Rikosoikeuden professori: Viharikoksia lähdetään nyt tutkimaan matalalla kynnyksellä

Rikosoikeuden professori Matti Tolvasen mukaan yhteiskunnallinen ilmapiiri vaikuttaa siihen, millaisia juttuja viedään tutkintaan. Kuva: Itä-Suomen yliopisto.

Rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvasen mukaan epäilyt kunnianloukkauksesta tai kiihottamisesta kansanryhmää vastaan etenevät tänä päivänä herkästi oikeuteen asti.

Neljää kansanedustajaa, Päivi Räsästä (kd.), Hussein al-Taeeta (sd.), Juha Mäenpäätä (ps.) ja Sebastian Tynkkystä epäillään kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Kristillisissä piireissä erityisesti Räsäsen tutkintapyynnön etenemistä esitutkintaan asti on pidetty pöyristyttävänä.

Tutkintapyynnön tai rikosilmoituksen voi tehdä kuka tahansa. Tutkintapyynnön saatuaan poliisi arvioi, onko syytä epäillä rikosta. Mikäli on, tapaus etenee esitutkintaan.

– Tutkinnan aloittamiselle on erittäin matala kynnys. Tutkinta pitää aloittaa, jos ei voida poissulkea rikoksen mahdollisuutta, Itä-Suomen yliopiston rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen avaa Uudelle Tielle.

Tässä vaiheessa kaikki selvät tapaukset tippuvat pois. Tämän lisäksi poliisi rajoittaa tutkintataloudellisista syistä vähäisten rikosten, esimerkiksi joidenkin näpistysten ja polkupyörävarkauksien, tutkintoja.

Yhteiskunnallisesti merkittävissä jutuissa rajoittamista ei voida käyttää.

– Yleensä, jos kyseessä on merkittävässä julkisessa tehtävässä oleva ihminen, on suurempi todennäköisyys, että juttu tutkitaan loppuun, kuin jos kyseessä on tavallisen ihmisen tekemä rikos, Tolvanen sanoo.

Hänen mukaansa myös yhteiskunnallinen ilmapiiri vaikuttaa siihen, millaisia juttuja tutkintaan viedään. Eri aikoina on hyvin paljon vaihdellut, missä määrin poliisi on lähtenyt tutkimaan esimerkiksi kunniaan kohdistuvia juttuja.

– Nyt aika matalallakin kynnyksellä lähdetään tutkimaan viharikoksia. Se, mitä arvoja kunakin aikana painotetaan yhteiskunnallisessa päätöksenteossa ja keskustelussa, vaikuttaa siihen, mitkä jutut lähtevät eteenpäin. Tällä hetkellä sananvapauden rajojen ylitys koetaan suureksi ongelmaksi.

”Pidän hyvänä, että tämä tutkitaan”

Esitutkinnasta juttu etenee syyteharkintaan, jossa syyttäjä päättää siitä, saatetaanko asia tuomioistuimen ratkaistavaksi. Tällöin kynnys on jo paljon korkeampi kuin ensimmäisessä vaiheessa.

– Syyttäjä arvioi syyteharkinnassa, onko asialla menestymisen edellytyksiä. Jos on selvästi todennäköisempää, että tuomio tulee, syyttäjän pitää nostaa syyte. Syyttäjällä on kyllä myös mahdollisuus eri perusteilla jättää syyttämättä. Näitä ovat muun muassa vähäisyysperuste, kohtuusperuste ja nuoruusperuste.

– Se, minkä verran aloitetuista tutkinnoista johtaa syytteisiin, vaihtelee alueittain reilusta viidestäkymmenestä prosentista seitsemäänkymmeneen prosenttiin, Matti Tolvanen arvioi.

Matti Tolvasen mukaan tänä päivänä näyttää siltä, että oikeuteen asti etenevät aika herkästi ne tapaukset, joissa epäillään kunnianloukkausta tai kiihottamista kansanryhmää vastaan.

– Se on ihan valtakunnansyyttäjänviraston linjakin, että näissä noudatetaan aika tiukkaa linjaa. Voi olla, että jonkin ajan kuluttua linja muuttuu. Tuleekin taas uusia tekoja, joita pidetään pahempina kuin joitain toisia tekoja.

Tällä hetkellä esitutkinnassa on kansanedustajia kolmesta eri puolueesta. Oliko poliisilla kenties paine kaikki nämä tapaukset esitutkintaan, jotta puolueita kohdeltaisiin tasapuolisesti?

– Varmaan on näin, että poliisi joutuu ottamaan huomioon, miltä se näyttää, mitä otetaan tutkintaan. Voihan tässä jossain määrin vaikuttaa se, ettei vaan päästä sanomaan, että vain perussuomalaisten juttuja tutkitaan, Matti Tolvanen arvioi.

– Minä pidän kyllä ihan hyvänä, että tämä tutkitaan ja tulee kanta. Vaikka se voi olla tutkinnan kohteista ikävää, että epäillään rikoksesta, minä sanoisin, että on hyvä, että nämä tutkitaan sen rajan vetämiseksi, mikä on sallittua ja mikä kiellettyä.

Kulttuurisia tapoja pitää voida kritisoida

Perussuomalaiset ilmaisivat viime viikolla halunsa muuttaa lakia kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Helsingin Sanomien mukaan puoleen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio sanoi, että kun lakia kiihottamisesta kansaryhmää kohtaan säädettiin, ”alkuperäinen tunnusmerkistö oli se, onko teolla aitoa väkivaltaan lietsovaa yllykettä.”

Professori Matti Tolvanen ei yhdy Tavion tulkintaan.

– Lain tunnusmerkistössä mainitaan uhkaaminen, panetteleminen ja solvaaminen. Se ei lähde siitä, että siinä pitäisi olla väkivaltayllyke mukana. Nykyisessä laissa on se näkökohta, että siinä suojellaan ihmisiä muultakin kuin väkivallalta. Vasta teon törkeässä tunnusmerkistössä mukaan tulee väkivaltaelementti.

Tolvasen mielestä lainsäädäntö on nyt ihan paikallaan, mutta sitä pitää soveltaa taiten. Ei ole hyvä, jos tiettyjä yhteiskunnallisia ilmiöitä ei saa kritisoida.

– Tämä on tällaista tasapainoilua. Eivät perussuomalaiset ihan väärässä ole. Siinä on vaaransa, jos ei saakaan puuttua epäkohtiin. Kyllä kulttuurissa on tapoja, joita pitääkin kritisoida. Esimerkiksi tyttöjen ympärileikkaus on sellainen asia, josta pitääkin sanoa, että se on suorastaan häpeällinen toimi. On vaaransa siinä, jos aletaan liian sensitiivisesti kohdella vähemmistöjä.