyt liiton Israelin kanssa. Tämä Jumala saattaa liittonsa päätökseen lähettämällä Messiaan, joka uudistaa Israelin kansan ja lopulta koko maailman.
Ylösnousemus ei ole kuvitelmaa eikä huijausta
Mitä todisteita meillä sitten on Jeesuksen ylösnousemukselle? Uuden testamentin neljä evankeliumia kertovat yhtäpitävästi, että Jeesus kuoli ristillä, hänet haudattiin Joosef Arimatialaisen hautaan ja hänen hautansa löydettiin kolmantena päivänä tyhjänä. Neljänkymmenen päivän ajan Jeesuksen seuraajat kokivat ylösnousseen Jeesuksen ilmestymisiä.
Jasu Markkasen mukaan paras selitys näille tapahtumille on se, että Jumala herätti Jeesuksen kuolleista. Vaihtoehtoisilta selityksiltä, joiden mukaan Jeesus ei kuollutkaan ristillä, että hänen ruumiinsa varastettiin tai että Jeesuksen ilmestymiset olivat opetuslasten hallusinaatioita, puuttuu selitysvoimaa ja uskottavuutta.
Esimerkiksi hallusinaatioselitys on hyvin ongelmallinen. Hallusinaatio on täysin mielen sisäinen tapahtuma ja siten yksilöllinen.
– Psykologisessa kirjallisuudessa ei ole ensimmäistäkään tapausta, jossa useampi ihminen jakaisi saman hallusinaation. Evankeliumien mukaan Jeesus ilmestyi kuitenkin useaan kertaan eri ihmisille: 11 opetuslapselle yhdellä kertaa, haudalta palaaville naisille ja Paavalin mukaan kerralla viidellesadalle veljelle.
Mikseivät opetuslapset olisi voineet vain keksiä kertomuksen Jeesuksen ylösnousemuksesta?
– Valehteluun pitäisi olla aina jokin syy. Tyypillisesti sillä pyritään saamaan rahaa, valtaa tai muuta hyötyä. Mutta Jeesusta julistamalla ei saanut mitään näistä. Jeesuksen seuraajia vainottiin ja kidutettiin ympäri Rooman valtakuntaa. He olisivat päässeet paljon vähemmällä, jos he olisivat lakanneet julistamasta tätä.
Evankeliumien mukaan Jeesus ilmestyi kuitenkin useaan kertaan eri ihmisille: 11 opetuslapselle yhdellä kertaa, haudalta palaaville naisille ja Paavalin mukaan kerralla viidellesadalle veljelle.
Kristinusko on tutkituimpia ja vainotuimpia katsomuksia
Perustelut kristinuskon totuudesta ovat kenties vakuuttavia, mutta vielä on kysyttävä yksi kysymys: Miten voidaan sulkea pois se, että jokin muu uskonto voisi osoittautua lähemmässä tarkastelussa paremmaksi? Kuinka voidaan perehtyä kaikkien mahdollisten uskontojen perusteluihin?
Jasu Markkanen kehottaa kuvittelemaan vaikean laskutehtävän. Ensiksi kokeillaan muutamaa ratkaisua, jotka osoittautuvat virheellisiksi. Sitten joku esittää ratkaisun, joka vaihe vaiheelta osoittautuu paikkansapitäväksi ja toimivaksi.
– Sinun ei tarvitse tietää, onko mahdollisesti olemassa vielä joitain muitakin ratkaisumalleja kyseiseen tehtävään voidaksesi vakuuttua, että malli, jota olet tutkinut, toimii. Jos olet vakuuttunut todisteiden valossa jostain selityksestä niin paljon, että pidät sitä pätevänä, sinun ei tarvitse jättää asiaa takalevylle odottamaan, kunnes olet käynyt katsomassa vielä muutaman muun väärän vastauksen. Voit sitoutua siihen, minkä olet löytänyt siihen mennessä.
Jasu Markkasen mukaan kristinusko on historian tutkituimpia ja vainotuimpia maailmankatsomuksia.
– Se on ollut sekä teorian että käytännön ahjoissa hirvittävissä paahteissa. Mutta mitä enemmän sitä on tutkittu, sitä luotettavammaksi ja pätevämmäksi se on vuosisatojen varrella osoittautunut.
Vastaväitteitä
1. Olet kristitty siksi, että olet syntynyt kristittyyn maahan. Jos olisit syntynyt Intiaan tai Iraniin, et olisi kristitty.
On ihan mahdollista, että jos olisin syntynyt Iraniin, olisin muslimi. Tai jos olisin syntynyt Intiaan, palvoisin Ganeshaa. Ihan yhtä lailla voidaan todeta, että jos olisin syntynyt Neuvostoliittoon tai Kiinaan, olisin mahdollisesti ateisti. Todistaako tämä, että ateismi aatteena on väärässä?
Ihminen voi olla kristitty tavan tai kulttuurin vuoksi pohtimatta koskaan, pitääkö hänen omaksumansa katsomus paikkaansa. Mutta ihminen voi olla kristitty myös sen takia, että hän on tutkinut kristinuskoa ja muita vaihtoehtoja ja tullut siihen tulokseen, että kristinusko selittää parhaiten sen, miksi maailma on sellainen kuin se on.
2. Kristinusko voi olla totta sinulle, mutta ei minulle. Miksi sanot, että kristinuskon pitäisi toimia kaikkien kohdalla?
