Opetushallituksen ohjeet: Ruokarukous edelleen mahdollinen päiväkodeissa

Opetushallitus julkaisi 12. tammikuuta ohjeet uskonnollisten tilaisuuksien ja uskonnollista ainesta sisältävien juhlien järjestämisestä varhaiskasvatuksessa.

Ohjeissa kerrotaan, miten tulee toimia ja mitä tulee ottaa huo­mioon, jos uskonnollisia tilaisuuksia tai toimituksia järjestetään esimerkiksi päiväkodissa.

Uskonnollisia tilaisuuksia ei suositella eikä kielletä

– Uskonnollisten tilaisuuksien ja toimitusten järjestämistä säätelevät Suomen perustuslaki ja varhaiskasvatuslaki. Ohjeet perustuvat lainsäädännön lisäksi lainvalmisteluasiakirjoihin sekä laillisuusvalvojien ja Opetushallituksen kannanottoihin, oikeudellisista asioista vastaava johtaja Matti Lahtinen Opetushallituksesta kertoo.

Ohjeiden mukaan uskonnolliset tilaisuudet pitää järjestää erillään muusta toiminnasta, ja niistä tulee kertoa lasten huoltajille riittävän ajoissa ja huolehtia, että tarjolla on muukin vaihtoehto. Lapsen huoltajilla tulee olla todellinen ja aito vapaus valita, osallistuuko lapsi uskonnollisiin tilaisuuksiin ja toimituksiin. Osallistumatta jättämisestä ei saa aiheutua lapselle leimautumista.

Uskonnollisia tilaisuuksia ei ohjeessa suositella mutta ei myöskään kielletä. Varhaiskasvatuksen järjestäjät voivat päättää, järjestetäänkö varhaiskasvatuksen yhteydessä uskonnollisia tilaisuuksia, kuten jumalanpalveluksia ja uskonnollisia päivänavauksia, ja uskonnollisia toimituksia, kuten ruokarukouksia.

Painopiste positiivisessa uskonnonvapaudessa

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Essayah kommentoi sivuillaan essayah.fi Opetushallituksen varhaiskasvatuksen katsomuskasvatusta tarkentavia ohjeita. Hän toteaa, että joissakin kunnissa on tehty aiemman ohjeistuksen perusteella vääriä tulkintoja, ja lopetettu jopa kokonaan yhteistyö päiväkotien ja seurakuntien kanssa.

– Nyt tarkennetuissa varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa seurakunta mainitaan esimerkkinä alueellisesta ja paikallisesta yhteistyötahosta. Tarkennetut ohjeet antavat hyvän selkänojan positiivista uskonnonvapautta tukevalle katsomuskasvatukselle, Essayah summaa.

Anne Mikkola, joensuulainen päiväkodin johtaja, kommentoi opetushallituksen ohjeita Facebook-sivuillaan: ”Uskonnolliset tilaisuudet eivät ole kiellettyjä jatkossakaan. Pedagogisesti perusteltua on edelleenkin tutustua suomalaiseen kulttuuriin, juhlapyhiin, merkityksiin ja traditioihin. Perusteltua on myös tutustua myös muihin lapsiryhmässä vaikuttaviin kulttuureihin, vakaumuksiin ja traditioihin.” (13.1.)

Näin ollen vuotuisaan juhlaan mahdollisesti sisältyvän yksittäisen virren tai hengellisen laulun laulamisen johdosta juhlaa ei voida uskonnollisen suvaitsevaisuuden nimissä pitää uskonnon harjoittamiseksi katsottavana tilaisuutena.

– Tällaiset juhlatraditiot ovat samalla tavoin kuin esi- ja perusopetuksessa osa suomalaista kulttuuria. Uskonnollisten tilaisuuksien ohjeistus lähtee positiivisen uskonnonvapauden näkökulmasta, jossa ketään ei saa pakottaa uskonnonharjoittamiseen, mutta tarkoituksena ei ole estää muiden positiivista uskonnon harjoittamisen vapautta, toteaa Sari Essayah.

Piditkö lukemastasi? Saat lisää mielenkiintoisia juttuja, kun tilaat Uuden Tien klikkaamalla alla olevaa kuvaa. Jaa artikkeli myös sosiaalisessa mediassa!