Leikkaukset kehitysyhteistyöjärjestöihin periaatteella pienille ei mitään, suurilta paljon pois

Suomen hallituksen rajut leikkaukset kehitysyhteistyöhön vaikuttavat miljoonien hauraissa valtioissa asuvien elämään.

Suomen Ulkoministeriö ilmoitti kesäkuun lopussa kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyötukiin tulevista muutoksista. Ulkoministeriön kumppanuusjärjestöjen tukiin kohdistuu noin 38 prosentin leikkaus. Kumppanuusjärjestöjä ovat muun muassa Kirkon Ulkomaanapu, Suomen Lähetysseura ja Fida International.

Kirkon Ulkomaanapu on Suomen suurin kehitysyhteistyötä tekevä järjestö. 4,3 miljoonan euron leikkaukset ovat järjestölle erittäin tuntuvia. Kehitysyhteistyön lisäksi myös humanitaarisesta avusta tullaan leikkaamaan.

”Emme ole vielä ehtineet tehdä päätöksiä siitä, mistä leikataan, mutta leikkausten kokoluokka tarkoittaa sitä, että niiden vaikutuksista tulee kärsimään yhteensä yli 400 000 ihmistä”, kommentoi Kirkon Ulkomaanavun toiminnanjohtaja Jouni Hemberg kuultuaan Ulkoministeriön leikkauksista 30. kesäkuuta.

Hembergin mukaan leikkaukset ovat niin massiivisia, että Ulkomaanapu joutuu lakkauttamaan työnsä 5–7 maassa. Tällä hetkellä Ulkomaanavulla on toimintaa 20:ssä maassa.

Suomen Lähetysseura julkaisi niin ikään 30. kesäkuuta tiedotteen, jossa se listasi, mitä leikkaukset tarkoittavat järjestön työssä. Esimerkiksi Etiopiassa sadat kuurot ja naiset jäisivät ilman opetusta. Nepalissa taas jouduttaisiin sulkemaan ravitsemuskeskus ja neuvolatyö, mikä johtaisi lisääntyneeseen lapsi- ja äitikuolleisuuteen.

Kansanlähetys ei ole rakentanut kehitysyhteistyön varaan

Kumppanuusjärjestöjen lisäksi Ulkoministeriö on aikaisemmin myöntänyt avustusta myös pienemmille kehitysyhteistyötä tekeville järjestöille. Nyt pienempien järjestöjen hanketukikierros kuitenkin keskeytetään. Tänä vuonna pienten ja keskisuurten järjestöjen uusiin projekteihin ei myönnetä rahoitusta, mutta käynnissä olevista hankkeista ei leikata.

Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys lukeutuu näihin pieniin ja keskisuuriin järjestöihin. Tällä hetkellä Kansanlähetyksellä on menossa HIV/aids-projekti Etiopiassa. Kolmivuotinen hanke päättyy tämän vuoden lopussa. Se viedään normaalisti loppuun, mutta sen päätyttyä Kansanlähetyksellä ei ole yhtään valtionavusteista projektia.

Leikkaukset eivät ole Kansanlähetykselle yhtä dramaattisia kuin suuremmille järjestöille, koska Kansanlähetyksessä kehitysyhteistyöhankkeet eivät ole olleet merkittävässä roolissa, kertoo lähetysjohtaja Mika Tuovinen.

– Hallituksen linjauksella on vaikutusta joidenkin työntekijöidemme toimenkuviin, sekä osittain työmme rahoitukseen. Myös pitkäjänteinen kehitysyhteistyön suunnittelu ja työntekijärekrytointi vaikeutui.

Suurta vaikutusta tällä ei ole, koska emme ole rakentaneet työtämme kehitysyhteistyöprojektien varaan, Tuovinen kommentoi Uudelle Tielle.

Hänen mukaansa Kansanlähetys on kuitenkin halukas jatkamaan kehitysyhteistyöprojekteja tulevaisuudessa. Ulkoministeriö on ilmoittanut, että uusi haku pyritään avaamaan keväällä 2016.

– Kansanlähetyksen työhön on jo ennen kehitysyhteistyövarojen saamista kuulunut sekä julistus että palvelu. Näin tulee jatkumaan. Asetamme näistä evankeliumin julistamisen etusijalle, Tuovinen sanoo.

Hän kertoo, että kehitysyhteistyöprojektien tarpeellisuudesta liikkeen sisällä on ollut erilaisia mielipiteitä.

– Sen sijaan auttaminen ja diakonia toteutuvat melkein kaikkialla, missä teemme työtä. Suurin osa siitä tapahtuu seurakuntatyömme kautta.

Jos korvaavaa tukea ei tule,
lähettien määrä laskee

Kansanlähetyksellä on ollut Etiopiassa useita kehitysyhteistyöprojekteja. Keväällä Kansanlähetys lähetti hakemuksen Darimun maaseudun kehittämisprojektin jatkosta, mutta tämän käsittely keskeytettiin hallituksen linjauksen mukaisesti.

Raimo Tuppuraisen oli tarkoitus työskennellä projektin parissa. Hän on lähdössä lokakuussa vaimonsa Pirkon kanssa uudelle työkaudelle Etiopiaan, mutta Raimon työnkuva on vielä osittain epäselvä.

– Vastaan ainakin kalustosta eli asunnoista ja autoista. Lisäksi on keskeneräisiä töitä, jotka pitäisi saattaa loppuun. Mekane Yesus -kirkon Jimman synodin toimisto on edelleen kesken. Siinä on käytännön neuvonantoa ja ehkä käytännön työtäkin. Limun kummilapsiluokka tarvitsee myös viimeistelyä, Tuppurainen kertoo.

Hän arvioi, että rahahanojen sulkemisella on vaikutusta ainakin Kansanlähetyksen lähettien määrään.

– Tällä hetkellä olemme saaneet kahden työntekijän palkan Ulkoministeriöltä. Jos korvaavaa lähetyskannatusta ei tule muualta, lähettien määrä laskee.

Tuppuraisen mukaan kehitysyhteistyöprojektien menettämisen myötä myös liikkeen positiivinen näkyvyys Suomessa heikkenee.

– Onhan se iso lovi jos me emme ole mukana tällaisissa projekteissa, joissa autetaan hädänalaisia. Meillä täytyisi ehdottomasti olla sellainen työala, missä me voimme tehdä kehitysyhteistyötä ja informoida siitä, Tuppurainen näkee.

”Köyhien maiden köyhimmät
kärsivät eniten”

Keväällä 2014 Kansanlähetys eriytti kehitysyhteistyön lähetystyöstä markkinoinnin ja ilmeen kannalta. Kehitysyhteistyön Toivon Avaimia
Keys & Hope -sivusto avattiin 13.3.2014.

Uudistuksen tarkoituksena oli myös panostaa kehitysyhteistyöhön ja pyrkiä saamaan tukijoiksi myös muita kuin kristillisessä toiminnassa aktiivisesti mukana olevia henkilöitä ja yrityksiä.

Ensimmäisen kolauksen Toivon avaimia koki, kun Afganistanissa työskennellyt Seija Järvenpää ammuttiin heinäkuussa 2014. Kansanlähetys oli juuri tehnyt sosiaalityöhanketta koskevan hakemuksen Ulkoministeriöön, ja Järvenpään oli tarkoitus työskennellä projektin parissa. Niinpä hakemus vedettiin pois.

Toinen kolaus oli Suomen hallituksen tuore linjaus. Kansanlähetyksen kehitysyhteistyöstä vastaava aluekoordinaattori Elisabet Elo kuitenkin vakuuttaa, että Toivon Avaimia jatkaa, vaikka valtion rahoittamia projekteja ei olekaan tämän vuoden päätyttyä.

– Edelleen keräämme varoja Toivon avaimia -sivuilla. Meillä on vielä yksi kehitysyhteistyöhanke meneillään. Sen lisäksi tuemme mielenterveysalan koulutuksen ja palveluiden kehittämisprojektia Afganistanin Heratissa. Olemme myös pitäneet esillä Kyproksella tehtävää ihmiskaupan vastaista työtä, Elo kertoo.

Hän pitää hallituksen linjausta ikävänä, mutta on optimistinen jatkon suhteen. Haastavinta tässä tilanteessa on hänen mukaansa vastata etiopialaisten kysymyksiin, miksi Kansanlähetys ei ole enää mukana toteuttamassa projekteja.

– Köyhien maiden köyhimmät kärsivät näistä päätöksistä kaikkein eniten. Minusta tämä linjaus on moraalisesti erittäin kyseenalainen. Ainakaan se ei ole mielestäni kovin kristillinen periaate, Elo sanoo ja epäilee, ovatko päättäjät perehtyneet kovin paljon kehitysyhteistyöhön.

Elisabet Elo rohkaisee allekirjoittamaan vetoomuksen, jossa vaaditaan hallitusta kohtuullistamaan kaavailtuja leikkauksia. Vetoomus löytyy internetistä osoitteesta: pelastetaankehitysyhteistyo.fi

Leikkaukset numeroina

300 miljoonaa €
Hallitusohjelman kokonaisleikkaukset kehitysyhteistyöhön.

114 miljoonaa € ¢ 65 miljoonaa €
Kansalaisjärjestöjen saamaa tukea leikataan ensi vuonna 43 prosenttia.

38 %
Ohjelma-avustusta saavilta järjestöiltä eli kumppanuusjärjestöiltä leikataan yli kolmasosa.

0 €
Pienet ja keskisuuret kehitysyhteistyöjärjestöt jäävät tämän vuoden hakukierroksella tukia vaille.