Suomalaisten lähetystyöntekijöiden määrä laskenut voimakkaasti

Miinusmerkkinen seurakuntakasvu. Lähetysherätyksen puute. Lähettämisen kalleus. Siinä syitä, miksi Suomesta lähtee entistä vähemmän lähetystyöntekijöitä ulkomaille.

Suomalaisten lähetystyöntekijöiden määrä on ollut rajusti laskusuunnassa 2010-luvulla. Vuoden 2016 lopussa suomalaisilla lähetysjärjestöillä oli yhteensä 580 lähetystyöntekijää. Vastaava luku vuonna 2009 oli 802. Luvut pitävät sisällään sekä ulkomailla olevat että kotimaanjaksoa viettävät pitkäaikaislähetit, mutta ei lyhytaikaisessa lähetystyössä olevia eikä Suomeen lähetystyöntekijän statuksella lähetettyjä. Tiedot käyvät ilmi Suomen Lähetysneuvoston syyskuussa julkaisemista tilastoista.

Eniten pudotusta lähettimäärissä on ollut suurimmilla lähetysjärjestöillä, helluntailaisella Fida Internationalilla ja Suomen Lähetysseuralla. Fida on menettänyt seitsemässä vuodessa 130 lähettiä. Kun vuonna 2009 sillä oli vielä 335 lähettiä, viime vuoden lopussa vastaava luku oli 205. Lähetysseuran 191 lähettiä (2009) on laskenut 100 lähettiin (2016). Myös Suomen Ev.lut. Kansanlähetys on menettänyt viitisentoista lähettiä (79:stä 63:een), mutta Lähetysyhdistys Kylväjä on onnistunut kyseisellä ajanjaksolla jopa hieman kasvattamaan lähettimääräänsä (39:stä lähetistä 44:ään lähettiin).

Seurakuntakasvun ja lähetysherätyksen puutetta

Fidan seurakuntayhteyksien johtaja Jarmo Saarni näkee lähettien määrän vähenemisen taustalla miinusmerkkisen seurakuntakasvun, seurakuntien kotimaantoimintojen kustannusten nousun ja maksavan väen vähenemisen. Samalla Saarni huomauttaa, että maahanmuuttajien parissa tehtävä työ on monille helluntaiseurakunnille osa niiden lähetystehtävää.

Saarnin mukaan helluntaiseurakunnissa lähetys on edelleen osa ”seurakuntien dna:ta”, mutta lähetystyön strategiseen suunnitteluun panostetaan vain osassa seurakunnista.

– Strategisen suunnittelun puuttuessa lähetystyön monimuotoisuus ja lähettämisen uudet mahdollisuudet jäävät huomiotta. Lähtijöiden puutteesta ei ole niinkään kysymys.

Lähetysseuran ulkomaantyön johtaja Rolf Steffanssonin mukaan ulkomaiset kumppanit toivovat suomalaisilta resursseja niiden omaan työhön ja niiden oman osaamisen vahvistamista.

– Kumppanit näkevät, että työntekijöitä tarvitaan, mutta että suomalaisten työntekijöiden lähettäminen tehtäviin, jotka voi paikallisesti hoitaa, on suhteellisen kallis tapa tehdä työtä. Lähettämiset tulee siis olla tarkoin harkittuja. Lähetettyjen työntekijöiden määrän lasku kuvaa tätä trendiä.

Kansanlähetyksen lähetysjohtaja Mika Tuovisen mukaan kymmenen vuotta sitten olivat taloudellisesti suotuisat ajat, mikä auttoi lähettämään enemmän lähettejä kuin nykyisin. Lähettimäärän pienenemiseen ovat vaikuttaneet myös työntekijöiden eläkkeelle jäämiset.

Lähetystyöhön lähettäminen on Jumalan itsensä antama malli, kun hän tuli Jeesuksessa ihmiseksi.

– Tällä hetkellä ei ole sellaista lähetysherätystä kuin aiemmin, jolloin suuri määrä nuoria oli valmistautumassa työhön. Lähetysherätyksen hiipuminen on vaikuttanut myös tulokehitykseen. Tarvitaan sekä lähtijöitä että rukoilevia ja uhraavia lähettäjiä.

Kylväjän lähetystyöntekijöiden määrä on pidempään pysytellyt neljänkymmenen paikkeilla. Lähetysjohtaja Pekka Mäkipää kertoo, että järjestö on viime vuosina terävöittänyt teologista ja toiminnallista identiteettiään ja uudistanut toimintatapojaan. Uusia lähetystyöntekijöitä kouluttava lähetyskurssi on järjestetty joka vuosi.

– Uusia työkohteita on 2000-luvulla avattu useita, mikä on mahdollistanut monipuolisempia työ- ja viisumivaihtoehtoja. Kenties tärkeintä on ollut opettelu yhteisölliseen esirukoukseen siinä ymmärryksessä, että rukous ei ole vain lähetystyön välttämätön tukitoimi, vaan keskeinen osa lähetystyötämme, Mäkipää arvioi hienoisen lähettimäärän kasvun syitä.

Ovatko lähetystyöntekijät itsetarkoitus?

Tuleeko lähetystyöntekijöiden määrän vähenemisestä olla huolissaan? Järjestöt näkevät asian eri tavalla. Suomen Lähetysseurassa lähetystyöntekijöiden määrää ei nähdä itsetarkoituksena. Riippuu ulkomaisten kumppaneiden tarpeista, lähetetäänkö lähetystyöntekijöitä vai tuetaanko paikallisia toimijoita.

– Kun olemme keskustelleet seurakuntien kanssa yhteisistä tavoitteista, he ymmärtävät ulkomaisten yhteistyökumppaneiden tarpeet ja myös sen, että lähetettyjen työntekijöiden laskeminen on vanhentunut tapa mitata lähetystyön onnistumista. Kirkossamme tulisi kehittää mittareita, joiden kautta saadaan enemmän tietoa työn tuloksellisuudesta ja vaikuttavuudesta, Rolf Steffansson näkee.

Myös Fida on kehittänyt ja vahvistanut kumppanuutta yhteistyömaissa. Mutta halua lähetystyöntekijöiden määrän kasvattamiseen on myös olemassa.

Kansanlähetyksessä ja Kylväjässä nimenomaan lähetystyöntekijöiden lähettämistä pidetään tärkeänä, vaikka myös paikallisia kumppaneita tuetaan.

– Lähetystyöhön lähettäminen on Jumalan itsensä antama malli, kun hän tuli Jeesuksessa ihmiseksi. Alkuseurakunta lähetti ihmisiä julistamaan evankeliumia. Seurakuntien perustamisessa ja hoitamisessa sekä käytännön työssä tarvitaan työtä tekeviä henkilöitä. On alueita, joissa kristillistä todistusta on vähän. Sinne tulee lähettää ihmisiä, Mika Tuovinen sanoo.

Myös Kylväjä lähettää erityisesti sinne, missä on vähän kristittyjä ja kirkkoja.

– Neljä viidestä ei-kristitystä ei tunne ketään kristittyä. Pyrimme heidän keskuuteensa ja viipymään niin kauan että he oppivat rakastamaan tai vihaamaan meitä, Pekka Mäkipää sanoo.

– Ajattelemme, että Poika tekee kuten Isänsä, eli kutsuu, valtuuttaa ja lähettää ihmisiä etsimään sitä, mikä on kadonnut.

Mäkipään mukaan lähetystyöntekijät ovat elintärkeitä kirkon ja järjestön ”hapenottokyvylle”.

– Kirkko, joka lähettää lähetystyöntekijöitä, on elossa. Kirkko, joka ei lähetä, on kuollut.