Lähetysjärjestöt suuntaavat sinne, missä kristittyjä on vähän
Evankeliumin tavoittamattomissa on tällä hetkellä noin kolme miljardia ihmistä. Syntyvyyden myötä heidän määränsä kasvaa joka päivä noin 55 000 ihmisellä. KUVA: DANIEL NUMMELA
Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys päivitti vastikään lähetysstrategiansa. Työn painopistettä suunnataan nyt erityisesti sinne, missä kristittyjä on vain vähän.
Suomen Ev.lut. Kansanlähetyksen lähes kuudestakymmenestä lähetystyöntekijästä hieman yli puolet työskentelee tavoittamattoman kansan tai kansanryhmän hyväksi joko kohdemaassa asuen tai Suomesta käsin.
– Tälläkin hetkellä on uusia työntekijöitä lähdössä Japaniin, jossa asuu maailman suurin tavoittamaton kansa, aluekoordinaattori Anne Tuovinen mainitsee.
Kansanlähetyksen lähetystyön piiriin kuuluu myös Eurooppa, jossa uuspakanuus, ateismi ja materialismi valtaavat alaa ja joillakin alueilla kokonainen sukupolvi voi olla vailla kristillistä opetusta.
Kansanlähetyksen työssä tavoitetuiksi lasketaan sellaiset ihmiset, jotka ovat saaneet mahdollisuuden ymmärtää evankeliumin sisällön, vaikka he eivät olisi suostuneet ottamaan sitä vastaan. Siksi esimerkiksi suomalaisten nykysukupolvi lasketaan tavoitetuksi, vaikka uskovien määrä Suomessa vähenisi.
Massat odottavat evankeliumia
Lähetysyhdistys Kylväjällä on meneillään uusia avauksia, mutta esimerkiksi Itä-Aasian työalueista ei voi lähettien turvallisuuden takia kertoa tarkemmin.
– Tällä hetkellä Mongoliassa on menossa rikki kahden prosentin raja, jonka mukaan määrittelemme kansan tavoittamattomaksi. Siellä paikalliset tekevät jo voimakkaasti lähetystyötä. Olemme tällä hetkellä enemmänkin jo yhteistyökumppaneita, Kylväjän ulkomaantyön johtaja Pentti Marttila avaa.
Kansainvälisen Operaatio Mobilisaatio -lähetysjärjestön (OM) Suomen toiminnanjohtaja Arno Alajoki muistuttaa, että evankeliumin tavoittamattomissa on tällä hetkellä noin kolme miljardia ihmistä.
– Syntyvyyden myötä heidän määränsä kasvaa joka päivä noin 55 000 ihmisellä. OM:n työn kohteena ovat kaikilla järjestön työalueilla vähiten tavoitetut ihmiset, Alajoki sanoo.
Lähetti voi olla yrittäjä, tutkija, avustustyöntekijä tai opettaja
Pentti Marttila kertoo, että tavoittamattomien kansanryhmien keskuudessa vain harvoin voi tehdä suoraa seurakuntatyötä.
– Työmuotoja on kuitenkin useita kuten kehitysyhteistyö, opetustyö ja diakonia. Meillä jotkut lähetit toteuttavat Business in mission -mallia; he ovat perustaneet yrityksiä tai ovat paikallisissa yrityksissä töissä. Joissain maissa lähetti voi tehdä tutkimustyötä yliopistossa, hän sanoo.
Kansanlähetys tekee mediatyötä kristillisen satelliittitelevisioyhtiö SAT-7:n kanssa. Se tavoittaa kristillisillä ohjelmilla Pohjois-Afrikan ja Lähi-idän maissa yli 20 miljoonaa katsojaa. Joissakin näistä maista on näkyvä kristittyjen vähemmistö ja kokoontuvia seurakuntia, toisissa ei.
– Pienempien tavoittamattomien kansanryhmien parissa tehdään raamatunkäännöstyötä tai muuta kirjallisuustyötä, Anne Tuovinen kertoo.
Tavoittamattomien kansanryhmien keskuudessa vain harvoin voi tehdä suoraa seurakuntatyötä.
Miksi on niin tärkeää mennä sinne, missä on kylvetty vain vähän evankeliumia?
– Jeesuksen antama lähetyskäsky kutsuu meitä viemään evankeliumin kaikille kansoille, linjaa Kansanlähetyksen aluekoordinaattori Anne Tuovinen.
Kristillisen seurakunnan olemukseen kuuluu ulospäin suuntautuminen. Elinvoimainen seurakunta missä tahansa maassa pyrkii ja pystyy tavoittamaan oman lähialueensa ihmiset.
– Tavoittamattomia kansanryhmiä ovat ne, joille tämä ei ole mahdollista, koska paikallisia kristittyjä ei ole riittävästi ja vähätkään kristityt eivät mahdollisen kokoontumiskiellon takia voi löytää toisiaan. Tähän tilanteeseen tarvitaan apua tasoitusperiaatteella sieltä, missä uskovia ja evankeliumin julistajia on enemmän kuin oman kansan tavoittamiseen tarvitaan, Tuovinen sanoo.
”Teemme oikeita asioita, oikeaan aikaan, oikeiden kumppanien kanssa”
Apulaislähetysjohtaja Teijo Peltolan mukaan Kansanlähetys suuntaa resursseja kasvavassa määrin verkostoihin, jotka vahvistavat kristillisen seurakunnan juurtumista ja kasvamista omaan kulttuuriinsa.
– Tällöin ratkaisevaa on työn laajuuden sijaan, että teemme oikeita asioita, oikeaan aikaan, oikeiden kumppanien kanssa, hän sanoo.
Pakolaisuus, maahanmuutto ja historiallinen herätys islamilaisessa maailmassa pakottavat Peltolan mukaan arvioimaan uudelleen maantieteelliseen kenttäajatteluun perustuvan lähetystyön. Lisäksi Kansanlähetys asettaa lähetysstrategiassaan erityistä painoa vainottujen kristittyjen tukemiselle, Tuovinen ja Peltola muistuttavat. Usein tavoittamattomien kansojen parissa elävät harvalukuiset kristityt joutuvat kokemaan sekä fyysistä väkivaltaa, yhteiskunnallista sortoa että henkistä ja hengellistä painetta.
– Tässä ristin kantamisessa tahdomme kulkea myös vainotun seurakunnan rinnalla. Meille on välttämätöntä myös oman hengellisen tilamme kannalta olla mukana siellä, missä evankeliumi Jeesuksesta Kristuksesta murtaa pimeyden. Samalla joudumme hankkimaan yhä uusia valmiuksia kohdata saavuttamattoman kansat ja herkkyyttä nähdä jokainen lähimmäinen Kristuksen silmin, Peltola sanoo.
Piditkö artikkelista? Saat lisää mielenkiintoisia juttuja tilaamalla Uuden Tien verkkolehden tästä. Jaa artikkeli myös sosiaalisessa mediassa.
Tutustu myös visioomme alla olevan videon kautta: