Uskontoneutraali kirkkolaki?
Kirkolliskokous käsittelee parhaillaan kirkkolain uudistusta. Keskustelua ja huolta aiheuttaa se, että lakiin 150 vuotta sisältynyttä tunnustuspykälää ollaan poistamassa kirkkolaista ja siirtämässä sitä kirkkojärjestykseen.
”Suomen evankelis-luterilainen kirkko tunnustaa sitä Raamattuun perustuvaa kristillistä uskoa, joka on lausuttu kolmessa vanhan kirkon uskontunnustuksessa sekä luterilaisissa tunnustuskirjoissa. Kirkon tunnustus ilmaistaan lähemmin kirkkojärjestyksessä.” Näin kuuluu nykyisen, vuonna 1993 säädetyn kirkkolain ensimmäisen luvun ensimmäinen pykälä. Se kertoo lyhyesti, millainen luterilainen kirkkomme on ja mihin se perustaa toimintansa.
KIRKOLLISKOKOUS käsittelee parhaillaan kirkkolain uudistusta. Keskustelua ja huolta aiheuttaa se, että lakiin 150 vuotta sisältynyttä tunnustuspykälää ollaan poistamassa kirkkolaista ja siirtämässä sitä kirkkojärjestykseen. Tätä esittää kirkkohallitus, joskaan ei aivan yksimielisesti, sillä meitä oli viisi kolmestatoista, jotka olimme tunnustuksen säilyttämisen puolesta. Tunnustuksen poistamista laista perustellaan muun muassa sillä, että sen siirtäminen lainsäätäjän vallasta riippumattomaan kirkkojärjestykseen lisäisi kirkon autonomiaa varsinkin tilanteessa, jossa kirkko haluaisi tehdä muutoksia tunnustukseen, mutta valtiovalta ei tähän suostuisi. Perustelu on kaukaa haettu, sillä kirkolla ei tietääkseni ole suunnitelmia muuttaa tunnustustaan. Kun tunnustus sisältyy lakiin, ei ole lainkaan kyse siitä, että eduskunta määrittelisi kirkon opin, vaan siitä, että se hyväksyy, miten kirkko itse määrittää itsensä.
VUONNA 2018 kirkolliskokous hyväksyi kirkkolakiehdotuksen, joka lähetettiin eduskunnalle, mutta perustuslakivaliokuntaa kuultuaan hallintovaliokunta palautti sen uudelleen valmisteltavaksi. Totta on, että ehdotuksessa oli joitakin perustuslaillisia ongelmia, jotka tuleekin korjata. Tunnustuspykälä ei sitä ole. Sehän on kirkon identiteetille oleellinen asia. Tunnustus on koko kirkkolain tulkinnan lähtökohta ja antaa sillekin identiteetin. On hyvä myös huomata, että maallisessa tuomioistuimessa kirkkojärjestyksen asema on heikompi kuin kirkkolain asema.
SUOMEN EVANKELIS-LUTERILAISELLA kirkolla on julkisoikeudellinen asema, kuten myös ortodoksisella kirkolla. Perustuslain 76 pykälän mukaan kirkkolaissa säädetään evankelis-luterilaisen kirkon järjestysmuodosta ja hallinnosta. Tähän asti lain tulkinta ei ole sulkenut pois tunnustuksen lausumista. Eduskunta ei voi tehdä lakiin sisällöllisiä muutoksia, se voi vain joko hyväksyä tai hylätä lain. Nyt kuitenkin näyttää siltä, että hallintovaliokunta on alkanut asettaa ehtoja lain sisältöön liittyen, vaikka perustuslakivaliokunta ei suoranaisesti vaatinut tunnustuspykälän poistoa laista. On erikoista, jos kirkko nyt itse tekee sen ja sahaa näin omaa oksaansa. Miksi laista pitäisi poistaa kaikki teologinen ja oppiin liittyvä aines, onhan sentään kyse kirkkolaista? Aiemmin eduskunnalle tunnustuspykälä on kyllä sopinut. Yhteiskunnan pyrkimystä uskontoneutraaliuteen ei pidä ulottaa kirkkolakiin asti.
Kirjoittaja on kirkolliskokouksen ja kirkkohallituksen jäsen, pitkäaikainen Japanin-lähetti.
Piditkö artikkelista? Saat lisää mielenkiintoisia juttuja tilaamalla Uuden Tien verkkolehden tästä. Jaa artikkeli myös sosiaalisessa mediassa.
Tutustu myös visioomme alla olevan videon kautta:
