Evoluutio ja kristinusko

Matti Leisola: evoluutio ja kristinusko eivät sovi yhteen

Matti Leisola on Suomen tunnetuin evoluutioteorian kriitikko. Aalto-yliopiston bioprosessitekniikan emeritusprofessori on vakuuttunut siitä, että luonnonvalinta ja mutaatiot eivät pysty selittämään biologisen elämän monimuotoisuutta. Sen sijaan monimuotoisuus selittyy hyvin älykkään suunnittelijan luomuksena. Tätä ei tiedeyhteisö yleisesti tunnusta, mistä johtuu myös Leisolan tunnettuus tieteen julkisena toisinajattelijana.

Matti Leisola, mitä yhteistä älykkään suunnitelman teorialla (Intelligent Design, ID) on muiden suunnittelua tunnistavien tieteenalojen kanssa? Onko tiedossa jokin oleellinen ero, jonka vuoksi nämä muut yleisesti hyväksytään tieteeksi?
– Ainoa syy hylätä älykkään suunnittelun teoria universumin hienosäädössä ja biologian historiassa on naturalismi(1), joka kahlitsee fundamentalistisen uskonnon tavoin vastausten etsimistä. Arkeologia, SETI-tutkimus eli maan ulkopuolisen älykkyyden etsintä, rikostutkimus ja plagiointi ovat kaikki esimerkkejä älykkään suunnittelun teorian käytöstä. Ihmisellä on luontainen kyky tunnistaa suunnittelu eikä ajatus suunnitelmallisuudesta ja tarkoituksesta ole uusi, vaan se oli läsnä jo antiikissa ja modernin tieteen isien ajattelussa, kuten vaikkapa Isaac Newtonilla ja Louis Pasteurilla, Leisola sanoo.

Älykkään suunnitelman teoriaa on kritisoitu siitä, että sitä ei voi edes periaatteessa osoittaa vääräksi eli falsifioida. Onko tämä totta?
– Tämä on virheellinen käsitys, koska asia on juuri päinvastoin: mikään havainto ei tunnu falsifioivan evoluutiota. Älykkään suunnittelun ajatus taas on hyvin helppo falsifioida jos osoitetaan, että on olemassa informaatiopolku geneettisen kielen, geenien ja proteiinikoneiden synnylle, Leisola kertoo.

Yksi ominaisuus tieteelliselle teorialle on kyky esittää ennusteita. Mitkä ovat älykkään suunnitelman teorian parhaat ennusteet?
– Biologiassa sellainen on esimerkiksi, että mikromuuntelulla on olemassa rajat ja että lajirajat voidaan määrittää tarkasti perimän erojen avulla. Yksi ennuste on, että perimä rappeutuu hitaasti ja perinnöllisten sairauksien määrä kasvaa. Eräs toinen on se, että DNA:n osoitetaan olevan täynnä informaatiota, joka on vielä luultuakin mutkikkaampaa. Lisäksi älykkään suunnittelun avulla opitaan ohjaamaan solun toimintoja ja säätelymekanismeja. Elämä syntyy aina ja vain elämästä, Leisola tiivistää.

Eero Junkkaalaa on pyydetty esittämään sinulle tätä haastattelua varten kysymys. Se on: ”Miksi pidät tärkeänä kritisoida teo­rioita, jotka eri tieteenaloilla osoittavat maailman pitkää ikää? Et kai kuitenkaan ajattele sen olevan kuusituhatta vuotta vanha?”
– Ammatillisesti en ole kritisoinut ikäteorioita koskaan, vaan evoluutioteoriaa, jota pidän mahdottomana. Ylipäänsä käytettävissä oleva aika ei ratkaise näitä kysymyksiä. Uudessa kirjassani Evoluutiouskon ihmemaassa (Datakirjat 2014) nostan kysymykset kuitenkin esille siksi, että ne eivät ole niin selviä kuin suurelle yleisölle viestitään. Haluan, että ihmiset kyseenalaistavat asioita, koska silloin löytyy uutta tietoa, Leisola päättää.

Kaksi tulkintaa

1) Jos evoluutioteoria on tosi, mitä seurauksia sillä on kristillisille opinkohdille ja miksi? Tulisiko joidenkin kirkon historiassa esiintyneiden luomiskertomuksen tulkintojen evoluution myötä väistyä?
2) Jos älykkään suunnitelman teoria(2) otetaan mukaan tieteelliseen keskusteluun, mitä seurauksia sillä on tieteen harjoittamiselle? Mitä tapahtuu, jos se on totta?
3) Mikä on se historiallisten seikkojen minimi, jonka raamatullinen luomisnäkemys vähintään ilmoittaa todellisesti historialliseksi?
4) Voisiko tiede todentaa tai osoittaa vääräksi jonkin edellisen kysymyksen historiallisen seikan? Onko näin jo käynyt?

