Vertaistukea nuorille äideille
Kotiäiti Petra Uuspelto pitää kahvilaa äideille, joista monet ovat yksinhuoltajia ja alle kaksikymppisiä. Tarkoitus on verkostoida naisia, jotka jäävät helposti yksin kotiin lapsen kanssa.
– He ovat tehneet hatunnoston arvoisen teon. Päättäneet pitää lapsen, vaikka tilanne elämässä olisi mikä tahansa, Uuspelto kehuu.
Kymmenkunta äitiä kerääntyy kahvipöydän ääreen, lapset lelujen sekaan lattialle. Heti vaihdetaan kuulumisia: yksi on käynyt neuvolassa, toinen on kärsinyt rintatulehduksesta ja kolmas pohtii nukutusaikoja. Toisilleen tuntemattomat äidit ovat ystävystyneet yhteisen elämäntilanteen kautta. Osa heistä vielä odottaa ensimmäistä lasta, joillekin on jo toinen tulossa. Vanhin kävijä on järjestäjä Petra Uuspelto, 27-vuotias kolmen lapsen äiti.
– Kahvila on mukavaa vaihtelua arkeen. Sellaiseen toimintaan on vaikea mennä, jossa on yli kolmekymppisiä äitejä, 19-vuotias Minna Helkiö kertoo.
– On kiva nähdä välillä muita ihmisiä, Iina Luhtalahti nauraa. Hän asuu yksin vuoden vanhan Eenon kanssa, vaikka virallisesti hänellä on lapsen isän kanssa yhteishuoltajuus.
Leimattu äitiryhmä
Tampereella pyörivä kahvila on pioneerityötä Suomessa ja kuuluu kristillisen Itu-projektin toimintaan. Projekti tukee muun muassa suunnittelematta raskaaksi tulleita äitejä ja abortin läpikäyneitä naisia. Moni äiti on vaarassa masentua jäädessään yksin kotiin, mitä kahvilatoiminnalla halutaan ehkäistä tarjoamalla vertaistukea. Kun idea kahvilasta syntyi, Petra Uuspelto näki vaivaa kävijöiden löytämiseksi. Hän mainosti sitä muun muassa Facebookissa nuorten äitien ryhmässä.
– Nuoria äitejä ei usein näe kerhoissa, tai he eivät tule jumppiin, mutta netin kautta heidät tavoittaa, Uuspelto selittää.
Hän on iloinnut jokaisesta toimintaan tulleesta naisesta sekä uusista ystävyyssuhteista, joita heille on kahvilan kautta syntynyt. Kenestäkään äidistä hänellä ei ole pahaa sanottavaa.
– Ei tarvitse miettiä, hoitavatko he hyvin lapsiansa. Kaikki ovat vastuuntuntoisia. Nuoret äidit ja yksinhuoltajat ovat todella leimattu äitiryhmä. Ajatellaan, etteivät he muka voisi olla hyviä äitejä ja jossitellaan, olisiko lasta kannattanut pitää. Varmasti huonojakin äitejä löytyy, mutta sitä ei voi yleistää, Uuspelto pahoittelee.
Hänen mielestään aborttiin ei tulisi kannustaa ketään oli tilanne mikä hyvänsä. Elämä on Jumalan lahja, ja lapsella on oikeus olla olemassa. Vaikka raskaus olisi vahinko, äitiä on tuettava ja hyväksyttävä hänet. Tämä pitäisi muistaa myös uskovien kesken.
– Raskaaksi tulleen nuoren vanhemmat tai hän itse saattaa hävetä sen paljastumista, että on harrastanut esiaviollista seksiä, Uuspelto toteaa.
”Halusin pitää lapsen”
Osalle kahvilan kantaporukasta tieto raskaudesta tuli yllätyksenä. Jotkut kokivat sen myös pelottavana ja järkyttävänä uutisena. Eräällä äideistä oli viisi päivää aikaa miettiä, tekisikö hän abortin vai pitäisikö lapsen, sillä raskaus oli edennyt jo pitkälle. Petra Uuspelto ei siis turhaan kuvaile kahvilan naisia sankareiksi.
Vasta äitinä ymmärtää, mitä 24 tuntia vuorokaudessa tarkoittaa. Rakkaus oli ennen vain sana, nyt sillä on merkitys.
– Kun tulin raskaaksi, emme olleet poikaystäväni kanssa seurustelleet kauaa emmekä suunnitelleet lapsen hankintaa. Silti se oli selkeä päätös, että haluamme pitää lapsen. Emme edes miettineet muita vaihtoehtoja, eikä meitä painostettu toiseen suuntaan. Tykkäämme molemmat lapsista, ja se auttoi päätöksenteossa, 18-vuotias Tuija Paturi kertoo.
– Eettisistä syistä halusin pitää lapsen. Olisi ollut epäreilua ja itsekästä tappaa se, Iina Luhtalahti selittää päätöstään.
Tukijoukkoja tarvitaan
Yksinhuoltajilla ja nuorilla äideillä on usein aika ja rahat vähissä. Minna Helkiö jätti lapsen saadessaan kesken kosmetologiopinnot, Iina Luhtalahti sen sijaan yrittää jatkaa lukion loppuun.
– Eeno on päivisin hoidossa. Isä, äiti ja isovanhemmat asuvat myös onneksi lähellä ja voivat auttaa. He tukevat samalla taloudellisesti meitä. Ilman tukijoukkoja elämä olisi paljon vaikeampaa ja koulutulokseni paljon huonompia, hän epäilee.
Petra Uuspellon mukaan kaikilla äideillä ei kuitenkaan ole varaa palkata lastenhoitajaa. Tällaisessa tilanteessa opintoja on haastava jatkaa.
– Silloin ei myös ole aikaa pään selvittelemiseen, hän toteaa viitaten äitiyden herättämien, toisinaan ristiriitaisten tunteiden käsittelyyn.
Vastuu haastaa
Minna Helkiö ei ole kokenut joutuvansa luopumaan asioista lapsen myötä. Sen sijaan lapsi on tuonut paljon iloa elämään. Helkiön usko Jeesukseen myös tukee hänen äitiyttään.
– Olen saanut siitä voimaa arkeen, varsinkin kun ollut vaikeaa lapsen sairastelujen takia.
Tuija Paturi pitää haastavana äitinä olemisessa sitä, että hän on koko ajan toisesta ihmisestä vastuussa.
– Vaikka olisi omaa aikaa ja vauva esimerkiksi nukkuu, se ei poista vastuuta.
Iina Luhtalahdelle vastuunottaminen lapsesta on osoittanut, että hän pystyy enempään kuin olisi kuvitellut.
– Vasta äitinä ymmärtää, mitä 24 tuntia vuorokaudessa tarkoittaa. Rakkaus oli ennen vain sana, nyt sillä on merkitys, hän kiteyttää.