Seurakuntavaalien ohjelmat suurennuslasilla

Mitä ovat kirkossa olevat ”epäkristilliset valtahierarkiat”? Sitoutuvatko kaikki lähetysjärjestöt ”kokonaisvaltaiseen lähetystyöhön”? Vaaliohjelmat herättivät kysymyksiä, joihin niiden edustajat tässä vastaavat.

Seurakuntavaalien ehdokasasettelu päättyy 17.9. Vaalit käydään marraskuussa. Kysyimme eri verkostoilta, liikkeiltä ja ryhmiltä, mitä ne eivät haluaisi kirkossa muuttaa. Voit lukea jutun tästä.

Kävimme myös läpi niiden vaaliohjelmat ja esitimme niistä lisäkysymyksiä.

Kysymyksiä…

Globaalille kirkolle:

Kotisivuillanne sanotaan, että ”Seurakunnan luottamushenkilönä lupaan edistää sitä, että seurakuntani tekee lähetystyötä sellaisten järjestöjen kautta, jotka sitoutuvat kokonaisvaltaiseen lähetystyöhön.” Eivätkö kaikki kirkon lähetysjärjestöt mielestänne sitoudu kokonaisvaltaiseen lähetystyöhön. Mitkä järjestöt sitoutuvat?

”Suomen evankelis-luterilainen kirkko on sitoutunut kokonaisvaltaiseen lähetykseen, joka tarkoittaa evankeliumin julistamista uskon synnyttämiseksi, yhteiskunnallista vastuuta, heikoimpien puolesta puhumista ja oikeudenmukaisuuden puolustamista. Ne kuuluvat erottamatta kirkon missioon. Kaikki kirkon lähetysjärjestöt ovat sitoutuneet tähän lähetyksen peruslinjaukseen. Kutsumme seurakuntavaaliehdokkaita puhumaan kirkon kokonaisvaltaisen lähetystehtävän puolesta ja seuraamaan, miten kirkon linjaus lähetyksen kokonaisvaltaisuudesta toteutuu.”

– Rolf Steffansson

Usko ja yhteys -verkostolle:

Mitä sanoisitte sellaiselle, joka epäröi asettua ehdolle, kun kokee, ettei häntä herätyskristillisen identiteetin vuoksi hyväksytä seurakuntaan?

”Ole rohkea ja luja. Ehdolle asettuminen ei tarkoita että sinun tarvitsisi tinkiä siitä, minkä koet oikeaksi ja mitä luet Raamatusta. Teet Jumalan valtakunnalle suuren palveluksen, kun asetut ehdolle ja palvelet luottamushenkilönä omatunto sidottuna Raamatun sanaan. Ei sillä ole väliä, mitä tyhjänpuhujat sanovat.”

– Toni Kokkonen

Tulkaa kaikki -liikkeelle:

Tulisiko mielestänne sellaisella papilla, joka ei aio missään tilanteessa vihkiä samaa sukupuolta olevia pareja, olla mahdollisuus asettua ehdolle kirkkoherran- ja piispanvaaleissa?

”Tulkaa kaikki -liikkeellä kokoavana verkostona ei ole yhtenäistä kantaa tähän kysymykseen. Henkilökohtaisesti pitäisin mahdollisena, että kirkossa sovittaisiin käytännöstä, jonka mukaan papeilla olisi vihkiasiassa omantunnonvapaus. Se ei koskisi vain samaa sukupuolta olevien parien vaan kaikkien parien vihkimistä.”

– Vesa Hirvonen

Viinipuu-ryhmälle:

Teeseissänne lukee, että ”Haluamme purkaa epäkristillisiä valtahierarkioita”. Millaisia epäkristillisiä valtahierarkioita kirkossa on? Onko valta aina pahaa?

”Valta ei ole pahaa, mutta se on altis väärinkäytöksille. Siksi vallan tulee olla jaettua. Valtaa voidaan jakaa esim. tietoa jakamalla ja poistamalla esteet osallistumiselle. Vallankäytön tulee olla avointa, tasapuolista ja perusteltavissa. Kristillinen vallankäyttö on aina palvelijan rooliin asettumista, Kristuksen esimerkin mukaan palveltavien edun asettamista oman edun edelle.”

– Viinipuu-ryhmä

Armon vihreille:

Kotisivuillanne sanotaan, että Armon vihreät edustaa positiivista suhtautumista ”uskontoihin”. Miksi tässä mainitaan uskonto monikossa? Näettekö uskontojen välillä perustavanlaatuisia eroja vai ovatko ne pohjimmiltaan yhtä?

