Ilmestyskirja huokuu toivoa tulevaisuudesta

Pirkko Valkaman mukaan Ilmestyskirjan ymmärtäminen vaatii Vanhan testamentin tuntemusta.

– Jumalan tiedossa on se viha kristinuskoa kohtaan, joka lopun aikoina koittaa. Jos Ilmestyskirjaa ei olisi, niin kristityt saattaisivat ajatella, että historia on kulkemassa väärään suuntaan, sanoo Pirkko Valkama, joka on juuri kirjoittanut Ilmestyskirjasta kommentaarin Tulevaisuuden ja toivon kirja – Avaimia Ilmestyskirjaan (Uusi Tie 2018).

Kansanlähetyksen eläkkeellä olevan Raamatun opettajan Valkaman mukaan Johanneksen ilmestys on lopun ajan koettelemusten ja katastrofien kuvauksistaan huolimatta lohdutuksen ja toivon täyttämä.

– Se kertoo, kuinka kaiken keskellä Jumala itse pitää omistaan huolen ja saattaa pelastushistorian päätökseen. Se kertoo siitä, miten Jeesus tulee takaisin ja miten Jumala huolehtii seurakunnastaan. Se on lohdullinen kirja siitä, miten koko historia on Jumalan käsissä.

Jotkut kristityt lukevat Ilmestyskirjaa usein toisenlainenkin ajatus mielessään. Ajatuksen mukaan Ilmestyskirja paljastaa nykyisestä maailmanpolitiikasta keskeisiä asioita, joiden mukaan kristittyjen tulisi asennoitua ja jopa äänestää. Onko Valkamakin kirjoittanut Ilmestyskirjan selitysteoksen, jonka mukaan nykyajan politiikan kiemuroita voi seurata askelen edeltä suoraan Raamatun sivuilta?

– En. On turha ympätä tapahtumia suoraan oman aikamme politiikkaan. Näin on moni kristitty tehnyt ja erehtynyt. Lopunajallisena antikristuksen valtakuntana on pidetty historian aikana muun muassa ottomaanien valtakuntaa, Neuvostoliittoa ja Natsi-Saksaa. Nämä ovat toki olleet antikristillisiä, mutteivät kuitenkaan ole olleet maailmanlaajoja tai kestäneet edes nykyaikaan asti.

Vanhan testamentin tuntemus avaa Ilmestyskirjan kielen

Valkaman mukaan Ilmestyskirjaa tulee sen sijaan lukea ennen kaikkea Vanhaa testamenttia vasten.

– Sitä ei yksinkertaisesti voi ymmärtää ilman Vanhaa testamenttia.

Ilmestyskirja on täynnä symbolista kieltä, jonka ansiosta on mahdollista sanoa yhdellä sanalla tai muutamalla lauseella todella paljon. Johannes käyttää symboleja, jotka hän tuntee Vanhasta – ja Uudesta testamentista. Tällainen symboli on esimerkiksi Jeesusta ja hänen sovitustyötään kuvaava sana Karitsa.

Valkama kertoo tehneensä kirjaa tutkiessaan iloisia löytöjä varhaisesta kristillisyydestä. Varhaiskirkon opettajat ottavat monia nykyajan kommentaareja paljon paremmin huomioon Vanhan testamentin ja juutalaiset näkökulmat. Sen tähden he ymmärtävät Ilmestyskirjan sanomaa ja selittävät sitä hyvin yhdenmukaisesti.

– Ilmestyskirjassa on yli viisisataa viittausta Vanhaan testamenttiin. Johannes selittää useimpia näkyjään hyödyntäen Vanhaa testamenttia: Esimerkiksi kun viides enkeli puhaltaa torveensa Johannes näkee jotakin, mitä hän kutsuu heinäsirkoiksi. Hän lainaa sanan heinäsirkat Joelin kirjasta ja käyttää muutenkin Joelin sanoja yrittäessään kuvata, mitä hän näki.

Valkama kertoo pitävänsä hyvänä reformoidun herätyskristityn Erich Sauerin ajatusta siitä, että koska Kristuksen ensimmäiseen tulemiseen liittyvät lupaukset täyttyivät kirjaimellisesti, myös hänen toiseen tulemiseensa liittyvät lupaukset täyttyvät kirjaimellisesti.

Yksi ongelmakimppu Ilmestyskirjan tulkitsemisessa on tapahtumien aikajärjestys. Joidenkin mukaan kirja etenee ajoittain ”spiraalimaisesti”eli että historiaa käydään useaan otteeseen läpi alusta loppuun eri näkökulmista. Pitääkö Valkaman mielestä paikkansa, että kirja ei etene yksinkertaisessa aikajärjestyksessä?

– Kyllä pitää siinä mielessä, että ensin kirja kertoo, millainen on pelastus Jeesuksessa, sitten nuhteiden ja rohkaisujen avulla sen, miten seurakunnan tulisi elää. Sitten näytetään kirjakäärö, joka on täyteen kirjoitettu ja sinetöity seitsemällä sinetillä. Sitten luvussa 12 lähdetään taas pelastushistorian keskeisistä tapahtumista liikkeelle kohti loppua.

Vanhan testamentin tuntemuksen lisäksi Ilmestyskirja on tärkeä lukea alusta loppuun yhtenä teoksena. Sen sisältö on looginen ja johdonmukainen.

– Esimerkiksi kirjakäärön seitsemäs sinetti, jonka sisällä on seitsemän torvea, irrotetaan usein selityksissä kirjakääröstä. Kuitenkin seitsemällä sinetillä suljettu kirjakäärö on selkeä kokonaiskuvaus pelastushistorian lopun tapahtumista.