Suomalaisen messun sanoma vetoaa yhä

Lasse Heikkilän Suomalainen messu juhlistaa 100-vuotiasta Suomea. Kaksi vuosikymmentä soineen sävelteoksen sanoma ei ole vanhentunut. Viime lauantain suurtapahtuma Helsingin Senaatintorilla toi messun kansan keskelle.

Vuonna 2013 säveltäjä muusikko Lasse Heikkilä lausui julkisesti mielessään itäneen unelmansa.

”Toivon, että Suomalainen messu olisi näkyvässä osassa, kun Suomi täyttää 100 vuotta”, Heikkilä totesi Juhani Karvosen haastattelussa Suomen Viikkolehdessä.

Koko kuluneen vuoden Heikkilä on elänyt todeksi tätä näkyä. Suomalaisen messun juhlaversio liitettiin viime vuonna valtioneuvoston ­kanslian päätöksellä osaksi Suomi100-ohjelmaa.

Maaliskuussa Tampere-talossa kantaesityksensä saanut produktio huipentui viime lauantaina Helsingin Senaatintorin suurtapahtumassa, jossa messua siivitti satoja kuorolaisia ympäri Suomea. Laulajat, soitinryhmät ja Valkia-ryhmän tanssijat mukaan lukien esiintyjiä oli liki tuhat.

Tuomiokirkon portailla toteutettu erityisproduktio juhlisti Suomen lisäksi valtakunnalliseksi kasvaneen kristillisen radioaseman, Radio Dein, jo kahden vuosikymmenen mittaiseksi ehtinyttä tarinaa.

Yli puolet kiertueen 46:sta esityksistä on vielä jäljellä, mutta juhlaversion on jo tähän mennessä nähnyt yli 20 000 katsojaa. Messun saaminen osaksi Suomi100-ohjelmaa on Heikkilän mukaan avannut ovia, jotka muuten olisivat luultavasti jääneet avautumatta.

– Olemme tehneet yhteistyötä Tampereen kaupungin tapahtumatoimiston kanssa. Entä olisiko tämä Senaatintorin tapahtuma järjestynyt ilman tätä kytköstä? Heikkilä pohtii.

Kansakunnan kohtalo

Suomalainen messu ensiesitettiin vuonna 1998 Turussa Maata näkyvissä -festareilla. Nyt, 20 vuotta ja satoja esityskertoja myöhemmin Suomessa ja maailmalla eletään monella tavalla toisenlaisessa ajassa.

Alun alkaen laulut kumpusivat Heikkilän kotiseutua ja isänmaata kohtaan kokemasta rakkaudesta. Juhlaversiota varten uudelleen muodostettu teos näyttäytyy säveltäjälle kokonaan uudessa merkityksessä.

Voisiko Jumalan kunnioitus olla lähtökohta sille, miten suhtaudumme tulevaisuuteen ja muuttuvaan maailmaan?

– Alunperin messun keskeisin teema oli isättömyys, joka niihin aikoihin oli paljon esillä. Nyt keskiössä on sen muistaminen, miten merkittävä asia Suomen historian vaiheissa on ollut avun ja viisauden pyytäminen Jumalalta. Se, miten Raamatun sanan ja rukouksen äärellä on pyydetty Jumalaa apuun hädän hetkellä.
Heikkilä toivoo, että teoksen kautta välittyisi myönteisellä tavalla sanoma siitä, että Suomella on kansakuntana edelleen mahdollisuus kääntyä Jumalan puoleen.

– Voisiko Jumalan kunnioitus olla lähtökohta sille, miten suhtaudumme tulevaisuuteen ja muuttuvaan maailmaan? Historian saatossa apu on tullut. Miksi emme jatkaisi tällä hyväksi havaitulla tiellä? säveltäjä kysyy.

– Kristinuskon merkitys on suomalaisessa yhteiskunnassa ollut läpäisevä. Se on näkyvissä edelleen monissa paikkojen nimissä ja Suomen lipussa. Tämänkin kiertueen myötä ympäri maata ajellessa huomaa, miten kirkkojen ristit piirtyvät edelleen monin paikoin horisontin huippuina.

Kenen suojassa?

