Välinpitämättömyys on synti

Itsetutkisteluna voi joskus olla hyvä kysyä itseltään, mitä olisi tehnyt, jos olisi elänyt natsi-Saksan aikaan.

Itsetutkisteluna voi joskus olla hyvä kysyä itseltään, mitä olisi tehnyt, jos olisi elänyt natsi-Saksan aikaan. Olisiko vain pysytellyt hiljaa, vaikka enemmistön tavoin tiesi, että jotakin todella pimeää tapahtuu yötä päivää läheisessä kaupungissa? Vai olisiko riskeerannut oman maineensa, hyvinvointinsa ja henkensä liittymällä vastarintaliikkeeseen?

Kristitty kirjailija Francis Schaeffer (1912–1984) totesi aikoinaan, että kristittyjen arvomaailmassa on kaksi arvoa ylitse muiden: henkilökohtainen rauha ja varakkuus. Tämä johtaa siihen, että kristityt lakkaavat välittämästä sekä Raamatun opetuksista että vääryyksistä maailmassa. Välinpitämättömyys lähimmäisen hädästä on kuitenkin Raamatun mukaan synti.

Ihmiskunnalla on myös nyt merkittäviä ongelmia. Ensinnäkin ne miljoonat ihmiset, jotka eivät vielä koskaan ole saaneet kuulla evankeliumia. Lisäksi on haastavat yhteiskunnalliset ongelmat: vasemmistolaiset ja oikeistolaiset ääriliikkeet, kansainvälinen ihmiskauppa, kristittyjen ja muiden vähemmistöjen vainot, Pohjois-Korean kaltaiset diktatuurit, ihmisoikeuksien epätasainen toteutuminen, syntymättömien lasten maailmanlaaja surmaaminen ja niin edelleen.

Kristittyinä tiedämme, että Jeesus Kristus ja hänen opetuksensa ovat vastaus maailman hätään. Sanoma ristiinnaulitusta ja ylösnousseesta Kristuksesta on kantanut maailmassa myös yhteiskunnallisesti enemmän hyvää hedelmää kuin mikään muu. Mutta jos haluamme, että tämä evankeliumi leviää maailmassa, arvomaailmamme on oltava kunnossa. Meitä kutsutaan olemaan jatkuvasti hereillä ja herkällä mielellä sekä Jumalan sanan että lähimmäisen hädän suhteen.

Sanoma ristiinnaulitusta ja ylösnousseesta Kristuksesta on kantanut maailmassa enemmän hyvää hedelmää kuin mikään muu.

Jokainen yksilö kykenee hoitamaan vain oman tehtävänsä ja toteuttamaan oman kutsumuksensa. Me emme kuitenkaan ole yksin. Kristuksen maailmanlaajassa seurakunnassa on erilaisilla lahjoilla varustettuja ja erilaista kutsumusta toteuttavia kristittyä. Voimme inspiroitua ja rohkaistua nähdessämme, miten muut ottavat paikkansa ja hoitavat tehtävänsä. Jokaisena vuoden päivänä, mihin tahansa kellon aikaan, jossakin päin maailmaa Kristuksen omat ovat liikkeellä julistamassa, auttamassa, rakentamassa ja tuomassa toivoa ja lohdutusta tähän kärsivään maailmaan.

Meitä kutsutaan kansainväliseen solidaarisuuteen muiden Raamattuun pitäytyvien kristittyjen kanssa. Tukemaan rukouksin, taloudellisesti ja käytännön toimin Kristuksen asialla olevia. Monista pienistä teoista syntyy yhteensä suuri vaikutus. Voimme kaikki rukoilla, puhua ja toimia sen mukaan kuin meille on suotu mahdollisuuksia. Ja voimme tukea muita, jotka ovat lähteneet liikkeelle.

Kaikilla niillä, jotka tekevät työtä, on aina edessään vaativat haasteet. Oman jaksamisen lisäksi on työn itsensä sisältämät vaikeudet ja oma riittämättömyys. Raamatun ajoista asti Kristuksen asialla on myös aina ollut vastustajansa. Aina on joku, joka haluaa puhua pahaa ja levittää kristillisestä työstä valheellista ja vääristynyttä tietoa. On niitä, jotka haluaisivat viedä kristityiltä rahat ja oikeudet sekä vaientaa heidän äänensä. Monet aktiiviset kristityt kokevat erilaista vastustusta työssään. Tarvitaan toisten rohkaisua ja tukea.

Välittäminen ja vastuun kantaminen kristittyinä ei saa loppua. Jumalan rakkaus, ja toisaalta maailman hätä, kutsuvat liikkeelle. Jos emme vetäydy, saamme myös aikanaan nähdä työn hedelmää. Näin Kristus itse on luvannut.

Piditkö artikkelista? Saat lisää mielenkiintoisia juttuja tilaamalla Uuden Tien verkkolehden tästä. Jaa artikkeli myös sosiaalisessa mediassa.

Katso myös alla olevalta videolta, miksi Iida Hovi lukee Uutta Tietä.