Mitä kirkossa ei pitäisi muuttaa?

Mirja Jussila lapsineen kävi äänestämässä Aitolahden kirkolla edellisten seurakuntavaalien äänestyspäivänä 9.1.2014. Kuva:: Kirkon kuvapankki/Tampereen seurakuntien arkisto/Jussi Laitinen

 

Vaaleissa kampanjoidaan usein muutoksen puolesta. Uusi Tie käänsi asetelman pää­laelleen ja kysyikin, mitä seurakuntavaalien eri liikkeet eivät haluaisi muuttaa kirkossa.

Seurakuntavaalit lähestyvät. Muutamaa poliittista puoluetta lukuun ottamatta vaaleissa ei ole puolueita. On kuitenkin erilaisia tavoitteita ajavia valtakunnallisia liikkeitä, joilla on oma vaaliohjelmansa. Näiden lisäksi on paikallisesti erilaisia vaalilistoja.

Runsaasti herätysliikeväkeä kokoava valtakunnallinen Usko ja yhteys -verkosto haluaa jättää tuleville sukupolville kirkon, joka rohkeasti julistaa evanke­liumia ja pitää kiinni Raamatun sanasta. Verkoston periaatteet ovat: Raamattu ohjeeksi, seurakunta eläväksi, evankeliumi leviäväksi, ihmiset kohdatuiksi, perhe kestäväksi ja rakkaus toimivaksi.

Seurakuntavaalit pähkinänkuoressa

  • Suomen ev.-lut. kirkon seurakuntavaalien varsinainen vaalipäivä on 18.11. Ennakkoäänestys on 6.–10.11.2018.
  • Ehdokkaaksi voi asettua vähintään 18-vuotias kirkon jäsen. Ehdokkaita voi asettaa valitsijayhdistys, jonka on perustanut vähintään kymmenen äänioikeutettua henkilöä.
  • Ehdokasasettelu päättyy 17.9.
  • Äänioikeus on vähintään 16-vuotiailla kirkon jäsenillä.
  •  Vaaleissa valitut luottamushenkilöt päättävät seurakunnan toimintaan ja talouteen liittyvistä asioista. Luottamushenkilöt osallistuvat myös kirkolliskokousedustajien valintaan.

Mutta mitä verkosto ei halua kirkossa muuttaa? Salpausselän seurakuntapastori Toni Kokkosen mukaan ei ainakaan kirkkojärjestyksen ensimmäistä pykälää, jonka mukaan kirkko tunnustaa Raamattuun ja luterilaisiin tunnustuskirjoihin perustuvaa uskoa. Erityisesti Kokkonen haluaa korostaa pykälän viimeistä lausetta: ”Kirkko pitää korkeimpana ohjeenaan sitä tunnustuskirjojen periaatetta, että kaikkea oppia kirkossa on tutkittava ja arvioitava Jumalan pyhän sanan mukaan.”

Tulkaa kaikki -liikkeen koordinaattori Vesa Hirvonen kertoo, että liikettä yhdistää pitkälti eettisistä, lähimmäisenrakkauteen liittyvistä tavoitteista koostuva ohjelma. Liike ajaa muun muassa samaa sukupuolta oleville pareille vihkimystä kaikissa seurakunnissa, aktiivista puuttumista sukupuolisyrjintään seurakunnissa sekä luottamusta ja sovintoa kirkkoon. Tarkoituksena ei ole silti sanoa, että etiikka olisi kirkon elämän keskus.

– Uskon keskus on Kristus, ja liikkeen kutsumus on tehdä tietä Kristukselle poistamalla evankeliumin esteitä, kuten erilaista syrjintää. Uskon ja kirkon Kristus-perustaa emme halua muutettavan, Hirvonen sanoo.

”Lähetystehtävä on muuttumaton”

Kirkon suurin lähetysjärjestö Suomen Lähetysseura ja Suomen Pipliaseura ovat lähteneet vaaliin Globaali kirkko -ohjelmalla. Luottamushenkilöt, jotka allekirjoittavat vaaliohjelman tavoitteet, lupaavat edistää seurakuntaelämää, joka on kansainvälistä ja kaikille avointa. He lupaavat edistää sitä, että lähetystyön taloudelliset resurssit turvataan suunnitelmallisesti ja että seurakunnat tekevät lähetystyötä sellaisten järjestöjen kautta, jotka sitoutuvat kokonaisvaltaiseen lähetystyöhön.

– Jeesuksen meille antama lähetystehtävä on muuttumaton. Seurakunnat tekevät tätä työtä Suomessa ja juuri lähetystyön kautta olemme kaikki mukana Jumalan missiossa kaikkialla maailmassa, Lähetysseuran toiminnanjohtaja Rolf Steffansson vastaa.

Kirkossa tulee säilyttää kaikki se, mikä kristinuskossa on oleellista ja keskeistä.

Viinipuu-ryhmän vaalikärjissä mainitaan osallisuus, yhdenvertaisuus ja kasvu. Seurakuntalaisen on oltava kirkon toiminnan keskiössä ja jokaisen tulee saada elää kirkossa ilman pelkoa syrjinnästä. Uusia ihmisiä on pyrittävä tavoittamaan ja kirkon täytyy elää tavalla, joka koskettaa nykypäivän ihmistä.

