Sanna Erelä: ”Jumalan uskollisuus juutalaisia kohtaan on lupaus myös meille”
Jotkut kristityt saattavat olla mustasukkaisia siitä, että Israelin kansa on Jumalan erityinen silmäterä. Ei tarvitse olla, sanoo Sanna Erelä.
Ajattelin ennen, että kristikunta on kaiken keskus. Myöhemmin opin, että Israel on kristikunnan keskus, Sanna Erelä sanoo. Kuva: Petri Vähäsarja
Teologian maisteri Sanna Erelä on Lähetysyhdistys Kylväjän työntekijä Caspari-keskuksessa Jerusalemissa. Tosin maaliskuusta saakka Erelä on ollut koronatoimien vuoksi Suomessa. Caspari-keskus on ”Raamatun ja juutalaisuuden opintokeskus”, joka tukee messiaanisia eli Jeesukseen uskovia juutalaisia Israelissa.
Erelä on keskuksessa projektikoordinaattori.
– Se voi tarkoittaa melkein mitä vain, ja usein tarkoittaakin, hän kertoo hymyillen.
– Suurin osa työstäni on ollut kurssisihteerin hommia. Koska olen teologi, olen myös opettanut, lähinnä meidän kansainvälisillä kursseillamme.
– Haluamme tukea messiaanista liikettä myös sitä kautta, että kutsumme kristittyjä kursseillemme ja luennoillemme oppimaan uskon juutalaisista juurista. Samalla haluamme tehdä messiaanista liikettä tunnetuksi.
Kirkko-sanalla on ei-juutalainen kaiku
Eräs Caspari-keskuksen tärkeistä työmuodoista ovat sapattikouluseminaarit. Sapattikoulu vastaa ”meikäläistä pyhäkoulua”, ja se on usein seurakuntien ainoa lapsi- ja varhaistyön muoto.
– Israelissa messiaaniset juutalaiset kokoontuvat pääasiassa omiin seurakuntiinsa. Niitä ei kutsuta kirkoiksi eikä synagogiksi. Tai on Israelissa yksi messiaaninen synagoga, Erelä kertoo.
– Kirkko-sanalla on ei-juutalainen kaiku, joka saattaa viedä ajatukset juutalaisvastaisuuteen. Toki messiaaniset juutalaiset näkevät, että me kristityt olemme heidän uskonsisaruksiaan, mutta he eivät yleensä samaistu kirkkoon ja kristittyihin vaan haluavat pitää kiinni juutalaisesta identiteetistään. Mutta tässä ilmenee maailmalla vaihtelua. Esimerkiksi Venäjän ortodoksikirkossa on paljon juutalaisia.
Caspari-keskuksen uusimpien tutkimustulosten mukaan Israelissa on tällä hetkellä noin 15 000 messiaanista juutalaista. Messiaanisia seurakuntia on 271. Niistä osa on ”seurakunnan kaltaisia kotiryhmiä”.
– Suurin osa messiaanisista seurakunnista on tyyliltään evankelikaalisia. Monet messiaanisista tulevat maallistuneesta juutalaisesta taustasta, mutta esimerkiksi avioliiton kautta messiaanisessa liikkeessä on paljon myös pakanakristittyjä, Erelä erittelee.
Monimutkainen suhde lakiin
Toorassa eli Mooseksen kirjoissa ilmoitettu Mooseksen laki annettiin juutalaiselle kansalle. Muita se ei ole sellaisenaan koskenutkaan, paitsi siltä osin kuin Jeesus sen Uudessa testamentissa vahvisti. Tällä perusteella esimerkiksi kymmenen käskyä kuuluvat myös niin sanotuille pakanakristityille eli esimerkiksi meille suomalaisille luterilaisille.
Erelä kertoo, että messiaanisten juutalaisten parissa suhtautuminen Mooseksen lakiin on vaihtelevaa.
– Messiaanisiin kuuluu myös rabbiinista perinnettä arvostavia, ja he noudattavat monia juutalaisen lain sääntöjä.
Ajattelin, että hohhoijjaa. Minusta oli kurja ajatus, että juutalaiset olisivat Jumalan valittu kansa, kun en itse kuulu siihen.
– Sapatin noudattaminen on Israelissa yhteiskuntaan sisään kirjoitettuna, koska viikonloppu on siellä perjantaista lauantaihin. Mutta noudattamisen tapa vaihtelee. Suurin osa messiaanisista noudattaa sitä aika väljästi, mutta on myös heitä, jotka sulkevat sapattina puhelimensa eivätkä aja autoa.
– Voisi kuitenkin kiteyttää, että messiaanisessa juutalaisuudessa suhtaudutaan lakiin eri tavalla kuin meillä. Meillä asenne on enemmän se, että kun Jeesus tuli, koko Mooseksen laki pyyhkäistiin pois, mikä ei minun nähdäkseni kyllä ole edes raamatullinen asenne, Erelä sanoo.
Hän kuitenkin jatkaa, etteivät messiaaniset juutalaiset usko pelastuvansa lain noudattamisen perusteella.
– Osa messiaanisista painottaa, että periaatteessa Mooseksen laki on voimassa, ja se sitoo juutalaisia, mutta että Jeesus on tulkinnut joitakin asioita uudestaan.
– Osa Mooseksen laista taas nivoutui temppelipalvelukseen. Jerusalemin temppeliä ei enää ole, eikä niitä lakeja siis enää voida noudattaa. Toiset sanovat, ettei tarvitse.
– Yleensä messiaaniset eivät syö sikaa eivätkä mereneläviä. Jotkut pitävät ruokaan liittyviä rabbiinisiakin kosher-sääntöjä, kuten esimerkiksi sen, että maitoa ja lihaa ei sekoiteta, Erelä kertoo.
Korvausteologialle hyvästit
Sanna Erelä on ensimmäiseltä ammatiltaan kanttori ja opiskeli myöhemmin työn ohessa teologian maisteriksi. Hänellä oli ystävä, joka oli ”Israel-hullu”.
– Ajattelin, että hohhoijjaa. Minusta oli kurja ajatus, että juutalaiset olisivat Jumalan valittu kansa, kun en itse kuulu siihen.
– Olin sisäistänyt ajatuksen, että Israel ei enää ole sillä tavalla valittu kansa, että sillä olisi erityinen merkitys. Kirkko ja kristityt ovat tulleet sen tilalle. Tätä kutsutaan korvausteologiaksi.
– Jumala kuitenkin eräänä iltana pysäytti minut Roomalaiskirjeen lukujen 9–11 äärelle. Käänteentekevä ajatus oli, että jos Jumala olisi hylännyt juutalaiset ja ottanut tilalle toisen kansan, mistä tietäisin, ettei niin voisi käydä kristityillekin.
Israel on kristikunnan keskus
Nykyään Sanna Erelä ajattelee, että korvausteologia on pelkkä ”arrogantti asenne”, koska pakanakristityt on ”oksastettu samaan oliivipuuhun alkuperäisten oksien eli juutalaisten rinnalle”.
– Ajattelin ennen, että kristikunta on kaiken keskus. Myöhemmin opin, että Israel on kristikunnan keskus. Se ei tietenkään tarkoita, että pakanakristityt olisivat vähemmän tärkeitä. Kaikki kristityt ovat Kristuksessa samaa ruumista.
Silti Israeliin voidaan suhtautua liiankin fanaattisesti, ja se on Erelän mukaan vaarallista.
– Jos Israel nostetaan jalustalle, voidaan hukata Jeesus ja evankeliumi. Israelin valtio on maallinen valtio, joka tekee virheitä siinä missä muutkin valtiot. Myös sotilaallisesti. Siinä ei ole mitään jumaloimisen aihetta.
– Raamatussa korostetaan, että omasta identiteetistä ei pidä luopua. Joka on kutsuttu juutalaisena, pysyköön juutalaisena ja joka on toisesta kansasta, pysyköön sellaisena. Se on lahja. Jos haluan kunnioittaa Israelia ja pitää sitä esillä, se ei tarkoita, että luopuisin omasta kutsumuksestani Jumalan edessä.
– Minulta ei kristittynä puutu mitään, vaikka en ole juutalainen, Erelä sanoo.
Hän on Israelissa asuessaan ollut jopa huojentunut siitä.
– Minun ei tarvitse pohtia vaikeaa suhdetta juutalaiseen lakiin. Uusi testamentti on niin selkeä suhteessa pakanakristittyihin.
Ultraortodokseihin ei saa yhteyttä
Caspari-keskus tukee messiaanisia juutalaisia sillä ajatuksella, että seurakuntien vahvistaminen vie evankeliumia eteenpäin. Hatuistaan, parroistaan ja ohimoille laskeutuvista hiuskiehkuroistaan tunnistettavat ultraortodoksijuutalaiset ovat kuitenkin niin sanotusti mahdoton lähetysmaa.
– He eivät juuri ole tekemisissä ulkopuolisten, eivätkä varsinkaan ulkomaalaisten kanssa.
– Kuitenkin esimerkiksi kansainvälinen juutalaislähetysjärjestö Jews for Jesus jollakin tavalla tavoittaa ortodokseja. Tunnen myös yhden pariskunnan Jerusalemista, jotka ovat suomalaistaustaisia juutalaisia, ja joilla on kontakti ultraortodoksijuutalaisiin. Yhteyttä tietysti helpottaa, että he ovat itse juutalaisia, Sanna Erelä sanoo.
Hänelle on ollut vähän kipeäkin asia, miten vaikea on saada yhteys uskonnollisiin juutalaisiin.
– Se on ollut iso pettymys. Joskus jos pääsee puhumaan uskonnollisen juutalaisen miehen kanssa Jeesuksesta, miehellä onkin aivan muut asiat mielessä. Minua on esimerkiksi kosittu bussipysäkillä. Se liittyy myös paikalliseen kulttuuriin, jossa ollaan suorapuheisia.
– Jumala on kuitenkin lähetyskutsussaan uskollinen. Kaikella on tarkoitus.
Jo ennen tuota lähetyskutsua Erelä oli saanut erityiseksi sydämenasiakseen kristittyjen ja juutalaisten välisen yhteyden.
– Efesolaiskirjeessä on ajatus tästä yhteydestä, mutta silti kristittyjen ja juutalaisten välillä on valtava repeämä. Se on kirkkohistorian suurin skisma. Se on merkittävämpi kuin idän ja lännen kirkon ero. Tämä ajatus alkoi vuosia sitten sydämessäni elää. Sitten Jumala johdatti askel askeleelta siihen tilanteeseen, että lähdin Kylväjän lähetystyöhön.
Piditkö artikkelista? Saat lisää mielenkiintoisia juttuja tilaamalla Uuden Tien verkkolehden tästä. Jaa artikkeli myös sosiaalisessa mediassa.
Tutustu myös visioomme alla olevan videon kautta:
