Viisikymmentä vuotta rukousta oli vasta alkua
Vaikka Afganistan näyttää monen mielestä menetetyltä tapaukselta, kristityt eivät voi lakata tekemästä niitä rakkauden tekoja Afganistanissa, jotka Jumala on edeltäpäin valmistanut.
Ensimmäinen suomalainen lähti Afganistaniin avustustyöhön reilut viisikymmentä vuotta sitten. Monia suomalaisia on työskennellyt maassa sen jälkeen useaan otteeseen. Näiden kristittyjen työntekijöiden taustalla on vaikuttanut näkymätön rukousverkosto, joka on huokaillut vuorimaan kansan puolesta. Menetyksiltä ei ole vältytty, mutta rukoilijoiden verkosto ei ole luovuttanut.
Olen seurannut liki kaksikymmentä vuotta, joista viimeiset viikot jälleen erityisen tarkasti, uutisointia Afganistanista. Yksi sävy, joka tulee läpi monista uutisista sekä Suomessa että maailmalla, on pettymys. Moni suomalainenkin harmittelee veroeuroja, joita on upotettu Afganistanin kehittämiseksi moderniksi ja demokraattiseksi valtioksi.
ME VAURAAT LÄNSIMAISET hämmästelemme, että miten ihmeessä lahjoittamamme rahatukut eivät riitä. Taidamme tosissamme uskoa, että rahavirta rauhoittaa ja ratkaisee ongelman kuin ongelman. Kuten Juhani Mäkilä toteaa tämän lehden Ajankohtaista-jutussa, pysyviä hyvän jälkiä ei saada aikaan ainakaan pelkästään rahalla ja aineellisella avulla.
Taidamme tosissamme uskoa, että rahavirta rauhoittaa ja ratkaisee ongelman kuin ongelman.
Kristillisen lähetys- ja avustustyön yksi vahvuus on se, että myönnämme oman ja vastapuolen täydellisen ihmisarvon, mutta tunnustamme myös olevamme Jumalan edessä samalla viivalla: olemme langenneita ja siksi valmius valta-aseman väärinkäyttöön eli korruptioon, nepotismiin, alistamiseen ja muihin synteihin istuu meissä tiukassa. Tätä maailma ei ymmärrä: on mahdollista puhua rakkauden kieltä totuudessa.
SIKSI KRISTITYT eivät voi lakata tekemästä niitä rakkauden tekoja Afganistanissa, jotka Jumala on edeltäpäin valmistanut. Siksi emme lakkaa rukoilemasta Pyhän Hengen antamaa rauhaa afgaanien sydämiin. Jumalalla on hyvä suunnitelma kaikkien kansojen varalle.
Siksi emme taivu epäuskoon ja epätoivoon synkimpienkään uutisten äärellä. Sillä me uskomme, että kaikki on lopulta Jumalan hallinnassa. Emme säästele itseämme palvellessamme heitä, jotka nyt kärsivät, ja tilaisuuden tullen jaamme iloisen sanoman Kuninkaiden kuninkaasta, jonka valtakunnassa vallitsee oikeudenmukaisuus, rauha ja ikuinen ilo.
Kirjoittaja on Uuden Tien toimittaja.
