Saksa valjasti someyhtiöt sensuroijiksi – lisäksi Googlen päämajaa syytetään asenteellisuudesta

Somejätit poistavat päivityksiä sekä sakkojen uhalla että vapaaehtoisesti.

Vielä 1990-luvulla nörttipiirit maalailivat tuolloin uutuuttaan hohtaneesta internetistä kaikkinaisen vapauden tyyssijaa: kuka tahansa voisi sanoa mitä tahansa kenenkään estämättä. Ideat lentelisivät, keksintöjä syntyisi ja kaikki kukat saisivat kukkia. Suuressa määrin näin ehti tapahtuakin.

Vuonna 2018 tilanne näyttää jo toiselta. Terrorismista ja ”vihapuheesta” ovat huolestuneet monet puolueet ja poliitikot ympäri Länsi-Eurooppaa. Tämän johdosta esimerkiksi Saksassa astui vuodenvaihteessa voimaan laki, joka velvoittaa yli kahden miljoonan käyttäjän someyhtiöitä poistamaan 50 miljoonan euron sakon uhalla laittomaksi epäilemäänsä materiaalia. ”Selvästi laiton” sisältö tulee poistaa 24 tunnissa ja epäselvät tapaukset viikossa. Oikeuslaitoksen sijaan yhtiöt päättävät, mikä on laitonta.

Lakia on kritisoitu ankarasti Saksassa ja ulkomailla sekä ennen sen voimaantuloa että sen jälkeen. Esimerkiksi iltapäivälehti Bild kritisoi lakia sanoen, että lain tavoitteena on suojella ”Saksaa radikaaleilta voimilta ja puolueilta”, mutta voimaantulon myötä on käynyt täsmälleen päinvastoin.

Lehden mukaan laki on johtanut esimerkiksi populistisen ja etupäässä muslimien maahanmuuttoa vastustavan AfD-puolueen (Alternativ für Deutschland) jäsenten somepäivitysten sensurointiin. Tämä taas on nimenomaan vahvistanut puolueen suosiota, koska sen vahvimpia kantoja on, että Saksassa sananvapaus ei enää koske monia puheenaiheita, ennen kaikkea islamia.

”Saksan mallia” on Suomessa ehdottanut keskusteltavaksi tasavallan presidentti Sauli Niinistö, mikä nousi presidentinvaalissakin teemaksi erityisesti Niinistön ja Laura Huhtasaaren (ps.) välillä MTV:n vaaliväittelyssä Kallion kirkossa. EU:sta poistuvassa ­Britanniassa puolestaan konservatiivipuolueen pääministeri Theresa May on ehdottanut The Telegraph -lehden mukaan samansuuntaista lakia.

Mitä valtiot vasta tuumivat, sitä yhtiöt jo toteuttavat

Mitä valtiot eivät ehdi kieltää, sen poistavat kuitenkin usein teknologiajätit jo omasta halustaan. Uusi Tie uutisoi lokakuussa tapauksesta, jossa Facebook sensuroi Muonion seurakunnan nuorisotyöntekijä Maria Roimaan päivityksen. Roimaa kannatti psykiatri Jari Sinkkosen puheita, joiden mukaan tyttöjen tuli antaa olla tyttöjä ja poikien poikia. Roimaan päivitys poistettiin ja hän sai 24 tunnin käyttökiellon palveluun.
Lisäksi Piilaakson hakukone- ja somejättien toimistojen käytäviltä kantautuu huolestuttavia viestejä poliittisia ja uskonnollisia konservatiiveja sorsivista asenteista.

Uusi Tie uutisoi syyskuussa Googlen kohujen täyttämästä elokuusta. Tuolloin yhtiö muun muassa erotti työntekijänsä James Damoren. Hän oli kirjoittanut muistion, jossa kritisoi Googlen sisäistä ilmapiiriä ja käytäntöjä konservatiivisia mielipiteitä ja kantoja tukahduttaviksi.

Tämän vuoden tammikuussa Damore yhdessä toisen Googlelta erotetun työntekijän David Gudemanin kanssa nosti ryhmäkanteen entistä työnantajaansa vastaan. Kanne esittää lukuisien kuvakaappausten ja todistajalausuntojen kera, kuinka Google lainvastaisesti joko aktiivisesti syrjii tai katsoo sormien läpi syrjintää erinäisillä käytännöillään.

Näin tapahtuu erityisesti, jos syrjinnän kohde on poliittinen tai uskonnollinen konservatiivi, heteroseksuaalinen valkoihoinen mies tai ylipäänsä kuka tahansa, joka ei alistu yhtiön ”diversiteettiä” korostavaan ilmapiiriin ja käytäntöihin.

Kanteen nostajat tuovat esiin muun muassa sähköpostin, jossa ­yhtiön sisäinen palkitsemisryhmä (Google Recognition Team) hyväksyi ”vertaisbonuksen” perusteeksi sen, että työntekijä vastusti Damoren muistiota. Muistiota koskevaa keskustelua kuvailtiin esimerkiksi sanoin ”viheliäinen roskaväen ja roistomaisuuden pesä”. Normaalisti vertaisbonuksia ansaitaan työsuorituksista, jotka ylittävät työn tavalliset vaatimukset.

Lisäksi monilla yhtiön johtajilla tai päälliköillä on yksityisiä ja julkisia mustia listoja konservatiivisiksi kiihkoilijoiksi katsomistaan työntekijöistä. Eräs myöntää avoimesti, ettei työskentele konservatiivien kanssa, vaikka tämän tiimin tuote kärsisi yhteistyöstä pidättäytymisestä. Toinen toivoo, että konservatiiviset työntekijät eivät työllistyisi alalla muihinkaan firmoihin, ja että he aikovat estää työllistymisen lokaamalla työntekijän maineen. Jotkut työntekijät puolestaan avoimesti sympatisoivat väkivaltaista äärivasemmistolaista ryhmää Antifaa.

Kanteen mukaan Damoren erottamisen jälkeen ryhmä konservatiivisia työntekijöitä tapasi korkean tason henkilöstöjohtajan Paul Manwellin ja ilmaisi huolensa yhtiön käytännöistä ja Damoren potkuista. Mitään muutosta ei heidän tietääksensä tapaamisen johdosta tapahtunut. ”Odotamme innolla, että pääsemme puolustamaan itseämme herra Damoren kannetta vastaan oikeudessa”, Googlen edustaja puolestaan totesi Wired-lehdelle.

Kommentti: Politiikan vastakkainasettelu on sananvapauden rajoittamisen taustalla

Teknologiajättien ja valtioiden sananvapauden rajoittamispyrkimyksissä tähtäin ei etupäässä näytä olevan kristityissä. Fokus on tätä nykyä mitä ilmeisimmin ennen kaikkea oikeistopopulismiksi nimitetyssä suuntauksessa, joka on viime vuosina syntynyt länsimaissa vastustamaan erityisesti kiihtyvää maahanmuuttoa ja toisaalta poliittisen äärivasemmiston radikalisoitumista vaikkapa amerikkalaisilla yliopistokampuksilla.

Mutta koska konservatiiviset kristityt on varsinkin Amerikassa liitetty saumattomasti republikaaniseen puolueeseen, rasisti- ja fasistisyytökset lentävät myös konservatiivisten kristittyjen päälle. Näin on siitä huolimatta, että solvaukset tähdätään esimerkiksi Donald Trumpiin ja hänen kannattajiinsa tai eurooppalaisiin maahanmuuttokriitikoihin. Tästä uudenlaisesta poliittisesta rajalinjasta varsinkin Googlen Piilaakson kampuksen tilanne on hyvä esimerkki.

Toivottavasti yhtiön ilmapiiri muualla maailmassa on parempi, sillä Google on skandaaleista huolimatta kiistatta vienyt teollisuudenalojansa suurin harppauksin eteenpäin. YouTube on lähetystyönkin kannalta merkittävä väline.