”Uskonnot ovat erillisiä. Tarkoitamme periaatteellamme sitä, että yhteiskunnalliselta asemaltaan ja oikeuksiltaan uskonnot olisivat yhdenvertaisia. Ajamme kaikkien uskontojen positiivista vapautta – että kaikki saavat olla olemassa, ilmaista ja julistaa uskoa. Olemme vastavoima pyrkimyksille tehdä uskonnosta täysin yksityisasia, suorastaan tabu-aihe, mistä ei osata ja uskalleta puhua ja pyrkimyksille saada yhteiskuntaan uskonnottomuudesta pääasiallinen, vallitseva tila. Kannatamme uskontodialogia, jotta muista uskonnoista saadaan oikeaa tietoa eikä synny harhaluuloja ja tietoja, joita käytetään vääriin tarkoituksiin, vihan lietsontaan tai ihmisryhmien yllyttämiseen toisiaan vastaan. Uskontojen yhdenvertainen kohtelu on rauhan rakentamista. Suurin osa suomalaisista ja Armon vihreistä on kristittyjä ja oma uskonto on useimmille se rakkain, mutta silti muutkin uskonnot ansaitsevat kunnioituksen ja yhdenvertaisen yhteiskunnallisen kohtelun.”

– Katri Kuusikallio

Sosiaalidemokraateille:

Ohjelmassanne sanotaan, että ”Suomi on muuttanut avioliittolakiaan koskemaan samansukupuolisia avioliittoja. SDP ei puolueena ota kantaa kirkon opillisiin kysymyksiin vaan sen tekee kirkolliskokous. Lähtökohdan tulee olla, että kaikki julkista valtaa käyttävät organisaatiot käyttävät sitä syrjimättömästi.” Ettekö kuitenkin tule ottaneeksi kantaa kirkon avioliittokäsitykseen tuon viimeisen lauseen myötä?

”SDP:n kanta avioliittolakiin on selvä: kaikki tulee vihkiä. Seurakuntavaaleilla on merkitystä siihen millaisia päättäjiä kirkossa on muuttamassa kirkon ilmapiiriä ja päätöksiä. Monet ehdokkaistamme ovat Tulkaa kaikki -liikkeen listoilla tai allekirjoittanut sen ohjelman. Pyrimme siihen, että kirkon oma päätös avioliittoon vihkimisen osalta muuttuu. Emme pidä kirkon vihkimisoikeudesta luopumista oikeana tienä. ”

– Aki Ojakangas

NAVI-ryhmälle:

Miksi seurakuntiin tarvitaan lisää nuoria päättäjiä?

”Jos halutaan, että nuoret ja nuoret aikuiset voivat kokea olevansa osallisia kirkosta (ja että he pidemmän päälle haluavat kuulua kirkkoon, kokevat sen itselleen merkitykselliseksi ja esim. haluavat kastaa lapsensa), kirkon hallinnossa täytyy olla osaamista ja ymmärrystä siitä, millaisia asioita ja millaista yhteisöä nuoret kirkolta kaipaavat. Nuoret itse ovat tässä parhaita asiantuntijoita.

Osallisuus on sitä, että on oikeasti mahdollisuus osallistua ja kantaa vastuuta. Nuorilla pitäisi olla väyliä, joiden kautta he voivat puhua tärkeinä pitämiensä asioiden puolesta kirkossa.

Nuoret päättäjät ovat myös muille nuorille kanava saada kosketusta kirkon päätöksentekoon. He ovat luottamushenkilöitä, jotka voivat luontevasti arjessaan kysyä nuorten seurakuntalaisten asioita ja joihin muiden nuorten on luontevaa olla yhteydessä, jos heillä on seurakunnan toimintaan liittyviä ajatuksia tai huolia.”

– Katri Malmi

Kokoomukselle:

Kotisivuillanne sanotaan, että ”Hyvä yhteistyö kunnan ja seurakunnan välillä on syytä päivittää yhteisen suunnitelman tekemisellä.” Miten aiotte konkreettisesti edistää seurakuntien ja kuntien välistä yhteistyötä?

Hyvät käytännöt syntyvät yhteistyön kautta. Siksi on tärkeätä katsoa yhteistyön mahdollisuudet jokaisessa kunnassa ja seurakunnassa paikallisesti.

Seurakunnat voivat tarjota apua sellaisten hädänalaisten ihmisten auttamiseen, jota kukaan muu ei tavoita. Seurakunnat auttavat avioliiton kriisissä olevia perheneuvonnassa, vakavan sairauden keskellä eläviä sairaaloissa ja kotona tai elämäntilanteen takia vaikeuksissa olevia selviämään tarjoamalla eri kirkon ammattilaisten keskusteluapua. Näiden ihmisten kohdalla on paljon asioita, joita voidaan tehdä yhdessä tai tarjota jossain kulmassa apua toiselle. Kunnan työntekijä voi kertoa tästä mahdollisuudesta, tilakysymyksissä voidaan katsoa synergiaa tai vaikka miettiä miten resursseja voidaan kohdentaa entistä paremmin.

Näitä rajapintoja on syytä käydä paikallisella tasolla yhdessä läpi ja miettiä, miten asiat voidaan yhteistyöllä tehdä entistä paremmin.

– Antti Vesala

Piditkö lukemastasi? Saat lisää mielenkiintoisia juttuja, kun tilaat Uuden Tien klikkaamalla alla olevaa kuvaa. Jaa artikkeli myös sosiaalisessa mediassa!