Suomalaisen messun jo klassikoiksi muodostuneet kappaleet soivat kuulaasti Senaatintorin suurella aukealla. Tutuista lauluista huolimatta Lasse Heikkilän sanoittama kokemus messun kokonaan uudesta merkityksestä oli paikan päällä käsin kosketeltava. Käsitys omien kotikulmien turvallisuudesta on muuttunut viime vuosina monissa Euroopan maissa. Nyt tuoreeltaan myös Suomessa.

Näyttävät turvatoimet tuskin jäivät keneltäkään paikalla olijalta huomaamatta. Ympäröivät kadut oli suljettu, poliisiautoja seisoi joka kulmassa ja yleisön joukossa kulki jalkautunutta virkavaltaa.

Tilaisuuden juhlapuhujaksi kutsuttu tasavallan presidentin puoliso rouva Jenni Haukio palasi myös puheessaan Turun parin viikon takaisiin tapahtumiin.

– Olemme osallisina suuressa surussa. Saatamme edelleen tuntea epävarmuutta, turvattomuutta ja pelkoa. Näiden ahdistavien tuntemusten edessä muistutan meitä kaikkia psalmin 91 armollisesta lupauksesta: ”hän antaa enkeleilleen sinusta käskyn varjella sinua kaikilla teilläsi.”

– Tämän lupauksen kannattelemana uskaltakaamme jatkaa arkielämää sekä lähimmäisen ja isänmaan palvelemista niin nykyisten kuin myös tulevien suomalaisten sukupolvien onneksi ja menestykseksi.
Haukio korosti puheessaan myös kristinuskon ja sittemmin reformaarion vaikutusta Suomen kohtalonkäänteisiin ja yhteiskunnan rakentumiseen.

– Edistys ei vaadi perinteisistä, sukupolvelta toiselle siirtyneistä ja siksi niin rakkaista perinteisistä arvoista luopumista. Päinvastoin, arvoperintöämme on lupa varjella ja vaalia – aivan kuten Suomalaisessa messussa saamme kokea, Haukio totesi.

Kiertue yltää Japaniin asti

Joulukuussa Heikkilä pakkaa laukkunsa ja suuntaa musiikkiryhmänsä kanssa Japaniin. Suomalainen messu esitetään nousevan auringon maasssa viiden esityksen kiertueella. Säveltäjän sydämessä elää jo nuorena syttynyt lämpö japanilaisia kohtaan.

Heikkilä uskoo, että parasta mitä kansalle voi antaa on Jumalan tunteminen.

– Runeberg, Topelius ja monet muut kansallissankarit, joiden kunniaksi liputamme pitkin vuotta, ovat kaikki olleet vakaita kristittyjä. Paljon maailmaa kiertäneenä olen kirkkaasti ymmärtänyt sen, mitä elävä usko sekä Raamatun ja sieltä nousevien arvojen kunnioittaminen saavat aikaan yksilöissä, mutta myös yhteisöissä, Heikkilä summaa.

Senaatintorin hämärtyvässä illassa monet ohikulkijat pysähtyivät vaivihkaa kuuntelemaan tuhatpäisen yleisön reunamille. Esityksen päätti koskettava Viimeiset veneet -laulu.

Huominen päivä, jos kädestä Herran joillekin meistä viel’ lahjoitetaan. Rukoillaan rohkeutta ihmisen verran, sielulla sielua koskettamaan. Jääkää siis hyvästit ystävät rakkaat, taivaassa vasta kai kohdataan. Siellä ei kanteleet soimasta lakkaa, hyvästi-sanaa ei tunnetakaan.

Heikkilä kertoo, että kiertueen aikana ympäri Suomea tullut vastakaiku on ollut mykistävää.

– En ole mistään koskaan aikaisemmin saanut näin paljon hyvää palautetta. Jokaisen esityskerran jälkeen ihmisiä tulee tulvimalla ja posket märkinä kiittämään siitä, miten teos on koskettanut syvästi, Heikkilä hämmästelee.

Senaatintorin tapahtuma oli myös osoitus erilaisten tahojen onnistuneesta yhteistyöstä. Järjestäjinä toimivat juhlavuottaan viettävän Radio Dein ohella Kristityt yhdessä ry, Crescendo Finland/KRS, Suomen Raamattuopisto, Alfa-tv, IRR-TV, Helsingin tuomiokirkkoseurakunta ja kaupunki. Tapahtuman tuottajana toimi Lehari Kaustel.

Lisätietoa Suomalaisesta messusta: www.suomalainenmessu.fi