Mitä Venäjän uskonnollisella kartalla tapahtuu?

Uusi terrorismin vastainen lakipaketti ­hämmentää Venäjällä. Maassa toimivien ­kristillisten yhteisöjen kannalta ratkaisevaa tulee olemaan lain tulkinta.

The Cathedral of Our Savior on Spilled Blood with reflection

The Cathedral of Our Savior on Spilled Blood with reflection

Uusi terrorismin vastainen lakipaketti ­hämmentää Venäjällä. Maassa toimivien kristillisten yhteisöjen kannalta ratkaisevaa tulee olemaan lain tulkinta.

Presidentti Putin allekirjoitti viime viikolla uuden antiterroristilain. Laajaan lakipakettiin liittyy kristittyjä hämmentäviä uskonnonvapautta ja lähetystyötä koskevia kohtia, jotka näyttävät olevan vastoin Venäjän perustuslakia ja uskontolakia.

Venäläiset itsekin kritisoivat lakipaketin eri osioita. Venäläinen asianajaja Jevgeni Shestakov ja tutkija Vera Klyuyev analysoivat esimerkiksi lain sisältämää tulkintaa käsitteestä ”lähetyssaarnaaja” näin: ”Uusi laki rinnastaa yksittäisen uskoaan harjoittavan kristityn ja lähetystyötä aktiivisesti tekevän lähetin. Herää kysymys, mitä lainsäätäjällä on mielessä? – – Miksi luoda olosuhteet, jotka mahdollistavat mielivaltaisesti vainota kansalaisia, jotka käyttävät perustuslaillista oikeuttaan omantunnon- ja uskonnonvapauden toteuttamiseen?”

– Lakipaketti rajoittaa ilman muuta uskonnonvapautta. Pelottelu ja kiristäminen ovat tietenkin aina väärin. Tilanteen taustalla on kuitenkin ymmärrettävä logiikka, vakuuttaa Inkerin kirkon ex-pääsihteeri Isto Pihkala.

Pihkala oli Inkerin kirkon työssä mukana eri tehtävissä 1992–2008 eläköitymiseensä asti. Pihkalan mukaan Venäjän uskonnollisen kartan pahin ongelma on spiritismi ja muu pakanallinen lahkolaisuus.

– Nyt hyväksytyllä lailla halutaan siis ohjailla ihmisten uskonnollista valintaa. Lisäksi Venäjän ortodoksikirkko haluaisi maahan ortodoksisen yleisilmeen. Lakipaketti heijastelee myös tätä intressiä.

Pihkala tietää, että Venäjän viranomaiset pelkäävät aggressiivista islamia.

Luvat kuntoon tarkasti

– Lain voimaantulosta huolimatta perusasenne kristinuskoa kohtaan on ollut Venäjällä paljon positiivisempi kuin esimerkiksi Suomessa. Käytännössä täällä on voinut avoimesti keskustella ja opettaa raamatullisesti sekä kutsua ihmisiä parannukseen ja uskoon, kertoo pitkään Inkerin kirkossa palvellut Suomen Evankelisluterilaisen Kansanlähetyksen lähetti Juha Saari.

Saaren mukaan venäläiset viranomaisetkin ovat hämillään uudesta antiterroristilaista, eikä kukaan tiedä, miten sitä aletaan paikallisesti tulkita. Mitkä sitten ovat lain välittömät vaikutukset Inkerin kirkolle?

Saari painottaa, että jatkossa jokaisen Inkerin kirkon työyhteydessä toimivan ulkomaalaisen tulee entistä tarkemmin huolehtia siitä, että hänellä on asianmukainen viisumi, joka on hankittu Inkerin kirkon seurakunnasta saadulla kutsulla. Tulijalla täytyy olla myös seurakunnan valtuutus toimia nimissään ja alueellaan.

Historialliset kirkot vahvoilla

Mistä on kyse?

Venäjän federaation presidentti Vladimir Putin allekirjoitti 7.7.2016 uuden terrorismin vastaisen lain. Kyseessä on laaja lakipaketti, jota alettiin työstää viime syksynä, kun venäläinen matkustajakone joutui terroristihyökkäyksen kohteeksi Egyptin ilmatilassa. Laki astuu voimaan 22.7.

1. Varsinainen laki löytyy Kremlin sivulta http://kremlin.ru/acts/news/52488.

2. Uutissivulta http://www.sclj.ru/news/ löytyy paljon asiantuntijoiden artikkeleita aiheesta.

3. SOVA-sivustolta löytyy asiantuntija-analyysiä myös englannin kielellä http://www.sova-center.ru/religion/publications/.

4. Kts. myös Slavic sentre for law and justice.

5. Inkerin kirkko antoi asiasta virallisen tiedotteen 12.7.

Uusi Tie tavoitti puhelimitse Inkerin kirkon piispan Aarre Kuukaupin Inkerin kirkon päätoimistolta. Mitä Kuukauppi ajattelee Putinin allekirjoittamasta lakipaketista?

– Venäjän viranomaiset tietävät, että perinteiset kristilliset kirkot ovat tuoneet ja edelleen tuovat rauhaa, tulevaisuuden toivoa, vakautta ja pelastuksen ihmisten elämään, Kuukauppi sanoo.

