Mekane Yesus -kirkon pappiskoulutus on suurten haasteiden edessä
Tohtori Bruk Ayele muistuttaa, että suomalaiset ja etiopialaiset kristityt ovat samaa Kristuksen ruumista. Kuva: Jenniina Nummela
Etiopian evankelinen Mekane Yesus -kirkko on maailman suurin luterilainen kirkko. Vuoden 2016 tilastojen mukaan sillä oli 8,3 miljoonaa jäsentä. Kasvu on erittäin nopeaa, ja nyt todellinen jäsenmäärä on jo yli yhdeksän miljoonaa. Kirkolla on yli 13 000 seurakuntaa tai saarnapaikkaa, joihin kaikkiin tarvittaisiin pastoreita. Tällä hetkellä kirkolla on kuitenkin alle 5 000 pastoria.
– Samalla kun kasvu on nopeaa, teologinen koulutuksemme on heikentynyt. Kyse ei ole vain määrästä, vaan myös laadusta, Suomessa heinä-elokuun vaihteessa vieraillut tohtori Bruk Ayele huokaa.
Mekane Yesus -seminaari
- Etiopian evankelisen Mekane Yesus -kirkon seminaari Addis Abebassa.
- Seminaarin rehtorina toimii tohtori Bruk Ayele.
- Seminaarissa on kolme koulutuslinjaa: teologia-, johtamistaito- sekä musiikki- ja medialinja.
- Teologiaa voi opiskella lähiopintoina ja etäopintoina. Lähiopintoina voi suorittaa maisterin ja kandidaatin tutkinnon. Etäopintoina ja kirkon neljässä muussa seminaarissa voi suorittaa teologian alempia tutkintoja (kandidaatti, diploma, certificate).
- Kun etäopiskelijat lasketaan mukaan, Mekane Yesus -seminaarissa on kaiken kaikkiaan noin 3 800 teologian opiskelijaa.
Hänen mukaansa etiopialaisten yleinen koulutustaso kasvaa kovaa vauhtia. Valtio on perustanut kymmeniä yliopistoja, joissa opiskelee lähes puoli miljoonaa etiopialaista. Ero on suuri kolmenkymmenen vuoden takaiseen, jolloin maassa oli alle 5 000 yliopisto-opiskelijaa.
Samaan aikaan pappien koulutus junnaa paikallaan. Heidän koulutustasonsa ei vastaa sitä tasoa, joka yhä useammilla seurakuntalaisilla on.
– Suurin osa kirkkomme pastoreista tulee raamattukouluista. Heillä ei ole edes kandidaatin tutkintoa alempaa diploma-tutkintoa, vaan sitä alempi certificate-tutkinto. Ei voi olettaa, että sen suorittanut pastori voi johtaa moderneja seurakuntia, joiden jäsenet ovat valmistuneet yliopistoista kriittisinä ajattelijoina, joilla on filosofisia kysymyksiä.
Nuori sukupolvi kysyy kriittisiä kysymyksiä
Etiopian hengellisessä kentässä liikkuu monenlaista menestysteologiasta ja New Age -hengellisyydestä Jehovan todistajiin. Seurakuntalaiset pohtivat myös karismaattisuuteen ja sakramentteihin liittyviä kysymyksiä.
– He lukevat Raamattua ja tulevat pastorin luo helluntailaisten ja baptististen näkemysten kanssa, eikä pastori osaa vastata. Valitettavasti pastorimme eivät tiedä, mikä on Augsburgin tunnustus, vaikka me sanomme uskovamme sen mukaisesti, Bruk Ayele toteaa.
– Tänä päivänä kysytään myös, mistä me olemme saaneet Raamatun. Kuka sen kirjoitti? Perinteisesti ihmiset vain yksinkertaisesti uskoivat, että saimme Raamatun Jumalalta. Näitä kysymyksiä ei aiemmin kysytty. Mutta nuori sukupolvi on hyvin kriittinen. Kun pastorit eivät osaa vastata, seurakuntalaiset eivät luota heihin.
Bruk Ayelen mukaan koulutustason nousu on yksi tekijä tässä kulttuurinmuutoksessa. Toinen on vainojen loppuminen. Kommunistihallinto vainosi kristittyjä Etiopiassa 1970–1980-luvuilla.
– Vainojen sukupolvi vain yksinkertaisesti uskoi perusasioihin: usko Jumalaan, ja sinulla on ikuinen elämä. Jeesus on hyvä ja hän pelastaa sinut. Opetukset ja rukoukset koskivat sitä, miten toimia vainon keskellä. Ihmiset eivät kyselleet kriittisiä kysymyksiä, vaan sitä kuinka kestää vainon alla.
”Me taistelemme selviytyäksemme”
Kuinka seminaari aikoo vastata nuoren sukupolven asettamaan haasteeseen? Bruk Ayelen mukaan ongelma ei ole vain siinä, että pastorit eivät kouluttaudu riittävän pitkälle.