”Tärkeintä käskyä ei saa muuttaa – pitää rakastaa Jumalaa yli kaiken ja lähimmäistä niin kuin itseään. Kirkossa tulee säilyttää kaikki se, mikä kristinuskossa on oleellista ja keskeistä: Kristuksen pelastustyö, jumalanpalvelus, kasteen ja ehtoollisen sakramentit, uskossa läsnä oleva Kristus, oikeus kuulla Jumalan sana omalla äidinkielellä”, Viinipuu-ryhmä vastaa Uudelle Tielle.

Nuorten vaikuttajien NAVI-ryhmä poikkeaa muista valtakunnallisista vaaliohjelmista siinä, että sillä ei ole muuta kirkkopoliittista agendaa kuin nuorten osallisuuden ja osallistumisen tukeminen. NAVI:n puheenjohtaja Katri Malmi kertoo, että ryhmä tukee kaikkia aktiivisia nuoria riippumatta, millaisia asioita he haluavat kirkossa ajaa. NAVI:n mukaan kirkon toiminnan pitäisi olla sellaista, että nuoret voivat kokea sen itselleen luontevaksi yhteisöksi ja kantaa siellä aidosti vastuuta.

– Haluamme, että kirkko pitää kiinni niistä asioista, jotka tekevät siitä kristillisen kirkon: ydinsanomasta, evankeliumista, Jeesuksesta ja kristillisen rakkauden opettamisesta ja toteuttamisesta.

Vihreä, punainen vai sininen kirkko?

Poliittisista puolueista vaaleissa ovat valtakunnallisesti mukana Sosiaalidemokraatit, Kokoomus, Keskusta ja Vihreiden jäsenyhdistys Armon Vihreät. Keskustan vaaliohjelma ei ollut vielä tätä juttua tehdessä valmistunut.

Armon Vihreiden vaaliohjelman mukaan ”minun vihreä kirkkoni” on osallistava, yhdenvertainen, resurssiviisas, avoin ja ikiaikaisen nuorekas. Työtä kehitetään seurakuntalaisten tarpeiden ja toiveiden mukaisesti. Armon Vihreiden mukaan jokaisella on tasa-arvoinen oikeus kirkon virkaan ja avioliittoon tulisi vihkiä myös samaa sukupuolta olevat. Vihreä kirkko toimii kestävää kehitystä edistävällä tavalla, on päätöksenteossa avoin ja kiinni tässä ajassa.

– Paljonkin on sellaista, mitä emme halua muuttaa. Se, että kaiken keskuksessa pysyvät Sana, sakramentit ja sielunhoito. Lapsi-, nuoriso-, rippikoulu- ja diakoniatyö on yleensä seurakunnissa hyvin hoidettu. Toivoisimme jatkossakin, että kirkko toivottaa tervetulleiksi kaikenlaiset ihmiset. Toisen uskoa ei pidä lähteä arvioi­maan, puheenjohtaja Katri Kuusikallio tiivistää.

Pidämme tärkeänä ihmisten rinnalla kulkemista ja tukea silloin kun sitä esimerkiksi yksinäisyyden lieventämisessä tai maahanmuuttajien tukemisessa tarvitaan.

Sosiaalidemokraatit haluavat toimia sellaisen kirkon puolesta, jossa ketään ei jätetä yksin, kaikista pidetään huolta ja kaikki ihmiset ovat samanarvoisia. Kirkon työstä ja tehtävistä voidaan puolueen mukaan käydä yhteiskunnallista keskustelua, mutta päätöksenteko opillisista kysymyksistä kuuluu sen mukaan kirkon omalle hallinnolle. Mitä sosiaalidemokraatit eivät halua kirkossa muuttaa?

– Diakoniatyön kuulumista kirkolle ja seurakunnille. Pidämme tärkeänä ihmisten rinnalla kulkemista ja tukea silloin kun sitä esimerkiksi yksinäisyyden lieventämisessä tai maahanmuuttajien tukemisessa tarvitaan, Kristillisten sosiaalidemokraattien liiton varapuheenjohtaja Aki Ojakangas toteaa.

Kokoomuksen vaaliohjelman mukaan suomalainen yhteiskunta on rakentunut merkittävin osin luterilaisten arvojen pohjalle. Kokoomus haluaa antaa seurakunnalle tilaa paikallisena toimijana ja arvostaa seurakuntien työtä. Ohjelmapäällikkö Antti Vesala toteaa, että kirkon perustehtävää ei ole tarvetta muuttaa.

– Kirkolla on merkittävä tehtävä evankeliumin levittämisessä ja toivon vahvistamisessa maailmassa. Tätä tarkoitusta kirkko toteuttaa joka päivä tekemällä hyvää julistus- ja kasvatustyötä, auttamalla heikkoja ja tukemalla ihmisiä, Vesala sanoo.

Mitä tehdä, jos kokee, ettei herätyskristillisen identiteetin vuoksi hyväksytä seurakuntaan? Tulisiko papeilla, jotka eivät aio vihkiä homopareja, olla oikeus hakea kirkkoherran tai piispan virkaa? Millaisia epäkristillisiä valtahierarkioita kirkossa on? Kysyimme muun muassa näitä kysymyksiä eri vaaliohjelmien edustajilta. Lue tästä, miten kysymyksiin vastattiin.

Piditkö lukemastasi? Saat lisää mielenkiintoisia juttuja, kun tilaat Uuden Tien klikkaamalla alla olevaa kuvaa. Jaa artikkeli myös sosiaalisessa mediassa!