Tekoäly tekee ihmisistä koneita
Teknologiaa tuodaan ratkomaan ongelmia, jotka ihmisistä välittäminen voisi ratkaista.
Aku Visalan mukaan tekoälyn tutkijat ovat joutuneet päivittämään käsitystään älystä vuosien mittaan. – Tunteiden ja sosiaalisten kontekstien tunnistaminen ovat nyt kuumia tutkimuskohteita, toisin kuin vielä 60 vuotta sitten. Kuva: Miikka Niiranen
Teknologiaa tuodaan ratkomaan ongelmia, jotka ihmisistä välittäminen voisi ratkaista.
Tieteiskirjallisuudessa ja scifi-elokuvissa tekoäly tai ihmisen ”eläviksi” tekemät robotit ovat näytelleet kahtalaista roolia. Joskus robotit onnistuvat olemaan avuksi ihmisille, kuten Tähtien Sota -elokuvasarjan söpön, pesäpallomailan mittaisen R2-D2:n tapauksessa.
Synkemmissä visioissa robotit tai niitä ohjaava tekoäly uhkaavat tuhota tai ainakin orjuuttaa ihmiskunnan, kuten Matrix– tai Terminator-elokuvissa. Mutta usein Skynet-ohjelmisto tai muut dystopian tuojat kuvataan inhimillisyyden ominaisuuksia saavuttaneiksi koneiksi. Harvemmin kuitenkin mietitään sitä, tekeekö tekoäly jo nyt ihmisistä koneen kaltaisia. Dosentti Aku Visalan mielestä näin voi käydä.
– Kun ihminen oppii kohtelemaan ihmistä muistuttavaa robottia mielensä mukaan, hän oppii samalla tappamaan omat myötätunnon reaktionsa. Tämä heijastuu oikeisiinkin ihmissuhteisiin.
Seksirobotti pornon jatke
Tekoälyn kehitystä ohjaa käsitys ihanteellisesta ihmisestä
Tekoälyn kehitystä on koko sen historian ajan ajanut käsitys kulloinkin vallitsevasta ideaali-ihmisestä. Esimerkiksi insinöörit tapaavat pitää ideaalisena ihmisenä tehokasta ongelmanratkaisijaa. Tämä on vaikuttanut esimerkiksi mielen ”tietokonemetaforan” syntyyn, jota pidetään nyt jo vanhentuneena tai vajavaisena.
– Teologisesti ongelmanratkaisija on ongelmallinen ihmiskäsitys. Kristillisellä perinteellä on tähän kuitenkin vastalääke.
Vastalääkkeen nimi on Jeesus. Vaikka Kristus jumalallisen, kaikkitietävän luontonsa puolesta on toki tarvittaessa suuri ongelmanratkaisija, ei Visalan mukaan käsityksemme hänestä ihanteellisena ja täydellisenä ihmisenä perustu ensi sijassa tähän.
– Jeesus on esimeriksi myötätuntoinen ja asettuu heikomman puolelle. Samalla hän toisaalta osaa olla ankara totuuden tähden.
Toisin sanoen Jeesus on ihanteellinen hyveellisten luonteenpiirteiden ja täydellisen moraalinsa vuoksi. Lisäksi Jeesuksen ihanteellisuus ei liity ensi sijassa ylivoimaisen shakkimestarin kaltaisiin loogisiin kykyihin, vaan ihmisten ja Jumalan välisiin suhteisiin.
Äärimmäinen esimerkki tästä ovat markkinoille tuloaan tekevät nettipornon loogiset jatkeet, eli seksirobotit. Niistä pyritään tekemään mahdollisimman paljon ihmistä muistuttavia olentoja, jotka osaavat jopa reagoida puheeseen.
Iltapäivälehtien lööpeissä on esiintynyt miehiä, jotka haluavat naimisiin robottinsa kanssa. Kuitenkin idea samalla on, että robotti on täysin omistajansa – useimmiten juuri miesten – halujen vallassa.
– Oikea ihminen robotin sijaan kuitenkin herättää velvollisuuksia, kunnioituksen vaatimuksen ja avaa haavoittuvuudelle. Rakkauteen liittyy aina väistämättä riski tulla torjutuksi. Robottiin ei liity.
Saattaa kuulostaa hiukan hämmentävältä, että nykyaikana tällaisen ääneen sanomista todella tarvitaan. Mutta toisaalta on esimerkiksi paljon ”pelimiehiä”, joiden ihmiskuvassa naisia pidetään ainoastaan potentiaalisina petikumppaneina.
Toisessa ääripäässä on taasen kaikenlaiset parisuhteet hylkäävä MGTOW-liike (Men Going Their Own Way). Ensimmäisille nainen on tarpeiden täyttymisen väline, jälkimmäisille sen suurin este. Molemmille on yhteistä kuitenkin aidon naisen välttely ja sen taustalla oleva ongelma on kitka sukupuolten välillä. Tätä ongelmaa sitten jotkut ratkaisevat pornolla ja roboteilla.
