Jasu Markkasen mukaan kristillistä uskoa voidaan puolustaa myös järjen avulla.

Toisinaan kuulee sanottavan, että usko ei perustu järkeilyyn eikä Jumalaa voi todistaa järjellä. Usko on vain sokeaa luottamusta. Apologetiikkaa eli uskon puolustamista kalifornialaisessa Biolan yliopistossa etäopintoina opiskeleva Jasu Markkanen näkee, ettei Raamattu anna uskosta tällaista kuvaa.

– Luukas kirjoitti evankeliuminsa todistaakseen, kuinka luotettavia ovat ne asiat, joista Teofilos on kuullut. Johannes taas sanoi kirjoittaneensa evankeliumin ”siksi, että uskoisitte Jeesuksen olevan Kristus”.

Markkasen mukaan Raamatussa ei arvosteta sokeaa uskoa, vaan siitä jopa nuhdellaan: ”Älkää olko kuin järjettömät eläimet, kuin muulit ja hevoset, joita täytyy hillitä suitsilla ja kuolaimilla.” (Ps. 32:9) Apostolien tekojen 17. luvussa kuvatut Beroian juutalaiset saavat kehuja siitä, että he ”tutkivat päivittäin kirjoituksista, pitikö kaikki paikkansa”.

– Olen suhtautunut asiaan aina niin, että kaikki totuus on Jumalan totuutta. Jos joku vakuuttuu tieteellisten havaintojen perusteella Jumalasta, ei se ole sen vähäarvoisempaa kuin jos joku toinen vakuuttuu filosofisesta argumentista, kolmas Raamatusta ja neljäs sitä kautta, että paranee rukouskokouksessa ihmeellisesti. Nämä kaikki ovat totuuden ilmentymiä, ja Totuuden Henki käyttää niitä vetääkseen ihmistä sen Jumalan luo, josta kaikki totuus virtaa.

Idän uskonnot ja antiikin jumalat putoavat pois pelistä

Tieteen tai filosofian kautta ei kuitenkaan päästä aivan perille asti. Ne ovat osa Jumalan yleistä ilmoitusta, mutta eivät kerro vielä mitään Jeesuksesta. Mutta mitä Jumalasta voidaan päätellä ilman Raamattua?

– Voimme havaita tieteen tulosten ja filosofisen päättelyn avulla, että tällä maailmankaikkeudella täytyy olla alullepanija. Tämän alullepanijan täytyy olla ajan, tilan, aineen ja energian ulkopuolinen ja persoonallinen. Voimme havaita, että hän on hyvin älykäs ja pikkutarkka, koska hän on hienosäätänyt tämän kosmoksen vakiot niin mahdottoman kapeiden rajojen sisään, jotta maailmankaikkeudessa voi olla elämää.

Ei voi olla kahta kaikkivaltiasta eikä kahta kaikkitietävää.

Ihmisten sisäänrakennettu moraalitaju puolestaan edellyttää Jumalan, jonka luonne on hyvän ja pahan mittapuu. Kun erilaiset Jumala-argumentit yhdistetään, saadaan tulokseksi jo hyvin pitkälle jotain sellaista, joka muistuttaa Raamatun Jumalaa.

– Lopputulos vastaa paremmin Raamatun Jumalaa kuin itämaisia jumaluuksia, jotka ovat järjettömiä ja tavoitettavissa vain mystiikan kautta.

Yleisen ilmoituksen kautta saatu tieto Jumalasta ei myöskään sovi yhteen antiikin kreikkalaisten ja roomalaisten jumalien kanssa, jotka kuvataan hyvin inhimillisinä.

– Niillä on jokaisella jokin toimikenttä. Yksi vahtii säätä ja toinen onnea kalastuksessa. Mutta meidän Jumalamme on ensimmäinen prinsiippi, joka ei voi ottaa ketään rinnalleen. Ei voi olla kahta kaikkivaltiasta eikä kahta kaikkitietävää.

Pallo menee lähelle maalia

Perusteluja Jumalan olemassaololle on olemassa useita erilaisia. Tunnetuimpia ovat näistä Aristoteleen ja Tuomas Akvinolaisen kosmologiset todistukset, Anselm Canterburylaisen ontologinen todistus sekä erilaiset moraaliset todistukset.

Jumala-todistukset ovat ajankohtainen aihe myös nykyisessä uskonnonfilosofiassa. Uusi luonnontieteellinen tieto antaa aineksia myös Jumala-todistusten hiomiseen. Esimerkiksi Biolan yliopistossa opettava William Lane Craig on puolustanut niin sanottua kosmologista Kalam-argumenttia nojaten luonnontieteelliseen tietoon.

Argumentin mukaan 1.) kaikella, mikä alkaa olla olemassa, on syy, 2.) maailmankaikkeus alkoi olla olemassa, siispä 3.) maailmankaikkeudella on syy. Nykyisen luonnontieteellisen tiedon mukaan aika, energia ja materia syntyivät alkuräjähdyksessä. Niinpä maailmankaikkeuden syyn täytyy olla näiden ulkopuolella.

Kuuluisa ateisti ja evoluutiobiologi Richard Dawkins vastasi Craigille sanomalla, että vaikka hyväksyisimmekin tämän argumentin, se ei vielä tarkoita, että tämä olisi se syntejä anteeksiantava, rukouksia kuuleva ja Jeesuksen lähettänyt Jumala, josta Raamattu kertoo.

– Craigin vastaus oli, että ei tietenkään. Mutta eikö se ole jo kyllin paha ateismille, että tämä argumentti menestyksekkäästi osoittaa, että on olemassa ajan, tilan, aineen ja energian ulkopuolinen suunnattoman voimakas ja älykäs persoonallinen kosmoksen alullepanija? Pallo on jo vierinyt aika lähelle toista maalia. Luuletko sinä, että se todennäköisesti menee toiseen maaliin?

– Minusta se on aika hyvä vastaus, Jasu Markkanen toteaa.

Tutustu moraaliseen argumenttiin Jumalan olemassaolon puolesta tästä linkistä.