– Rehellisesti sanottuna meidän teologinen koulutuksemme taso on hyvin heikkoa. Me emme pysty antamaan laadukasta opetusta, koska meillä ei ole laadukasta opetushenkilökuntaa ja välineitä. Me taistelemme selviytyäksemme.
Minulla oli paljon parempi elin- ja tulotaso Etelä-Afrikassa opiskelijana kuin rehtorina Etiopiassa.
Lahjakkaimmat teologit eivät pysy maassa, sillä seminaari ei pysty maksamaan henkilökunnalle kunnon palkkaa.
– Seminaarin opettajien elintaso on paljon alhaisempi kuin opiskelijaelämä Euroopassa, Amerikassa tai jopa Etelä-Afrikassa, jossa olen tehnyt tohtoriopintoni. Minulla oli paljon parempi elin- ja tulotaso Etelä-Afrikassa opiskelijana kuin rehtorina Etiopiassa.
– 150 parasta Mekane Yesus -seminaarista valmistunutta teologia ovat nyt Amerikassa ja Euroopassa. Pelkästään Yhdysvalloissa on kolmekymmentä teologian tohtoria. Ei ole mitään keinoa saada heitä takaisin, eikä se ole heidän syynsä. Vaatisi epänormaalia sitoutumista, että he tulisivat takaisin Etiopiaan.
Pastorintyö ei kuulu unelma-ammatteihin
Pelkkä koulutuksen laadun kasvukaan ei riitä. Seurakunnat maksavat pastoreille vaatimatonta palkkaa, ja valtaosa heistä joutuu tekemään elääkseen jotain muutakin työtä. Tämä ei houkuta lahjakkaimpia opiskelijoita teologian pariin.
– Ihmiset haluavat insinööreiksi, lääkäreiksi, toimittajiksi, johtajiksi, taiteilijoiksi ja ekonomisteiksi, mutta eivät pastoreiksi.
Myöskään vanhemmat eivät rohkaise lapsiaan teologin uralle. Bruk Ayele kertoo nuoresta miehestä, joka oli ensimmäiseltä tutkinnoltaan ekonomisti, mutta joka halusi kovasti pastoriksi.
– Hänen isänsä sanoi, ettei halua nähdä lapsensa pilaavan elämäänsä lähtemällä kirkon opintoihin. Kun poika kysyi, mikä on ongelma, isä vastasi, ettei hän halua nähdä lastaan kerjääjänä: ”Haluan, että sinusta tulee lakimies, hyvä ekonomisti, johtaja tai lääkäri. Sinulla on niihin kapasiteettia. Mutta pastorintyö on niitä varten, jotka eivät kykene näihin tehtäviin”, Bruk Ayele kertoo.
Mitä on tehtävissä?
Tohtori Bruk Ayele ei turhaan kaunistele kirkon pappiskoulutuksen tilaa. Onko tilanne sitten toivoton?
– Meidän on tehtävä paljon työtä. Meidän tulee levittää tietoisuutta tilanteestamme kirkossamme ja yhteistyökumppaneille.
Bruk Ayele tuli Mekane Yesus -seminaarin rehtoriksi kaksi vuotta sitten. Silloin hän sai kuulla, että kirkko on pitänyt teologista koulutusta ulkomaisten lähetysjärjestöjen tehtävänä. Mekane Yesus -seminaari on ollut pitkään lähetysjärjestöjen vastuulla. Nyt ulkomaiset työntekijät ovat kuitenkin lähteneet ilman, että kunnon vastuunsiirtoa järjestöiltä kirkolle on tapahtunut.
– Seminaari ei saa mitään tukea kirkolta tai lähetysjärjestöiltä, lukuun ottamatta joidenkin opiskelijoiden saamia stipendejä. Jos lähetysjärjestöt ja kirkko tukisivat meitä, me voisimme uudistua ja selviytyä. Kirkko on nyt tästä tietoinen ja on luvannut määrärahan seuraavalle lukuvuodelle. He ovat myös luvanneet, että tukisumma kasvaa hieman joka vuosi. Etsimme myös lähetysjärjestöiltä tukea.
Taloudellisen tuen lisäksi seminaari pyrkii löytämään uusia tapoja, joilla he saavat parhaat opiskelijat opiskelijoikseen. Tänä syksynä alkaa uusi ohjelma, joka tarjoaa teologian intensiivikurssin sellaisille, joilla on jo akateeminen loppututkinto joltain toiselta alalta, hyvä kristinuskon tuntemus ja halu hengelliseen työhön.
– Yhden vuoden jälkeen he voivat päästä suoraan maisteriohjelmaan. Nämä akateemisesti pätevät opiskelijat voisivat sitten alkaa tekemään tohtorinopintoja.
– Toinen vaihtoehto on, että he menevät vuoden intensiivikurssin jälkeen pastoreiksi isompiin kaupunkiseurakuntiin, Bruk Ayele suunnittelee.