– En usko, että tämä laki rajoittaisi historiallisia kirkkoja eli Venäjän ortodokseja ja Inkerin kirkkoja. Ehkä korkeintaan paperisota lisääntyy jonkin verran. Myös baptistit ja helluntailaiset saavat suhteellisen vapaasti toimia maassamme.

Piispa Kuukauppi ei ymmärrä, miksi Suomessa ollaan niin huolestuneita kyseisestä laista.

– Sen sijaan, että Suomessa huolestutaan kyseisestä lakipaketista, suomalaisten pitäisi huolestua paljon enemmän muutoksessa olevasta avioliittolainsäädännöstään. Miehen ja naisen välisen avioliiton ulkopuolinen sukupuolielämä on pakanallista. Homosuhteissa ihmisen syntiselle luonnolle annetaan johtoasema, Kuukauppi linjaa.

Länsimaista arvoliberalismia pelätään

Ruotsin helluntaiherätyksen Euraasian lähetystyön johtaja ja Avainmedian hallituksen asiantuntijajäsen Rauli Lehtonen ymmärtää Kuukauppia.

– Venäjän mediassa laajalti, ja erityisesti ortodoksikirkon sivuilla on käynyt ilmi, että islamin ohella pelätään ennen kaikkea lännen fundamentalistista ateismia, liberaaliteologiaa ja propagandaa sukupuolineutraaliudesta. Etenkin ortodoksipiireissä nähdään, että kristillisiä arvoja saneerataan lännessä vauhdilla ja tämän vaikutuksen leviämistä pelätään Venäjällä, analysoi Lehtonen.

Lehtosen mukaan näyttää siltä, että uuden lain myötä kaikki kristillinen toiminta kirkkosalien ulkopuolella menee luvanvaraiseksi.

– Lain sovellutus voi kuitenkin olla tiukempaa juuri länsimaista tulleita yhteisöjä kohtaan, hän sanoo.

Miten käy kotikirkkojen?

Lehtonen kantaa syvää huolta voimaantulleen lain vaikutuksista erityisesti vapaisiin suuntiin.

– On vaarana, että esimerkiksi kristilliset kotikokoukset saattavat joutua kieltoon tai tulla luvan varaisiksi. Tämä haavoittaisi nimenomaan monia helluntailaisia ja baptistiyhteisöjä sekä muita vapaisiin suuntiin kuuluvia kotikirkkoja.

Isto Pihkala muistuttaa, että Inkerin kirkko on jo vuosia sitten avannut ovet monille vapaiden suuntien yhteisöille.

– Esimerkiksi Pietarissa Inkerin kirkon tiloissa kokoontuu useita ryhmiä. Tämä on käytännön ekumeniaa, ja se toimii hyvin.

Ilonaiheita Inkerin kirkossa: Nuoret kävelevät kadulta kirkkoon

Inkerin kirkon piispa Aarre Kuukauppi kertoo, että kirkossa eletään työn vahvistumisen ja voimakkaan rakentamisen aikaa. Kuukauppi mainitsee esimerkkinä Pietarin keskustassa sijaitsevan Pyhän Annan kirkon, joka neuvostoaikana toimi elokuvateatterina.

– Kaavailemme tilasta nuorisokeskusta. Tavoitteemme on saada nuoria kadulta kirkolle. Viime keväänä järjestimme kristittyjen bändien rockfestivaalin. Noin puolet nuorista tulivat suoraan kadulta tilaisuuteen, piispa iloitsee.

Jotain valtavista tarpeista kertoo se, että Inkerin kirkolla on toistaiseksi vain yksi palkattu nuorisotyöntekijä. Vapaaehtoisia on kymmeniä.

Lähetyskenttä naapurissa

– Venäjä on valtava lähetyskenttä Suomen vieressä. Täällä on kymmeniä miljoonia ihmisiä, jotka eivät vielä tunne Jeesusta henkilökohtaisena Herranaan ja Vapahtajanaan, lataa Inkerin lähetystyöntekijä ja Siperian rovasti Juha Saari.

Saari kertaa lähihistoriaa:

– Ensin kommunismi ja sitten sen jälkeinen sekasorto ja materialismi työnsivät Jumalan sivuun ihmisten mielistä. Harvat lapset saavat kristillisen kasvatuksen. Siksi monet etsivät apua hätäänsä taikauskosta.

Ortodoksipiireissä nähdään, että kristillisiä arvoja saneerataan lännessä vauhdilla ja tämän vaikutuksen leviämistä pelätään Venäjällä.

Nyky-Venäjä kärsii suuresta arvokriisistä aivan kuten Suomikin.

Ilonaiheitakin on. Juha Saari iloitsee erityisesti Keltossa sijaitsevan Inkerin kirkon Teologisen Instituutin nousukaudesta.

– Teologian kandidaatin tutkintoon tähtääviä opiskelioita on tulossa kymmenkertainen määrä aiempiin vuosiin verrattuna.

Saari näkee myös lastenleirien kantavan hedelmää. Rippileirin käyneitä nuoria kastetaan ja konfirmoidaan.