Hyviä uutisia Etiopiasta

Vuonna 1990 joka viides etiopialaislapsi kuoli ensimmäisten viiden elinvuoden aikana. Nyt vastaava osuus on reilut kuusi prosenttia. Mistä tämä ja muut kehityksen harppaukset oikein johtuvat? Synkkiä uutisia seuratessamme unohdamme helposti sen myönteisen kehityksen, joka maailmalla on menossa. Äärimmäinen köyhyys on rajussa laskussa. Kehitysmaissa lasten kouluun pääsy, äitien ja lasten terveys ja sukupuolten välinen tasa-arvo ovat...

Koululaisia Algan savimajakoulussa syksyllä 2013. Nyt he ovat päässeet uusiin, valoisampiin koulurakennuksiin.  Kuva: MATTI KORHONEN
Koululaisia Algan savimajakoulussa syksyllä 2013. Nyt he ovat päässeet uusiin, valoisampiin koulurakennuksiin. Kuva: MATTI KORHONEN

Vuonna 1990 joka viides etiopialaislapsi kuoli ensimmäisten viiden elinvuoden aikana. Nyt vastaava osuus on reilut kuusi prosenttia. Mistä tämä ja muut kehityksen harppaukset oikein johtuvat?

Synkkiä uutisia seuratessamme unohdamme helposti sen myönteisen kehityksen, joka maailmalla on menossa. Äärimmäinen köyhyys on rajussa laskussa. Kehitysmaissa lasten kouluun pääsy, äitien ja lasten terveys ja sukupuolten välinen tasa-arvo ovat ottaneet harppausaskeleita muutamassa vuosikymmenessä.

Etiopia on tästä hyvä esimerkki. Äärimmäisessä köyhyydessä elävien etiopialaisten osuus on puolittunut viidessätoista vuodessa. Terveydenhuolto on kehittynyt ja yhä useampi sairas pääsee asianmukaiseen hoitoon. Odottavien äitien terveys on parantunut. Kun vuonna 1990 äitiyskuolleisuus oli Etio­piassa 1400 kuollutta 100 000 elävänä syntynyttä lasta kohden, vuonna 2012 vastaava luku oli enää 420.

Etiopian kehitys on ollut vielä voimakkaampaa kuin monien muiden kehitysmaiden. Afrikan maista esimerkiksi Somaliassa äitiyskuolleisuuden luvut ovat laskeneet samana aikana 1300:sta 850:een ja Keski-Afrikan tasavallassa 1200:sta 880:een.

Kehitys harppasi sotilasjuntan kukistuttua

Marxilaisen sotilasjuntan, Dergin johtaja Mengistu Haile Mariam hallitsi Etiopiaa vuodesta 1977 vuoteen 1991. Mengistu kansallisti rahalaitokset, tehtaat ja maaomaisuuden. Tämä aiheutti ongelmia maataloustuotannolle varsinkin kuivina aikoina.

– Diktaattori Mengistun kukistumisen jälkeen yksityiselle sektorille ja yrittäjyydelle on annettu paljon enemmän tilaa, sanoo vuosina 2009–2013 Addis Abebassa Suomen suurlähettiläänä ollut Leo Olasvirta.

Etiopian kehityksen taso oli siis sotilasjuntan aikana hyvin alhainen, mutta nousu kansantuloltaan maailman nopeimmin kasvavien maiden joukkoon ei silti ole itsestäänselvyys.

– Käsitykseni mukaan Etiopialla on vahva kehitystahto ja omistajuus ja sen virkakoneisto on suhteellisen vähän korruptoitunut verrattuna muihin köyhiin maihin, Olasvirta arvioi.

Kirkot edistävät suvaitsevaisuutta

Kirkot ja kristilliset järjestöt osallistuvat Etiopiassa aktiivisesti kehitysyhteistyöhön. Esimerkiksi Mekane Yesus -kirkolla on kussakin synodissa (hiippakunnassa) kehitysyhteistyöosasto, joka toteuttaa erilaisia kehitysprojekteja.

Kristillisten kirkkojen ja järjestöjen vaikutuksesta kehitykseen ei ole paljon tieteellistä tutkimusaineistoa. Vuonna 2011 Maailman terveysjärjestö WHO julkaisi ensimmäisen tieteellisen artikkelin, jossa arvioitiin uskonnollisten järjestöjen vaikutusta äitiys- ja lastenterveyden huoltoon. Mukana oli kuusi Afrikan maata.

– Yleisesti voitiin sanoa, että hoidon taso uskonnollisten järjestöjen ylläpitämissä laitoksissa oli korkeampi kuin hallitusten laitoksissa ja ihmiset olivat yleensä erittäin tyytyväisiä saamaansa hoitoon, sanoo lääkäri Heli Bathija WHO:n yhteydessä toimivasta tutkimus- ja koulutuskeskuksesta Genevestä (Geneva Foundation for Medical Education and Research).

Leo Olasvirran mukaan kristilliset kirkot edistävät suvaitsevaisuutta ja moniarvoisuutta maassa, jonka hallitusta on moitittu autoritäärisestä valtiokeskeisestä hallinnosta. Kirkot ja kristilliset järjestöt myös auttavat kansalaisia vaikuttamaan omiin asioihinsa.

– Mielenkiintoista oli, että kaikki näkemäni kristilliset suunnat olivat valmiita toimimaan yhteistyössä muslimijärjestöjen kanssa. Järjestöjen kehitysyhteistyön puolella avun antaminen myös muslimeille ketään pois sulkematta on luonteva osa järjestöjen toimintaa. Tapaamani kristilliset järjestöt, kuten Kansanlähetys, osasivat taidon jalkauttaa kehitystä kansalaisten arkeen, Olasvirta kertoo suurlähetystöajaltaan.

Hän näkee, että maalla on edelleen hyvät mahdollisuudet kehittyä, jos kansallinen sopu onnistutaan ylläpitämään. Maassa on nimittäin eri uskontojen lisäksi myös useita eri heimoja ja kieliryhmiä.

Oppilasmäärä kasvaa, laadussa parantamisen varaa

Vielä vuonna 1994 vain viidesosa peruskouluikäisistä etiopialaisista aloitti peruskoulun. Vuonna 2012 luku oli 85,4 prosenttia. Suomen suurlähetystön opetussektorin eritysasiantuntija Satu Pehu-Voiman mukaan hyvät koulutustulokset johtuvat muun muassa siitä, että Etiopia on osallistunut maailmanlaajuiseen ”Education for All” (koulutusta kaikille) -ohjelmaan ja osoittanut hyvää sitoutumista siihen. Opetussektorin osuus maan budjetista on maiden välisessä vertailussa korkeaa tasoa ja Etiopia on saanut paljon kehitysapua.

Kristillisten kirkkojen rooli koulutuksen järjestämisessä on ollut erityisen suuri niillä alueilla ja niiden ryhmien parissa, jotka eivät ole päässeet valtion viralliseen järjestelmään.

– Etiopiassa on maantieteellisesti, ilmastollisesti ja etnisesti katsoen alueita, joiden elinolosuhteet ovat muuta maata vaikeammat ja joiden elämään valtion virallinen järjestelmä ei toistaiseksi kunnolla ylety. Kansalaisjärjestöjen työ kompensoi näillä alueilla valtion toiminnan puutteita, mutta ei pysty siihen kaikenkattavasti.

Erityisesti vammaisten lasten pääsy kouluun on vaikeaa, sillä jotkut vanhemmat edelleen piilottelevat vammaisia lapsia kotona eivätkä kaikki opettajatkaan vielä suhtaudu myönteisesti vammaisten lasten koulutukseen.

– Suomen kehitysyhteistyö, mukaan lukien suomalaiset kehitysyhteistyö- ja lähetysjärjestöt ovat tehneet tällä sektorilla ansiokasta työtä pitkään, Satu Pehu-Voima sanoo.

Oppilasmääriä on saatu hinattua ylöspäin, mutta laadussa on edelleen kehitettävää. Luokkakoot ovat usein suuria ja koulujen resurssit pieniä. Opettajan ammatti ei ole Etiopiassa erityisen arvostettu, mikä vaikuttaa opetuksen laatuun.

– Opetussektorin yhteistyöhankkeissa huomio ollaankin nyt keskittämässä laatukysymyksiin, Pehu-Voima kertoo.

etiopiakansi
Oppilaat jonottavat rokotukseen koulun pihalla. KUVA: MATTI KORHONEN

Kyläterveydenhoitajat avainasemassa

Etiopian hallitus on Heli Bathijan mukaan panostanut viime vuosina hurjasti hoitohenkilökunnan määrään ja koulutukseen. Kyläterveydenhoitajia on koulutettu ja työllistetty kymmeniä tuhansia.

– Vaikkei vielä ole varsinaisia tieteellisiä julkaisuja heidän vaikutuksestaan äitiys- ja lastenterveydenhuoltoon, tilastot puhuvat sen puolesta, että heidän ansiostaan on helpompi ja nopeampi päästä hyvätasoiseen hoitoon.

Tämä lisää luottamusta terveydenhuoltosysteemiin, mikä taas vaikuttaa siihen, että apua lähdetään hakemaan ajoissa.

Bathija huomauttaa, että vaikka äitiys- ja lapsikuolleisuus ovat laskeneet huomattavasti, ovat ne vielä aivan liian korkeita.

– Edistystä saadaan tulevaisuudessa aikaan, kun naisten koulutustaso paranee, kun äitiysneuvolakäynnit lisääntyvät, kun ehkäisymenetelmien käyttö lisääntyy, kun hengenvaaralliset abortit saadaan eliminoitua ja tyttöjen ja naisten ihmisoikeuksia aletaan todella kunnioittaa, Bathija summaa.

Sähköpostihaastattelujen lisäksi jutun lähteenä on käytetty Ulkoasianministeriön Kehitys-lehteä (lokakuu 2014) sekä tilastoja YK:n vuosituhattavoitteista