Kirkkokuntien johtajat jyrähtivät kristittyjen turvapaikanhakijoiden puolesta

Yhteistyö Maahanmuuttoviraston kanssa alkoi hyvin, mutta sitten kirkkojen lausunnoilla ei ollut enää merkitystä.

Suomen kirkkokuntien johtajat nousivat yhtenä rintamana epäoikeudenmukaisiksi koettuja turvapaikkapäätöksiä vastaan. Suomen Ekumeenisen Neuvoston (SEN) johdolla laaditussa ja 22. elokuuta julkaistussa julkilausumassa muistutetaan, että ketään ei saa palauttaa alueelle, jossa häntä uhkaa kuolemanrangaistus, kidutus, vaino tai muu epäinhimillinen tai ihmisarvoa loukkaava kohtelu, ja että monilla alueilla kristityksi kääntyneisiin turvapaikanhakijoihin kohdistuu todellinen uhka.

Allekirjoittajina on peräti 17 Suomessa toimivan kirkkokunnan johtajaa. Mukana olivat muun muassa Suomen evankelis-luterilainen kirkko, Suomen ortodoksinen kirkko, Suomen Vapaakirkko, Katolinen kirkko Suomessa, Finlands svenska baptistsamfund, Finlands svenska metodistkyrka, Suomen Pelastusarmeija, Anglican Church in Finland, Suomen Adventtikirkko ja Suomen Helluntaikirkko. Näin laajan rintaman yhteinen vetoomus on poikkeuksellista.

Turvapaikkaprosessissa vakaumuksen arviointi on merkittävä osa turvapaikkapäätöstä, mikäli henkilö on kääntynyt kristityksi. Kirkkokuntien johtajat kritisoivat aktiivisten seurakuntalaisten uskon aitouden kieltämistä turvapaikkapäätöksissä ja seurakuntien työntekijöiden uskonnollisen asiantuntemuksen sivuuttamista.

”Uskontoasioihin erikoistuneiden, kokeneiden asiantuntijoidemme ääntä ei kuitenkaan huomioida riittävästi turvapaikkapuhutteluissa tai hallintoelimissä. Uskonnollisen vakaumuksen aitoutta arvioivat virkamiehet, joilla tätä koulutukseen perustuvaa osaamisaluetta ei ole”, kirkkokuntien johtajat toteavat.

Ongelmallisia palautuspäätöksiä on kuitenkin tullut esiin jo vuodesta 2016 lähtien. Miksi kirkkokuntien johtajat reagoivat vasta nyt?

SEN:n pääsihteeri Mari-Anna Auvinen kieltää, että syynä olisi ollut iranilaisen Sardarin tapauksen saama julkisuus ja muistuttaa, että kirkot ovat reagoineet alusta lähtien.

– Vuoden 2016 alusta lähtien olemme käyttäneet neuvottelutietä. Neuvottelut ovat olleet toimivia, jopa siinä määrin, että Maahanmuuttoviraston aloitteesta teimme seurakunnille lausuntopohjan. Nyt nämä kirkkojen lausunnot on usein jätetty syrjään päätöstä tehdessä. Uskon aitoutta arvioidessa asiantuntijuus uskonnollisessa osaamisessa on siten yhteiskunnassamme ohitettu.

Auvisen mukaan kirkkojen johtajien yhteinen ääni on vahva ulostulo. Hän toivoo, että julkilausuma saa aikaan muutosta puhuttelukäytänteissä.

– Kirkot haluavat olla yhteiskunnallisessa arvokeskustelussa mukana ja tässä tapauksessa puhua vahvasti jäsentensä ihmisarvon ja uskonnonvapauden loukkaamattomuudesta.

Turvapaikkapäätökset myös hallituksen pöydälle

Käännytetyt turvapaikanhakijat puhuttivat viime viikolla myös eduskunnassa, kun kansanedustaja ja entinen sisäministeri Päivi Räsänen jätti hallitukselle kirjallisen kysymyksen 21. elokuuta.

Siinä hän kysyi, miten hallitus seuraa sitä, että maahanmuuttovirastossa suoritettava uskonnon ja vakaumuksen aitouden arviointi kunnioittaa ihmisoikeuksia eikä lähetä kuolemanvaaraan lähtömaassaan tai Suomessa turvapaikkaprosessin aikana uskontoaan vaihtaneita ihmisiä.

Kirjallinen kysymys menee ensin sisäministeriöön virkamiesten selvitettäväksi, ja sitten sisäministerille. Hallituksen on vastattava siihen kolmen viikon sisällä.

Räsänen toivoo aiheesta käytävän julkista keskustelua, joka loisi paineita myös hallitukselle ja ministeriölle. Hänen mukaansa ministeriössä vastausta joudutaan pohtimaan uskonnonvapauden periaatteen näkökulmasta kieli keskellä suuta.

– Toivon, että kysymys saa aikaa käytänteiden muutosta juuri uskonnollisen vakaumuksen tutkinnassa ja vainotuksi joutumisen arvioinnissa. Tarvittaessa hallitus voi myös säätää paremmasta menettelystä lailla, vaikka periaatteessa nykyisenkin lain puitteista hyvin pystyttäisiin toimimaan toisin.

Monet turvapaikanhakijoiden rinnalla toimineet ovat kokeneet turhautumista, pettymistä ja suurta hätää kristittyjen ystäviensä käännytyspäätösten vuoksi. Moni miettii, mitä tavallinen kansalainen voi tehdä.

– Kannustan viestittämään huolesta vastuullisille päättäjille: erityisesti sisäministerille, oikeusministerille ja pääministerille. Lisäksi viestejä voi lähettää vaikkapa oman alueen kansanedustajille, erityisesti hallituspuolueiden kansanedustajat ovat tässä ratkaisijan paikalla. Ja kaikki päättäjät tarvitsevat esirukousta.