Vaarallinen mies?

Saatuaan potkut Aki Ruotsala kuuli olevansa maineriski kokonaiselle kaupungille. Myrskyn keskellä häntä kantoi läksy, jonka opetti iäkäs albaanimuslimi balkanilaisessa kotikylässään 11 vuotta sitten.

Aki Ruotsala kertoo olevansa huolissaan siitä, että moni kristitty joutuu uskonsa tähden silmätikuksi. Pahinta on, jos jää kokonaan vaille tukea. Silti vakaumuksestaan ei kannata vaieta, ainakaan jos sen perusteluja suoraan kysytään. – Kristinusko haastaa väistämättä ajattelemaan elämää, omaa itseä ja Jumalaa, hän sanoo. Kuva: Eveliina Rimpeläinen

Aki ­Ruotsala kasvoi ”ristitys koris” Alahärmässä. Vanhemmat olivat maanviljelijöitä ja sisaruksia oli seitsemän.

– Olen identiteetiltäni pohjalainen ja kristitty, hän tiivistää.

Ainut hengellinen kriisi Ruotsalalla on saattanut olla se, ettei mitään kriisiä ole ollut. Sisarusten kanssa käytiin helluntaiseurakunnan lastenleirit, pyhäkoulut ja jumalanpalveluksissa istui pitkä rivi Ruotsalan perhekuntaa. Vanhempien kristillinen usko ja arvot näkyivät myös vastuunkantamisena. Äiti vastasi lastenleirien keittiöstä, ja isä seurakunnan rahaston hoitamisesta. Isä oli myös kunnanvaltuutettu kolmen vuosikymmenen ajan.

– Koin, että vanhemmillani on aina ollut ”olka ikeen alla”. Meidän perheemme kristillisyys oli sellaista takapenkin tai korkeintaan keskipenkin kristillisyyttä. Emme ole olleet lavaleijonia, mutta olemme tunnistaneet oman paikan yhteisössä ja ottaneet sen vastuun, joka on omaksi koettu, Ruotsala sanoittaa.

Maankuulu rekrytointiprosessi

Aki Ruotsala johtaa tällä hetkellä 25:tä asiantuntijaa Etelä-Pohjanmaan TE-palvelujen työnvälitys- ja yrityspalvelujen yksikössä. Vielä kaksi vuotta sitten hän kehitti yritystoimintaa Merikarvialla. Sitten miestä lähestyttiin tiedustelemalla, olisiko hän käytettävissä Pori Jazz -festivaalin toimitusjohtajan tehtävään. Pori Jazzin hallitus valitsi Aki Ruotsalan tehtävään.

Satakunnan Kansa julkaisi samana päivänä Ruotsalan haastattelun, jossa nostettiin esiin Ruotsalan kristillisen vakaumuksen ja kristillisen ihmiskäsityksen epäilyttävässä valossa. Haastattelussa Ruotsala ei kiistänyt, etteikö ihminen voi muuttua homoseksuaalista heteroseksuaaliksi, varsinkaan jos hän itse niin kokee. Haastattelua edelsi kyseisen lehden Porilainen-liitteessä julkaistu kolumni, jossa Ruotsala esiteltiin homojen vihaajana. Kolumnissa myös ”naureskeltiin” suoraan sille, että Ruotsala uskoo Jeesukseen ja on laittanut toivonsa häneen. Kolumnisti Altti Papinsaaren huolena oli se, että Ruotsalan vanhanaikaiset arvot olisivat ristiriidassa festivaalin profiilin kanssa.

Ruotsala arvelee, että lehti oli päättänyt skuupista jo etukäteen, koska toimitus haistoi mehevän jutunaiheen.

Hän kokee, että hänen suuhunsa yritettiin laittaa sanoja, jotka todistaisivat siitä, että hän paheksuisi tai vihaisi homoja.

– Ymmärsin, että ei ollut kyse enää siitä, mitä olen sanonut, vaan siitä, mitä olen. Siksi minut voitiin jo valmiiksi tuomita. Harvoja aidosti näytti kiinnostavan se, mitä todellisesti ajattelin.

Mielipidevaino on voimakkaampaa kuin taistolaisuuden aikana

Aki Ruotsala joutui kokemaan myös sosiaalisen median langettaman mielivaltaisen ja julkisen häpeärangaistuksen.

Jos somessa katsotaan, että henkilöllä on ”väärä” mielipide, porukka alkaa kiertää hänet kaukaa, Ruotsala tietää.

– Kieltämättä Pori Jazz -kohun seurauksena voin samastua jollain tasolla lepraa sairastaviin, joita Jeesus kohtasi aikoinaan, sillä yhtäkkiä minä olin se, joka suljettiin porukan ulkopuolelle.

Mediakohun keskellä esimerkiksi kirjailija Leena Krohn nousi puolustamaan Ruotsalaa. Hän totesi, että mielipidevaino on rajumpaa kuin 1960–1970-luvuilla taistolaisuuden aikana. Joitain ihmisiä saa kohdella huonosti, toisia ei. Saman nosti esiin yksi Vihreän puolueen perustajajäsen, Eero Paloheimo, joka asettui julkisesti Pori Jazzien päätöstä vastaan.

– Tietoisesti en ole kohdellut valikoivasti koskaan ketään. Siksikin oli absurdia yhtäkkiä katsella televisiolähetyksiä, joissa toimittajat, professorit ja tutkijat keskustelevat Aki Ruotsalasta. Aivan selvää oli, että ilmiö oli enemmän ja isompi kuin minä, joka vain yritti selvitä kohusta.

Katkeruus syö omaa sisintä, eikä muuta olosuhteita

Myöhemmin Aki Ruotsala haki Rauman kaupunkikehitysjohtajan tehtäviin ja Kuortaneen kunnan elinkeinovastaavan tehtävään. Hän tuli valituksi molempiin virkoihin. Raumalla kuitenkin kuultiin äänenpainoja ylimmästä virkamiesjohdosta, että mies olisi maineriski kaupungille. Ruotsalan perhekunta siirtyi sitten Etelä-Pohjanmaalle. Eikö mies loukkaantunut ja katkeroitunut härskistä tempuista, joiden seurauksena hän menetti kaksi työpaikkaa?

– Totta kai katkeroituminen olisi luontainen tapa suhtautua tähän, mutta olen yrittänyt välttää sitä. Katkeruus jäytäisi vain minua, eikä muuttaisi mitään. Luotan siihen, että minusta ja perheestäni pidetään huolta, hän sanoo.

Pori Jazz -kohun seurauksena voin samastua lepraa sairastaviin, joita Jeesus kohtasi aikoinaan, sillä yhtäkkiä minä olin se, joka suljettiin porukan ulkopuolelle.

Rauhanturvaajana Balkanilla aiemmin toiminut Ruotsala koki, että vielä pitkään, kohun jo laannuttua, hän oli kuin kentältä kotiutunut sotilas, jonka post-traumaattiset oireet koetusta alkoivat nousta pintaan.

Ruotsala oppi jo parikymppisenä jotain anteeksiantamisen salaisuudesta. Yhteysupseerina hän kohtasi työssään Balkanilla Jugoslavian hajoamissotien jälkeen ihmisiä, muun muassa kyläpäälliköitä, jotka olivat eläneet viiltävän kärsimyksen keskellä. Erään kerran iäkäs albaanimuslimi ja kyläpäällikkö kutsui Ruotsalan kahville. Tuo mies oli menettänyt kaksi poikaansa serbipoliisin teloitettua nämä. Ruotsala kysyi suoraan, onko mies katkera menetyksensä takia.

– Mies kertoi ymmärtäneensä, että katkeruus syö omaa sisintä, eikä muuta olosuhteita. Hän sanoi, että itsensä tähden hän antoi anteeksi.

Ruotsala toteaa, että hänen kriisissään ei mennyt ihmishenkiä. Asioita pitää osata asettaa perspektiiviin. Jos muslimi löysi näin hienon viisauden, anteeksiannon tulisi tavallaan olla helpompaa kristitylle, joka saa voimansa koko maailman synnit sovittaneelta Jumalalta.

Et ole yksin, sillä Kaikkivaltias on vierelläsi

Aki Ruotsala on eniten huolissaan siitä, että moni kristitty joutuu uskonsa tähden silmätikuksi, mutta näitä tarinoita ei ehkä koskaan kuulla. Pahinta on, jos jää kokonaan vaille tukea. Silti vakaumuksestaan ei kannata vaieta, ainakaan jos sen perusteluja suoraan kysytään. Ruotsala painottaa, että kristinusko haastaa väistämättä ajattelemaan elämää, omaa itseä ja Jumalaa. Siinä on jotakin, mikä järisyttää monien rauhaa, itse luotua ”feng shuita”.

– Jos sinua on kiusattu vaikkapa koulussa tai työpaikalla uskosi tähden, haluan rohkaista sinua: et ole yksin, jokaista askeltasi seurataan. Sinua seuraavat iankaikkiset kädet. Olet varmasti näyttänyt esimerkkiä toiminnallasi ja saanut aikaan vaikutusta ympärillä olevissasi. Tällä voi olla paljon suurempi merkitys kuin kuullulla saarnalla tai sanotuilla sanoilla, Ruotsala rohkaisee.

Aito kohtaaminen ja toisen kuunteleminen murtavat ennakkoluuloja

Kun Pori Jazz -kohu oli suurimmillaan, Aki Ruotsala sai tukea yllättäviltä tahoilta. Esimerkiksi homosuhteessa elävä kollega kertoi Facebook-seinällään, ettei tunnista Ruotsalaa median luomasta kuvasta. Aki sai tältä yksityisviestin, jonka mukaan työkaveria inhotti koko mediakohu.

Ruotsala on havainnut, että somessa eri suuntiin lähdetään harvoin riitelemättä, olipa kyseessä mikä tahansa arvoja koskettava keskustelu. Keskustelu onkin usein vain reagointia. Itseä häiritsevät ihmiset kommentteineen voidaan poistaa omista verkostoista napin painalluksella. Mikä sitten veisi sitä kohti kuuntelevaa vuorovaikutusta? Siitäkin huolimatta, että keskustelijoiden näkemykset tai arvot eivät kohtaisi?

– Uskon, että vain aito kohtaaminen vie siihen, yhteiset rajapinnat tuovat ihmisiä yhteen. Aito valmius tutustua ja keskustella – mieluiten kasvokkain, Ruotsala uskoo.

Pori Jazz -rekrytointiprosessia seurannut kohu jatkui kuukausia. Jälleen kerran erään tapauksesta kiinnostuneen toimittajan yhteydenoton jälkeen Aki Ruotsala mietti ahdistuneena, mitä tästä taas seuraa. Ruotsala kieltää olevansa mikään hengellinen näkijä tai kokija, mutta tuohon saumaan osunut jumalanpalvelus yllätti hänet.

– Koin, että vahva käsi kosketti olkapäätäni. Mieleeni nousivat sanat: ”Aki, ei tässä ole kyse sinusta, vaan minusta.” Tämä sana vakuutti minut siitä, että kaikki on ”korkeemmas käres” ja pystyin etäännyttämään itseni voimakkaasta stressitilasta. Raamatussa sanotaan, että jos meitä uskovia kiusataan Jeesuksen nimen tähden, niin se haavoittaa Jeesusta itseään. Paavali puolestaan katsoi kärsimyksen kristittynä kunniaksi ja iloksi, mies sanoo.

Korjaus 5.3. klo 19.43: Jutussa sanottiin alun perin, että Pori Jazzien päätöstä vastaan olisi asettunut vihreiden perustajajäsen Erkki Palolampi. Oikea henkilö on Eero Paloheimo. 

Piditkö artikkelista? Saat lisää mielenkiintoisia juttuja tilaamalla Uuden Tien verkkolehden tästä. Jaa artikkeli myös sosiaalisessa mediassa.

Katso myös alla olevalta videolta, miksi psykoterapetti, kirjailija Saara Kinnunen lukee Uutta Tietä.