Teknologia ei ratkaise moraalisia ongelmia
Aku Visalasta huolestuttavaa on se, että teknologialla yleisemminkin pyritään ratkaisemaan ensisijaisesti moraalisia ongelmia, joita olemme itse luoneet.
– Meillä on esimerkiksi moraalinen ongelma, että vanhukset ovat yksinäisiä. Tätä yritetään sitten ratkaista kehittämällä heille hoivarobotteja, kun sen voisi samaan aikaan myös ratkaista ihmisten omalla välittämisellä.
Tällaisen moraalisen ongelman havaitsemista voi hämärtää yleinen käsitys siitä, että tiede ja teknologia olisivat jotenkin arvovapaa saareke erillään muusta elämästä. Visalasta eri robotti-ilmiöiden taustalla onkin laajempi kysymys teknologian arvosidonnaisuudesta.
– Filosofit, kuten ranskalainen Jacques Ellul, ovat jo kauan sitten huomauttaneet, että varsinkin teknologia on aina kaikkea muuta kuin neutraalia. Teknologioista tapaa tulla osa elinympäristöämme, ja ympäristö muokkaa aina sitä, miten ymmärrämme maailmaa.
Tekoäly ja somen valtavat datamäärät mahdollistavat manipulaation
Yksi tällainen kaiken läpäisevä teknologia tänä päivänä on sosiaalinen media. Muokkaako se itsessään kuvaamme toisista ihmisistä tai viestinnästä?
– Sosiaalinen media viestinnän keinona muuttaa tapaa, jolla ymmärrämme ihmisten välisen vuorovaikutuksen. Somessa sanotaan riveinä ruudulla törkeyksiä, joita ei koskaan sanottaisi vasten kasvoja.
Tätä juttua kirjoitettaessa länsimaiden lehdet ovat täynnä Facebookiin ja Cambridge Analytica -yhtiöön liittyviä otsikoita. Jälkimmäisen syytetään hankkineen tietoja 50 miljoonasta amerikkalaisesta äänestäjästä vastoin Facebookin käyttöehtoja. Tietoja käytettiin lopulta Donald Trumpin kampanjan vaalimainosten kohdennuksessa. Kohun myötä myös somesuosiostaan tunnetun Barack Obaman menneiden kampanjoiden syynäämistä on ehdotettu.
Tapaus on nostanut uudelleen kaikkien huulille pitkään eläneitä kysymyksiä siitä, kuinka paljon sosiaalinen media vaikuttaa tietämättämme ajatteluumme ja jopa kansakuntien vaalituloksiin. Tuore uutinen Kiinasta tarjoaakin pelottavan esimerkin ihmisten ohjailusta teknologian avulla.
– Kiinassa kommunistinen puolue on kehittänyt ohjelman, jolla ihmisiä pisteytetään heidän internet-hakujensa, ostostensa ja tykkäystensä perusteella, Visala huomauttaa.
Aku Visala puhuu Kansanlähetysopiston Apologiaforumissa 21.4. klo 13 otsikolla ”Tekoäly – tie kohti uutta, uljasta ihmistä?”.
Jos maan hallitus jo nyt lanaa kirkkoja maan tasalle missä tahtoo, ei liene vaikea kuvitella, vaikeuttaako tällainen isoveljellinen valvonta toteutuessaan maan kristityn vähemmistön elämää.
Tekoälyn parempia hedelmiä: rauhankone ja Kristus-kone
Synkkien tulevaisuuden kuvien äärellä on pakko kysyä, voiko tekoälyn kehittämisestä seurata jotain hyvääkin? Aku Visala nostaa esiin suomalaisen, aivosyöpää sairastavan tekoälytutkijan Timo Honkelan, joka on ehdottanut ”rauhankonetta” kehitettäväksi. Sellainen voisi esimerkiksi auttaa käännöksissä siten, että ei ainoastaan sanat, vaan myös niiden sisältämät merkitykset tulisivat paremmin ymmärretyiksi.
Visala itse on ehdottanut ”Kristus-konetta”, eräänlaista tekoälyversiota nostalgisesta What would Jesus do? -rannekkeesta. Se voisi tarkkailla impulssejamme, ja tunnistaa esimerkiksi somessa tilanteita, joissa pitäisi hillitä kielensä tai muistuttaa tilanteista, joissa tulisi antaa anteeksi.
– Toisaalta jotkut ovat sanoneet, että tämä kone voisi myös rapauttaa ihmisen kykyä toimia oikein, koska se ulkoistaa vastuuta moraalisesta toiminnasta.