Kysymys viittaa siihen, että kristinuskoa lähestytään jonkinlaisena tarpeiden täyttäjänä. Kristinusko on ”totta”, jos se antaa hyvän olon, sisältöä elämään, lohduttaa tai tekee minut iloiseksi.
Pitää paikkansa, että erilaiset asiat tekevät eri ihmiset iloisiksi. Kristinuskon totuusväitteissä ei kuitenkaan ole ensisijaisesti kyse siitä, miten se tuo elämääni sisältöä, tyydytystä tai onnellisuutta. Kristinusko lähtee siitä vinkkelistä, että me puhumme kaikille yhteisestä todellisuudesta, samaan tapaan kuin puhutaan painovoimasta. Kenellekään ei tulisi mieleen kysyä: ”Miten voit väittää, että painovoima on kaikille totta?” Painovoima on yhteistä, objektiivista todellisuutta, joka koskee meitä kaikkia, tekee se sitten onnelliseksi tai ei.
Kristinusko vastaa suuriin maailmankatsomuksellisiin kysymyksiin, kuten mistä me olemme tulossa, keitä me olemme, mihin olemme menossa, mikä on ongelmamme ja mikä sen ratkaisu. Ne vastaukset ovat totta riippumatta siitä, tykkäämmekö vastauksista vai emme.
Viime kädessä kristinusko kyllä tekee ihmisen onnelliseksi ja antaa hänen elämäänsä sisällön ja syvän merkityksen. Mutta sitä ei voi lähestyä niin päin, että kristinusko on totta, koska se antaa minulle hyviä fiiliksiä.
3. On suvaitsematonta väittää, että kristinusko on oikeassa ja muut uskonnot väärässä. Tällainen ehdottomuus johtaa vihamielisyyksiin ja sotiin.
Usein ihmiset kuvittelevat, että rauhanomainen yhdessäolo ja suvaitsevaisuus edellyttävät, että mitään ei sanota oikeaksi ja vääräksi ja että kaikkia näkemyksiä tulisi pitää yhtä tosina.
Todellisen suvaitsevaisuuden pahin uhka on kuitenkin se ajatus, että totuutta ei ole olemassa eikä sitä saa etsiä ja varsinkaan löytää. Se nimittäin tarkoittaa sitä, että minulla ei ole mitään syytä kohdella toisia ihmisiä arvostavasti ja heidän näkemyksiään kuunnellen, sillä tiedän jo valmiiksi, että heillä ei ole mitään annettavaa minulle. Jos taas ajattelen, että totuus on olemassa ja se voidaan löytää, minulla on myös aito syy kuunnella ja kohdella arvostavasti myös niitä ihmisiä, joiden kanssa olen eri mieltä.
Todellinen suvaitsevaisuus kohdistuu ihmisiin, ei ideoihin.
4. Eivätkö nämä kuitenkin ole uskonasioita, eikä sellaisia voi todistaa?
Ihmisille on rakentunut käsitys, että meillä on ensin tietoa ja sitten kun mennään todisteiden yli kuvittelun tai toiveajattelun puolelle, otetaan käyttöön usko. Usko tulee siinä vaiheessa, kun todisteet loppuvat tai sitten jopa uskotaan todisteita vastaan. Tämä käsitys uskosta on valistusajattelun aikaansaannosta.
Uuden testamentin kielenkäytössä usko tarkoittaa johonkin sellaiseen luottamista, joka on osoittanut pätevin todistein olevansa luottamuksen arvoinen. Kristinuskon tueksi voidaan esittää useita järjellisiä perusteita, jotka antavat meille hyviä syitä pitää sitä totena.
Usko eroaa tiedosta siinä, että sen varaan on heittäydyttävä. Voit olla älyllisellä tasolla vakuuttunut siitä, että Jeesus nousi kuolleista, mutta pelkkä tieto ei pelasta sinua, vaan sinun pitää heittäytyä tietosi varaan, luottaa siihen. Voit tietää, että lentokone on lentänyt satoja kertoja Atlantin yli, mutta vaatii uskoa mennä sen kyytiin. Tällaiseen Jeesus meitä kutsuu. Sen jälkeen, kun hän on antanut pätevät perusteet sille, miksi häntä tulisi seurata, hän kysyy: lähdetkö seuraamaan?
Jasu Markkasen mukaan kristinusko on paras selitys muun muassa sille,
- miksi on olemassa jotain sen sijaan, ettei olisi mitään
- miksi maailmankaikkeudella on alku
- että maailmankaikkeus näyttää olevan äärimmäisen tarkasti hienosäädetty
- että sisäsyntyinen tajumme oikeasta ja väärästä ei ole vain harhaa
- että on olemassa mieliä ja että voimme luottaa omaan ajatteluumme
- mitä tapahtui Jeesukselle hänen kuolemansa jälkeen
Lisälukemista:
- William Lane Craig, Valveilla. Uskon perusteltu puolustaminen (Uusi Tie, 2012)
- John Lennox, Tähtäimessä Jumala – Miksi uusateistit osuvat harhaan? (Uusi Tie, 2014)
- Paul Copan, Totta sinulle – ei minulle (Päivä, 2016)
Piditkö artikkelista? Saat lisää mielenkiintoisia juttuja tilaamalla Uuden Tien verkkolehden tästä. Jaa artikkeli myös sosiaalisessa mediassa.
Tutustu myös visioomme alla olevan videon kautta:
