Euroopan ihmisoikeustuomioistuin: Suomi rikkoi ”oikeus elää” -artiklaa

Irakilainen turvapaikanhakija Ali palautettiin marraskuussa 2017 Bagdadiin ja hänet tapettiin vain viikkoja paluun jälkeen. Kuva ei liity Alin tapaukseen. KUVA: SHUTTERSTSOCK

Euroopan ihmisoikeustuomioistuin (EIT) totesi 14. marraskuuta Suomen syyllistyneen Euroopan ihmisoikeussopimuksen rikkomiseen. Ensimmäistä kertaa Suomen todettiin syyllistyneen oikeus elää -artiklan rikkomiseen.

Kyseessä on irakilainen turvapaikanhakija Ali, jolle annettiin vuonna 2016 käännytyspäätös. Ali palasi Bagdadiin marraskuussa 2017, ja hänet tapettiin vain viikkoja paluun jälkeen, uutisoi Yle.

Irakin sisäministeriössä korruptioon erikoistuneena rikostutkijana työskennellyt Ali koki olevansa vaarassa ja haki turvapaikkaa Suomesta kahden taponyrityksen vuoksi. Häntä oli ammuttu työpaikan läheisyydessä ja hänen autoonsa oli viritetty autopommi, Yle taustoittaa.

Maanmuuttovirasto piti kertomusta tapon yrityksistä uskottavina, mutta totesi, ettei Ali onnistunut osoittamaan yhteyttä niiden, saamiensa tappouhkausten ja hänen työnsä välillä. Tällä perusteella miehelle annettiin kielteinen turvapaikkapäätös. Ali valitti hallinto-oikeuteen ja korkeimpaan oikeuteen vedoten, että hänen henkeään on uhattu. Päätös pysyi kielteisenä.

EIT:n mukaan Suomen viranomaiset epäonnistuivat arvioidessaan paluun aiheuttamaa riskiä ja Suomi rikkoi Euroopan ihmisoikeussopimuksen artikloja, joiden mukaan jokaisella on oikeus elää. Artiklat myös kieltävät kidutuksen ja epäinhimillisen kohtelun.

Yle kertoo Suomen puolustaneen käännytyspäätöstään Alin suostumisella vapaaehtoisen paluun ohjelmaan. Siinä turvapaikanhakija saa Suomelta 1 500 euroa, mikäli palaa kotimaahansa vastustelematta. Todelliset vaihtoehdot ovat käännytyspäätöksen saaneilla vähissä: poliisin kiinniotto ja palautus väkisin, mistä seuraa maahantulokielto ­Schengen-alueelle tai Suomeen jääminen paperittomana.

EIT ei hyväksynyt Suomen perustelua.

Ylen haastattelussa Maahanmuutoviraston oikeus- ja maatietojohtaja Tirsa Forssell pahoitteli tapausta, joka tehtiin vuonna 2016, ruuhkien ollessa pahimmillaan Maahanmuuttovirastossa.

”Riskin tunnistaminen on pakolaisoikeuden vaikeimpia kohtia. Koulutamme henkilökuntaa riskien tunnistamiseen jatkuvasti”, Forssell totesi.

Tapausta käsiteltiin myös eduskunnan kyselytunnilla, jossa Vasemmistoliiton kansanedustaja Veronika Honkasalo totesi: ”Edellisen hallituksen nuivan turvapaikkapolitiikan linja maksetaan ihmishengillä.”

 

Katso alla olevasta videosta, miksi kristillistä mediaa tarvitaan. Tilaa lehti tästä.