Matti Leisola vastaa:
1) Teistinen darvinismi(3) tuhoaa koko evankeliumin perustan. Jos Jumala loi ruumiillisen kuoleman kautta, olisi hän valinnut vahvat, väkivaltaiset ja murhaajat. Jumala olisi silloin paholainen. Koska synnin rangaistus – kuolema – hengellistetään, hengellistyy myös Jeesuksen sijaiskuolema ristillä. Tämä on gnostilaisuutta ja täysin vierasta evankeliumia. Myös etiikan perusta katoaa, sillä darvinismi on täydellisessä ristiriidassa esimerkiksi rakkauden kaksoiskäskyn toisen osan kanssa. Darvinismin mukaan sinun tulee edistää pelkästään omaa hyötyäsi.

2) Kun älykkäiden syiden vaikutus biologian historiassa tunnistetaan, lakkaa epätoivoinen yritys selittää elämän synty ja elämän informaatioprosessit ”älyttömillä” syillä. Tutkimus ei muutu oleellisesti, mutta kysymysten asettelu muuttuu: merkityksen etsiminen koko perimästä selkenee, lajirajojen määrittely tarkentuu ja muuntelun rajat tunnistetaan. Biologia on itse asiassa jo nyt informaation ja säätöjärjestelmien tutkimista. Hyvä esimerkki tästä on vaikkapa synteettinen biologia. Filosofiset johtopäätökset muuttuvat rajusti, kun täytyy kysyä, kuka on älykkyyden takana.

3) Universumin luominen, elämän luominen, (sillä elämä ei ole aineen ominaisuus), biologisten perusryhmien luominen, kaiken luominen lähes samanaikaisesti (luonnon vuorovaikutuksissa kaikki riippuu kaikesta), ihmisen erillinen luominen Jumalan kuvaksi sekä syntiinlankeemus ja sitä seurannut rappeutuminen ja kuolema.

4) Käytännössä tutkimus on vain vahvistanut näkemyksen lajien samanaikaisesta synnystä niin sanotussa kambriräjähdyksessä, lajirajojen muuttumattomuudesta ja säilymisestä läpi oletettujen miljoonien vuosien, elämän synnyn ihmeestä sekä ihmisen ainutlaatuisuudesta. Vaikka emme voikaan tutkia historiallisia tapahtumia, voimme tehdä johtopäätöksiä havainnoista. Näitä ovat esimerkiksi valtavat kivihiili-, öljy- ja kaasuvarastot, jotka viittaavat vedenpaisumukseen ja eliöiden valtava informaatiosisältö, joka viittaa älykkääseen tekijään.

Eero Junkkaala: evoluutio ja ­kristinusko sopivat yhteen

Eero Junkkaala on tunnettu raamattuopettaja, entinen Suomen teologisen instituutin pääsihteeri ja arkeologi. Hän on viime aikoina myös herättänyt keskustelua kristittyjen parissa kirjansa Alussa Jumala loi… Luomisusko ja tieteellinen maailmankuva (Perussanoma 2013) -julkaisun myötä. Sen mukaan kristityn ei tarvitse hylätä evoluutioteoriaa uskonsa vuoksi.

Eero Junkkaala, millä tavoin tulisi suhtautua evoluution historiassa ennen ihmisiä ja lankeemusta eläneiden eläinten kärsimykseen ja kuolemaan, jos kuitenkin Jumalan kerrotaan luoneen maailman hyväksi?
– On ylitulkintaa väittää, etteivät eläimet olisi saaneet kuolla ennen syntiinlankeemusta. Ei ole mitään pakottavaa raamatullista syytä sille, etteivätkö ne olisi syöneet toisiaan, vaikka niiden ravinnoksi annetaankin ”vihreät kasvit” (1. Moos. 1:30). Muualla Raamatussa näet ”leijonat karjuvat saalistaan” ja pyytävät ruokaansa Jumalalta esimerkiksi luomistyön ylistyspsalmissa (Ps. 104:21), Junkkaala sanoo.
Minkälainen on ollut luomiskertomuksen alkuperäinen tulkinta?
– Alunperin se on haastanut muut muinaisen Lähi-idän luomiskertomukset. Raamatun luomiskertomuksen mukaan on olemassa vain yksi Jumala. Aurinko ja muut taivaankappaleet eivät ole jumalia vaan luotuja, ja ihminen on Jumalan kuva. Luomiskertomus ei pyri vastaamaan luonnontieteellisiin kysymyksiin, Junkkaala painottaa.

Esität kirjassasi, että Raamatun luomiskertomus sisältää elementtejä muinaisen Israelin naapurikansojen luomismyyteistä. Onko tällä seikalla vaikutusta näkemykseen Raamatun inspiraatiosta? Antaako Jumala kansalleen tältä osin epäluotettavaa tietoa?
– Yhtäläisyydet kertomuksissa eivät ole ongelma. Raamatun luomiskertomus on Pyhän Hengen antama ilmoitus luomisesta tavalla, joka vastasi sen ajan tavalla sen ajan kysymyksiin ja on pätevä kaikkina aikoina. Samoin esimerkiksi Jerusalemin temppeli oli samankaltainen kuin muut sen ajan temppelirakennukset ja Sananlaskujen kirjassa on samanlaisia sananlaskuja kuin muinaisessa Egyptissä. Kaikki nämä asiat kertovat, että Raamattu ei ole syntynyt tyhjiössä, Junkkaala avaa.

Matti Leisolaa on pyydetty esittämään sinulle kysymys tähän haastatteluun. Se on: ”Darvinistisen näkemyksesi mukaan ruumiillinen kuolema on Jumalan luomisen työkalu eikä rangaistus synnistä. Sinun on siis pidettävä ruumiillista kuolemaa hyvänä ja erotettava se hengellisestä kuolemasta eli erosta Jumalasta. Miten perustelet tämän kuoleman kaksijakoisuuden?”
– Ihmisen kohdalla kuolema lankeemuksen seurauksena on ensisijaisesti hengellinen kuolema: Aadam ja Eevahan eivät fyysisesti kuolleet sinä päivänä, kun he söivät kielletyn hedelmän. Teksti ei sulje pois ihmisen ruumiillista kuolemaa lankeemuksen seurauksena, mutta painopiste on karkotuksessa paratiisista. Lisäksi Jumala hyväksyy eläimen tappamisen tehdessään Aadamille ja Eevalle nahasta vaatteet ja hyväksyessään Abelin veriuhrin.

Eero Junkkaala vastaa:
1) Evoluutioteorialla ei ole mitään seurauksia kristillisille opinkohdille. Evoluutioteoria kumoaa korkeintaan yhden käsityksen luomiskertomuksesta, muttei yhtäkään kristinuskon oppia. Jos edellytetään, että luomiskertomuksen mukaan maailma on 6000 vuotta vanha, niin siihen luetaan enemmän kuin siihen kuuluisi lukea.

2) Älykkään suunnitelman teorian ongelma on, että siinä sotketaan kaksi kategoriaa keskenään, usko ja tiede. Sen mukaan ajatellaan, että suunnittelijan mukaantulo voisi selittää jotakin paremmin kuin normaali tiede. Maailma on tietenkin älykkäästi suunniteltu, koska Jumala on sen tehnyt. Älykkään suunnitelman teoria ei tuo tieteeseen mitään uutta.

> Eikö monessa muussakin tieteenalassa älykkään suunnitelman teorian tavoin tunnisteta suunnittelua, esimerkiksi arkeologiassa?

Tämä on huono vastaväite, sillä arkeologiassa me tiedämme, että etsimämme on ihmisen tekemää. Luomakunnasta tiedämme, että se on Jumalan luoma. Mutta tästä ei seuraa, että tieteen täytyisi löytää jotain Jumalan erityisesti suunnittelemaa, sillä kaikki maailmassa on sellaista.

3) Minun uskolleni on tärkeää, että Aadam ja Eeva olivat historiallisia henkilöitä ja että syntiinlankeemus oli historiallinen tapahtuma. Milloin ja missä he elivät, siihen minulla ei ole vastausta. Uskon, että ihmiskunnan alkupiste on siinä, kun Jumala panee henkensä Aadamiin. Raja ei kulje esimerkiksi aivojen tilavuudessa, vaan siinä, kun ihminen alkaa olla suhteessa Jumalaan. Siksi luomiskertomuksen maan tomu voi olla Aadamia edeltävä homo sapiens. Aadamin historiallisuus on teologisesti tärkeää siksi, että Uusi testamentti lataa niin vahvat opilliset sisällöt siihen rinnastaessaan toisen Aadamin ensimmäiseen.

4) Raamattu ja luonnontiede pelaavat eri pelikentillä ja niillä ei pidä väkisin yrittää selittää toisiaan. Koska molemmat ovat Jumalan ilmoitusta, ne eivät voi olla ristiriidassa keskenään. Esimerkiksi kertomus Kainista ja Abelista sopii historiassa aikaan noin 10 000 vuotta sitten, jolloin maanviljelys ja karjanhoito ovat alkaneet.

1  Naturalismi = Näkemys, jonka mukaan luonnon ulkopuolella ei ole mitään tai että luonnonilmiöt selittyvät parhaiten aina luonnollisilla syillä.
2 Älykkään suunnitelman teoria = Teoria siitä, että biologiassa on havaittavissa jälkiä älykkäästä suunnittelusta.
3 Teistinen darvinismi/evoluutio = Näkemys siitä, että Jumala on luonut biologisen elämän evoluution kautta.

Piditkö artikkelista? Saat lisää mielenkiintoisia juttuja tilaamalla Uuden Tien verkkolehden tästä. Jaa artikkeli myös sosiaalisessa mediassa.

Tutustu myös visioomme alla olevan videon kautta: