Arvokysymyksiä, joista uusi eduskunta todennäköisesti äänestää
Eduskuntavaalit pidettiin huhtikuun alussa, ja hallitustunnustelut ovat parhaillaan käynnissä. Hallituksen kokoonpanoa ja sen tekemää talouspolitiikkaa on analysoitu lukuisissa tiedotusvälineissä, mutta yksi näkökulma on kuitenkin jäänyt vähemmälle huomiolle: tietyt arvokysymykset, joista todennäköisesti äänestetään tällä vaalikaudella.
1) Eutanasia ja avustettu itsemurha
Alkuvuodesta 2023 Oikeus Arvokkaaseen Kuolemaan ry –yhdistys aloitti kampanjan, jonka tavoitteena on eutanasian ja avustetun itsemurhan laillistaminen Suomessa. Eutanasiassa lääkäri surmaa potilaan tämän pyynnöstä. Avustetussa itsemurhassa lääkäri avustaa potilasta surmaamaan itsensä esimerkiksi tarjoamalla myrkkyä.
Yhdistyksen lakiehdotuksessa eutanasian ja avustetun itsemurhan edellytyksiä olisivat muun muassa henkilön täysi-ikäisyys ja päätöksentekokykyisyys tilanteessa, jossa hän sairastaa kuolemaan johtavaa ja kärsimystä aiheuttavaa sairautta.
Puolueista ainoastaan kristillisdemokraatit (KD) vastustavat yksiselitteisesti eutanasiaa ja kannattavat sen sijaan saattohoidon kehittämistä. Muissa puolueissa kansanedustajien mielipiteet hajaantuvat, selviää Iltalehden tekemästä selvityksestä.
Eutanasian laillistamiselle on laaja kansan tuki, mutta toisaalta Suomen Lääkäriliitto vastustaa eutanasiaa, mikä voi vaikuttaa puolueiden linjauksiin.
Lue lisää:
Eutanasia-huuma kääntynee eduskunnassa saattohoidon kehittämiseen
Professori Theo A. Boer Hollannin tilanteesta: ”Eutanasiasta on tullut yksi tapa kuolla”
Kristillinen ihmiskäsitys on elämää kunnioittavan lääketieteen perusta
2) Ei-kaupalliset sijaissynnytykset
Sijaissynnytyksellä tarkoitetaan järjestelyä, jossa nainen tulee raskaaksi, synnyttää lapsen ja luovuttaa tämän synnytyksen jälkeen toisen henkilön tai pariskunnan kasvatettavaksi.
Pääsiäisen alla julkaistiin oikeusministeriön selvitys siitä, millaisin edellytyksin ei-kaupalliset sijaissynnytykset voitaisiin Suomessa sallia. Ei-kaupallisessa sijaissynnytyksessä synnyttäjälle ei makseta palkkiota.
Ylen vuonna 2019 puolueille tekemän kyselyn perusteella ainoastaan KD oli sijaissynnytysten laillistamista vastaan. Muut puolueet vastustivat kaupallista sijaissynnytystoimintaa mutta korostivat, että ei-kaupallisten sijaissynnytyksen laillistaminen olisi tärkeää erityisesti siksi, että Suomessa pystyttäisiin paremmin varmistamaan kaikkien osapuolten oikeuksien toteutuminen eivätkä ihmiset menisi hakemaan palvelua ulkomailta.
Lue lisää:
Kun lasta ei kuulu – Voiko kristitty aviopari turvautua hedelmöityshoitoihin?
Voiko kristitty ryhtyä itselliseksi äidiksi?
3) Trans- ja aborttilakien jatkokäsittely
Viime vaalikaudella eduskunta hyväksyi niin kutsutun translain sekä höllennyksiä aborttilakiin. Samalla eduskunta hyväksyi ponnen, jossa edellytetään translain ulottamista alaikäisiin ja aborttilain kokonaisuudistusta seuraavalla hallituskaudella. Translain myötä ihminen voi muuttaa juridisen sukupuolimerkintänsä omalla ilmoituksellaan.
Translakia vastaan äänestivät KD, perussuomalaiset ja Liike Nyt sekä osa kokoomuksen ja keskustan kansanedustajista. Aborttilakia vastaan puolestaan äänestivät KD, enemmistö perussuomalaisista ja muutama keskustan kansanedustaja.
Vielä ei ole tietoa siitä, mitä aborttilain kokonaisuudistus merkitsee. Tavoitteena on raskaana olevan itsemääräämisoikeuden lisääminen, mikä tarkoittanee abortin saamisen helpottamista nykyisestä esimerkiksi viikkorajaa nostamalla.
Lue lisää:
Translaki etäännyttää sukupuolen määritelmän biologiasta ja arkikielestä
Uutisanalyysi: Mistä aborttien väheneminen oikeasti johtuu?
”Kaikkein vaikeinta oli antaa itselleni anteeksi, että sallin abortoida lapseni”
4) Muita kysymyksiä
Lisäksi tulevalla kaudella eduskunta saanee pöydälleen muun muassa esityksen eheytyshoitojen kieltämisestä, joidenkin huumeiden laillistamista ja kolmannen juridisen sukupuolen mahdollistamisesta.
Lue lisää:
Miksi muutosta kaipaava homoseksuaali ei saisi hakea apua?
***