Usko, mutta älä kaikkea!
Opettele tunnistamaan valeuutinen ja tarkista, mitä jaat eteenpäin sosiaalisessa mediassa.
Kuva: iStockPhoto
Koronan myötä sekä tarkoituksellisen harhaanjohtavat että vilpittömässä uskossa jaetut valeuutiset ovat lisääntyneet. Myös kristillisiä valeuutisia on jaettu etenkin sosiaalisessa mediassa. Kaikkea kuulemaansa ja lukemaansa ei kuitenkaan pidä uskoa ja välittää eteenpäin – ei edes kaikkea hyvää.
Liikuttavia koronatarinoita lukiessa täytyy muistaa, että lähdekriittisyys ja terveen järjen käyttö eivät ole ristiriidassa uskon kanssa, päinvastoin. Kristityt voivat rohkeasti myös kyseenalaistaa. Matteuksen evankeliumissa Jeesus ohjeistaa: ”Olkaa siis viisaita kuin käärmeet ja viattomia kuin kyyhkyset.” Paavali kehottaa kirjeessään tessalonikalaisille: ”Koetelkaa kaikkea ja pitäkää se mikä on hyvää.” Arvioimalla et menetä mitään: totuus kestää kyllä kriittisenkin tarkastelun.
Puhuttelevat todistukset huijauksia?
Erityisen viraaliksi on viime viikkoina noussut lombardialaisen lääkärin, ”Iulian Urbanin”, todistus, jossa hän kertoo tulleensa uskoon koronasairaalassa. Urban vakuuttaa olleensa ateisti, kunnes häneen teki vaikutuksen eräs potilaana ollut pappi. Tarina on tunteisiin vetoava ja sijoittuu Italian epidemia-alueen ytimeen.
Evangelical Focus on selvittänyt tuhansia kertoja jaetun tarinan taustoja ja vakuuttunut, että kyseessä on mitä todennäköisimmin valeuutinen. Lehti kokosi viisi todistetta, joiden perusteella juttua on melkein mahdotonta pitää totena.
Ensinnäkin juttuun liitetty miehen valokuva on ilmeisesti ladattu internetistä, sillä se löytyy muiltakin sivuilta ja yhdistyy eri nimeen kuin Urbanin todistuksessa. Toinen ongelma on todistuksen alkuperäinen lähde, joka jää hämärän peittoon. Evangelical Focus pitää myös Iulian Urbanin nimeä epäilyttävänä, koska se viittaa Italian sijaan Romaniaan. Lehden tietojen mukaan Iulian Urban -niminen mies on romanialainen juristi, joka jakoi kyseisen todistuksen ensimmäisenä. Miehellä on laaja joukko seuraajia sosiaalisessa mediassa. Epäilyksiä herättävät myös lukuisat variaatiot tarinasta. Viimeisenä Evangelical Focus mainitsee, että Italian kristilliset johtajat eivät pidä tarinaa luotettavana.
Toinen sosiaalisessa mediassa kiertänyt valeuutinen on tarina vanhasta italialaisesta papista, Giuseppe Berardellista, joka koskettavan tarinan mukaan luovutti oman hengityskoneensa nuoremmalle koronapotilaalle. Catholic News Agency kertoo, että Berardelli oli lempeä ja uhrautuvainen mies, mutta hengityskoneeseen liittyvät kertomukset eivät pidä paikkaansa. Berardellin pitkäaikainen ystävä kertoo CNA:lle, että tapahtuma sopisi hyvin Berardellin luonteelle, mutta totuuspohjaa sillä ei ole. Berardelli kuoli koronavirukseen 72 vuoden iässä.
Tarkista ennen kuin jaat
Kehittynyt teknologia mahdollistaa virheellisen tiedon nopean leviämisen. Koronavirukseen liittyviä ”faktoja” jaetaan niin innokkaasti foorumeilla ja sosiaalisessa mediassa, että muun muassa Maailman terveysjärjestö WHO vastasi ilmiöön perustamalla korona-aiheisen myytinmurtamissivuston.
Ylen 14.3. julkaisemassa jutussa kerrotaan, että korona-aiheiset valeuutiset ”pyrkivät tyypillisesti lietsomaan paniikkia ja pelkoa”. Toisinaan huumorisivustojen jutut lähtevät kiertämään totuuksina ja yleisiä huijauksen muotoja ovat myös väärennetyt tai kontekstistaan irrotetut kuvat, videot, kartat ja grafiikat. Pysäyttävällä kuvalla saatetaan viitata koronatilanteeseen, vaikka se olisi otettu kauan sitten, kerrotaan Ylen jutussa.
Oli kyseessä sitten hengellinen todistus tai ihmeresepti koronan torjumiseen, tarkista, mitä jaat itse eteenpäin. Vaikka epäilyttävältä vaikuttava todistus puhuttelisi, Jumala ei tarvitse tekaistuja tarinoita evankeliumin eteenpäin viemiseen. Hän pystyy vaikuttamaan niin, että myös todellisia tarinoita on tarpeeksi kerrottavana.
Kiinnitä huomiota ainakin näihin:
- Kuka jutun on kirjoittanut, missä ja milloin? Ovatko kieli ja sisältö asiallisia, täsmällisiä ja tarkkoja vai täynnä virheitä, epämääräisiä ilmauksia ja huonoa käännöstekstiä? Onko teksti provokatiivista – mihin sillä pyritään?
- Missä muualla juttua on jaettu? On hyvä merkki, jos löydät sen myös virallisilta, luotettavilta uutissivustoilta. Jos juttu kiertää vain sosiaalisessa mediassa ja alkuperäinen lähde on jäljittämättömissä, hälytyskellojen pitäisi soida.
- Kuulostaako tarina liian hyvältä ollakseen totta? Mitä intuitiosi sanoo? Onko tarinassa liian paljon ihmeellisiä yhteensattumia? Joskus totuus on tarua ihmeellisempää, mutta mieti ensin, onko lähde sellainen, johon luotat.
Piditkö artikkelista? Saat lisää mielenkiintoisia juttuja tilaamalla Uuden Tien verkkolehden tästä. Jaa artikkeli myös sosiaalisessa mediassa.
Tutustu myös visioomme alla olevan videon kautta:
