Television parasta antia

Kaikki valtakunnan peräkamarin kyynikot pääsivät vuodenvaihteessa nautiskelemaan rullatessaan sosiaalisia syötteitä. Optimistit ja viattomat näet listailivat innoissaan viime vuoden merkittäviä käänteitä pienissä elämissään. Joku taas luetteloi lukemiaan kirjoja vuoden varrelta. Kaikki nämä listat luin suuren kiinnostuksen vallassa ja päätin laatia itse omani, viaton optimisti kun olen. Olkoon se hyödyksi kaikille teille, jotka ette jaksa lukea romaaneja vaan räväytätte päälle vastaanottimen.

Tehkää siis hyvin: tässä vuonna 2019 kolme parasta katsomaani televisiosarjaa!

THE CROWN (NETFLIX). Unohda mauttomat ja nihilistiset Game of Thrones -jurnutukset ja astu sisään menneen maailman lumoon. Kuningatar Elisabeth II:n elämänvaiheisiin perustuva historiallinen draama on universaali ja koskettava tutkimus velvollisuuksien ja halujen ristiriidasta. Kuningattaren perheen kristillinen vakaumus käy yllättävän kauniisti esille sarjassa: marraskuussa julkitulleessa kolmannessa tuotantokaudessa Philip, Elisabethin puoliso, joutuu hengelliseen kriisiin. Tobias Mendez tekee jaksossa mestarillisen roolin uskovaista äitiään kaipaavana, keski-iän kriisiä ja epäilyksiä vastaan taistelevana prinssinä.

THE AMERICANS (NETFLIX). Toiminnantäyteisenä ja jännittävänä vakoojatrillerinä alkava sarja kypsyy usean tuotantokautensa aikana syvälliseksi ja painavan tiheäksi perhedraamaksi. Sarja kertoo osin tositapahtumiin perustuvan neuvostoliittolaisen vakoojapariskunnan tarinan. Elizabeth ja Philip Jennings (Keri Russell, Matthew Rhys) ovat kuin kuka tahansa amerikkalaista unelmaa tavoitteleva ydinperhe kahden lapsensa kanssa, mutta ovatkin Moskovasta Washingtoniin soluttautuneita kommunismin agentteja. Sarja etenee ja huipentuu pariskunnan vääjäämättömään paljastumiseen ja se käsittelee hienosti lojaaliuden, totuuden ja valheen sekä perheenjäsenten välisen rakkauden moraalisia teemoja.

CHERNOBYL (HBO). Vihreänruskeissa sävyissä kuvattu Chernobyl on verenseisauttava draama itänaapurimme lähihistoriasta. Sarjassa on hyödynnetty nobelisti Svetlana Aleksijevitšin dokumenttiteosta Tšernobylistä nousee rukous (Tammi 2000). Ydinvoimalaonnettomuuden vaikutukset päähenkilöihin on tietysti kuvattu piinallisen realistisesti. Yksittäiset elämänkohtalot yleistävät sarjan keskeiseksi teemaksi totuuden ja valheen. Neuvostoliittolaisen järjestelmän omaksumassa kommunismissa tosiasiat olivat muokattavissa, unohdettavissa tai muunnettavissa puolueen tarpeisiin kautta 1900-luvun. Tšernobylin onnettomuus paljasti ideologiaan kuuluvan salailun ja valehtelun ja edesauttoi osaltaan Neuvostoliiton romahdusta. Ei tietenkään ole sattumaa, että sarjan tekijät ovat nostaneet juuri systemaattisen valehtelun ja totuuden halveksimisen keskiöön: samat oireet vaivaavat maailmaamme entistä pahempina alkaneella vuosikymmenelläkin.

Piditkö artikkelista? Saat lisää mielenkiintoisia juttuja tilaamalla Uuden Tien tästä.