Järjestöjohtajat: ”On kohtuutonta vaatia Inkerin kirkolta voimakasta julkista vastarintaa sodalle”
Viisi suomalaista sai elokuussa pappisvihkimyksen Inkerin kirkossa, mikä synnytti kohun, jonka myötä yhteistyö Inkerin kirkon kanssa ja lähetystyö Venäjällä on kyseenalaistettu. Kansanlähetyksen lähetysjohtaja Daniel Nummelan mukaan Inkerin kirkolla on suuri potentiaali lähetystyön yhteistyökirkkona. KUVA: KAROLIINA RAUHIO-POKKA
Suomalaisten järjestöjen työntekijöiden pappisvihkimys Inkerin kirkossa (3.9.) on synnyttänyt laajemman keskustelun, jossa on viitattu Venäjän yrittävän vaikuttaa Suomen kirkkoon Inkerin kirkon kautta. Esimerkiksi teologian dosentti Niko Huttunen vihjasi blogissaan (12.9) Venäjän luovan ”luterilaista varjokirkkoa Suomeen”.
Myös Helsingin Sanomille (23.9.) kommentoineen arkkipiispa Tapio Luoman mukaan epäilys Venäjän vaikuttamisyrityksistä on herännyt. ”Vaikka Inkerin kirkko ei palvele Venäjän valtiota, se on Venäjän vaikutuspiirissä. Se puhuu samaan tapaan arvoista ja muun muassa seksuaalivähemmistöistä”, hän toteaa.
Avioliittonäkemys ei ole Venäjän vaikuttamistoimintaa
Pappisvihkimykseen työntekijöitään lähettäneet järjestöt ovat julkaisseet kannanottonsa, jossa ne haluavat oikaista julkisessa keskustelussa esitettyjä, harhaanjohtavina pitämiään väitteitä.
Suomen Luterilaisen Evankeliumiyhdistyksen (Sley) verkkosivuilla julkaistun kannanoton ovat allekirjoittaneet kyseisten järjestöjen johtajat eli Sleyn Tom Säilä, Suomen Raamattuopiston Säätiön Lauri Vartiainen sekä Suomen Evankelisluterilaisen Kansanlähetyksen Daniel Nummela.
Johtajat muistuttavat pitkäaikaisesta yhteistyöstä Inkerin kirkon kanssa, jota vaalittiin myös silloin, kun Inkerin kirkko taisteli olemassaolostaan Neuvostoliiton vainojen alla.
”On kohtuutonta vaatia Inkerin kirkolta voimakasta julkista vastarintaa sodalle tilanteessa, jossa tästä seuraisi yli kymmenen vuoden vankeusrangaistus. Nyt käynnissä olevan sodan aikana Inkerin kirkko tarvitsee entistä enemmän rohkaisua ja rinnalla kulkijoita.”
Nämä uskonnolliset käsitykset Inkerin kirkossa ja järjestömme työssä eivät ole Venäjän vaikuttamistoimintaa.
Säilä, Vartiainen ja Nummela pitävät perusteettomina väitteitä, joiden mukaan järjestöt olisivat sekaantuneet Venäjän valtion politiikkaan. Esimerkiksi Inkerin kirkon ja järjestöjen avioliitto- ja sukupuolinäkemykset ovat olleet yhteneviä koko niiden historian ajan, he huomauttavat.
”Nämä uskonnolliset käsitykset Inkerin kirkossa ja järjestömme työssä eivät ole Venäjän vaikuttamistoimintaa vaan osa Raamatusta ja luterilaisista tunnustuskirjoista nousevaa hengellistä identiteettiämme, johon työssämme olemme sitoutuneet.”
Suuri potentiaali yhteistyökirkkona
Kansanlähetyksen verkkosivuilla on myös julkaistu kannanotto, jossa lähetysjohtaja Daniel Nummela ja apulaislähetysjohtaja Teijo Peltola avaavat Kansanlähetyksen ja Inkerin kirkon välistä suhdetta.
Missionaarista tehtäväänsä täyttävä Inkerin kirkko keskittyy muun muassa kutsuvaan työhön ja koulutukseen, mutta haasteena on etenkin suurkaupungeissa osaamisen puute sekä pappispula. Kansanlähetys jakaa osaamistaan sisarkirkolle muun muassa kansallisten työntekijöiden ja vapaaehtoisten kouluttamisessa ja varustamisessa.
Myös pitkäkestoisia lähetystyöntekijöitä halutaan nykytilanteessakin lähettää, Suomen viranomaissuosituksia noudattaen. Inkerin kirkolla on suuri potentiaali lähetystyön yhteistyökirkkona.
”Inkerin kirkolla venäjänkielisenä kirkkona on ovet avoimena moniin sellaisiin maihin, joihin Suomesta on vaikea lähettää työntekijöitä ja rakentaa yhteyksiä.”, Peltola kertoo.
Nummela kannustaa rukoilemaan rauhan puolesta ja huomauttaa, että Kansanlähetys avustaa aktiivisesti Ukrainan sodan uhreja.
”Tässä tilanteessa muistamme erityisesti Ukrainan kansaa ja Inkerin evankelisluterilaista vähemmistökirkkoa niiden ponnistellessa omien yhteiskuntiensa tulevaisuuden puolesta.”
Kuuntele Niiranen + Marjokorpi -podcastin uusin jakso, jossa Santeri Marjokorpi kertoo, miksi hänet vihittiin papiksi Inkerin kirkossa: