Vastaamon tietomurto herättää kysymään: Uskallanko puhua ammattiauttajalle?
Asiantuntijat opastavat, mistä on kyse ripissä ja milloin tarvitaan terapiaa, sekä miten tietosuojasta niissä huolehditaan.
Kuva: Istock
Tuhansien ihmisten tiedot päätyivät vääriin käsiin Psykoterapiakeskus Vastaamon tietomurron myötä. Poikkeuksellinen tapaus herätti tukun jatkokysymyksiä monen mielessä.
Uskaltaako henkilökohtaisista asioista puhua ammattiauttajalle tai sielunhoitajalle? Kirjataanko kaikki luottamukselliset keskustelut? Onko tietosuojaansa mahdollista vaikuttaa?
Kaikki tiedot eivät päädy nettiin
Vastaamon tapauksessa kyse oli yksittäisen yrityksen laiminlyönnistä, psykoterapeuttina työskentelevä Elisabet Elo rauhoittelee. Psykoterapeutin lakisääteinen velvollisuus on pitää kirjaa asiakkaiden käynneistä, mutta kirjaamisen voi tehdä monella tavalla. Kaikki tiedot eivät päädy lainkaan netin tietokantoihin.
Omien asiakkaidensa tietojen kirjaamiseen Elisabet Elo käyttää paperia ja kynää. Istunnossa tehdyt muistiinpanot hän hävittää heti, kun on saanut tiedot ylös paperiseen arkistoonsa. Vastaavaa tapaa käyttävät monet yksityiset psykoterapeutit, Elo vakuuttaa.
Koska käytännöissä on eroja, tietosuoja-asiat kannattaa puhua selviksi ennen terapian aloittamista. Pykoterapeutin velvollisuus on selittää, mihin muistiinpanot päätyvät.
– Periaatteessa jokaisella asiakkaalla on oikeus nähdä kaikki, mitä hänestä kirjoitetaan.
Kysymällä selviää
Psykoterapia on Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valviran säätelemää toimintaa, mutta muunlaisissa terapiatilanteissa vastaavaa valvontaa ei välttämättä ole. Muistiinpanoja saatetaan tallentaa tai olla tallentamatta – kysymällä asia selviää parhaiten.
Myös vaitiolovelvollisuuden laajuus vaihtelee. Elisabet Elo kertoo, että psykoterapeuttina hänellä on täysi vaitiolovelvollisuus. Poikkeus tulee kysymykseen vain äärimmäisissä vaaratilanteissa.
– En kuitenkaan koskaan menisi poliisin luokse kertomatta siitä ensin asiakkaalle.
Vanhoja virheitä psykoterapeutti ei ilmaise virkavallalle tai sen puoleen asianosaisillekaan, Elo täsmentää.
– Eihän kukaan muuten uskaltaisi kertoa asioistaan.
Riittääkö rukous, vai tarvitaanko muutakin apua?
Monet välttelevät terapiaan menemistä viimeiseen asti. Mahdollisen häpeän lisäksi kristitty saattaa toivoa, että rukous auttaisi ihmeen kaupalla. Elisabet Elo muistuttaa, että myös fyysiset vaivat tarvitsevat rukouksen lisäksi usein myös lääkärin apua.
– Rukous on aina hyvä asia. Toisaalta joskus ihminen saattaa myös ikään kuin piiloutua rukouksen taakse, jos ei halua käsitellä jotain asiaa.
Elo huomauttaa, ettei mielen hoitaminen ole ristiriidassa uskon kanssa.
– Jumala on luonut meidät ihmiset monimutkaisiksi olennoiksi. Uskovakin voi masentua tai uupua. Jokaisella on oikeus hakea apua ja voida hyvin.
Kokenut terapeutti on kuullut kaiken
Matalan kynnyksen sielunhoitoa on esimerkiksi rukous- tai raamattupiirissä käyminen, Elisabet Elo vinkkaa.
– Tarvitsemme sitä, että saamme jakaa elämää turvallisessa ilmapiirissä.
Jos haitalliset ajatukset kiertävät jatkuvasti kehää, voisi olla hyvä ajatus hakeutua ammattilaisen juttusille. Myös yö–unien toistuva häiriintyminen on merkki elimistön ylikuormittumisesta, Elo kertoo.
Hän haluaisi madaltaa kynnystä mennä juttelemaan ammattilaiselle. Monet pitävät omia ongelmiaan noloina tai harvinaisina, mutta Elo vakuuttaa, että kokeneelle terapeutille juuri mikään ei ole uutta.
– Yleensä olen kuullut samankaltaisista ongelmista jo kymmeniä kertoja.
Sanastoa
- Sielunhoitaja
Sielunhoitoa voi antaa esimerkiksi pappi, muu seurakunnan työntekijä tai luotettava maallikkokristitty. Sielunhoitoon kuuluu usein rukousta.
- Sielunhoitoterapeutti
Sielunhoitoterapeutti on käynyt kaksivuotisen koulutuksen ja voi käydä asiakkaan kanssa asioita läpi syvemmin ja pitkäjänteisemmin kuin tavallinen sielunhoitaja. Sielunhoitoterapeutti ei voi tarjota psykoterapiaa.
- Terapeutti
Terapeutti-nimikettä ei ole suojattu, joten erilaisilla etuliitteillä varustettujen terapeuttien ja terapioiden tarjonta on kirjavaa. Esimerkiksi monenlaisia uskomushoitoja markkinoidaan terapioina.
- Psykoterapeutti
Psykoterapeutti on suojattu nimike ja sitä voivat käyttää vain Valviran laillistamat, koulutetut psykoterapeutit, jotka löytyvät myös JulkiTerhikki-palvelusta. Psykoterapian painotukset vaihtelevat suuntauksesta riippuen.
- Psykologi
Myös psykologi on suojattu ammattinimike. Psykologeja työskentelee hyvin erilaisissa tehtävissä: esimerkiksi sairaaloissa, perheneuvoloissa, työterveydessä ja oppilaitoksissa. Psykologit tekevät myös erilaisia psykologisia testejä kuten ammatinvalintatestejä.
- Psykiatri
Psykiatri on psykiatrian erikoislääkäri. Psykiatri hoitaa ja diagnosoi mielenterveyden häiriöitä ja hänellä on oikeus määrätä tarvittaessa myös lääkkeitä.
Rippi on yksi tapa huojentaa mieltä
Pitkän pappisuran tehnyt Mauri Tervonen pitää terapiaa hyvänä asiana, mutta joskus rippi voisi olla tarpeen sen rinnalla.
– Nykyään oletetaan helposti, että kaikki ahdistus on terapeuttista ahdistusta, johon tarvitaan psykologia ja psykiatria. Joskus epämääräisen ahdistuksen taustalla voi olla omantunnonvaivoja.
Ripissä ihminen saa tunnustaa mieltä painavan synnin ja uskoa synninpäästön kautta, että se on anteeksi annettu.
Tervonen kuitenkin muistuttaa, että mielenterveyden ongelmiin rippi ei varsinaisesti auta. Rippi-isän tai -äidin olisikin syytä kuunnella herkällä korvalla, painaako ripittäytyjää konkreettinen synti vai jokin laajempi ongelma.
Millainen on ripin tietosuoja?
Ripittäytyä voi kelle tahansa luotettavalle kristitylle, mutta papilla on virkansa takia äärimmäinen vaitiolovelvollisuus. Ainoat poikkeukset liittyvät tiettyjen rikosten ennaltaehkäisyyn, mutta niissäkin ripittäytyjän henkilöllisyys pidetään salassa.
Papit eivät kirjaa rippikeskusteluiden sisältöjä tai henkilötietoja ylös, Mauri Tervonen kertoo. Tilastojen vuoksi sielunhoidolliset keskustelut merkitään lukumäärän tasolla ylös, mutta muuta jälkeä keskusteluista ei jää. Yksityisin tapa ripittäytyä onkin juuri kasvokkain, sillä puhelimitse tai sähköisesti keskustellessa tietosuojasta ei voi olla aivan varma, Tervonen muistuttaa.
Piditkö artikkelista? Saat lisää mielenkiintoisia juttuja tilaamalla Uuden Tien verkkolehden tästä. Jaa artikkeli myös sosiaalisessa mediassa.
Tutustu myös visioomme alla olevan videon kautta:
