Piispat erimielisiä samaa sukupuolta olevien vihkimisistä
kgorz/ Pixabay
Suomen ev.lut. kirkon kirkolliskokous päätti keväällä 2018 pyytää piispainkokousta edistämään kunnioittavaa keskustelua ja edelleen selvittämään vaihtoehtoja avioliittokäsityksestä vallitsevan erimielisyyden ratkaisemiseksi. Piispainkokous on valmistellut asiaa yhteisissä neuvotteluissa ja julkaisi vastauksensa 6. elokuuta 2020.
Piispat hahmottelevat kuusi erilaista mallia siitä, millaisia toimituksia toimitetaan suhteessa samaa sukupuolta olevien parisuhteisiin. Mallit ovat tiivistetysti seuraavat:
- Kirkko pitää avioliittoa miehen ja naisen välisenä ja vihkii tämän mukaisesti. Samaa sukupuolta olevien parisuhteisiin liittyviä toimituksia ei toteuteta. Tätä mallia edustavat katolinen ja ortodoksinen kirkko, monet evankelikaaliset kirkot sekä luterilaisista kirkoista itäisen Euroopan, Afrikan ja Aasian kirkot.
- Kirkko pitää avioliittoa miehen ja naisen välisenä ja vihkii tämän mukaisesti. Samalla sillä on rinnakkainen toimitus, jolla vastataan samaa sukupuolta olevien tarpeisiin. Tämä on Suomen ev.lut. kirkon nykyinen käytäntö.
- Kirkko pitää avioliittoa miehen ja naisen välisenä ja vihkii tämän mukaisesti, mutta antaa papeille mahdollisuuden samaa sukupuolta olevien parien kirkolliseen vihkimiseen.
- Kirkolla on kaksi rinnakkaista avioliitokäsitystä, perinteinen ja sukupuolineutraali. Kirkko toteuttaa vihkimisiä molemmanlaisille pareille. Perinteisen kannan papeilla on omantunnon suoja. Tämä vastaa Norjan kirkon nykyistä mallia.
- Kirkko on muuttanut käsitystään avioliitosta sukupuolineutraaliksi ja vihkii tämän mukaisesti. Perinteisellä kannalla olevat voivat poiketa kirkon avioliittokäsityksestä ja vihkiä vain erisukupuolisia. Tämä vastaa Ruotsin mallia.
- Kirkko on muuttanut käsitystään avioliitosta sukupuolineutraaliksi ja vihkii tämän mukaisesti. Kaikkien pappien edellytetään toimivan tämän mukaisesti eikä perinteisellä kannalla olevia vihitä pappisvirkaan. Tämä on Islannin kirkon linja.
Parhaimmasta ratkaisusta piispainkokouksessa on erilaisia näkemyksiä, ”ja niiden sovittaminen yhteen on erittäin vaikeaa.” ”Osalle piispoja malli 2 on ainoa mahdollinen vaihtoehto, toiset taas katsovat, että kirkkomme voisi siirtyä kohti samaa sukupuolta olevien parien vihkimistä mahdollistavaa käytäntöä mallien 4 tai 5 pohjalta”, vastauksessa sanotaan.
Piispainkokous myös kuvaa vastauksessaan kunnioittavan keskustelun ja epäasiallisen keskustelun tuntomerkkejä ja kehottaa kirkolliskokousta, piispainkokousta ja kirkkohallitusta sitoutumaan kunnioittavaan keskusteluun ja edistämään sitä. Lisäksi piispat toivovat, että kunnioittavan keskustelun periaatteita pidetään esillä kirkon työntekijöiden ja luottamushenkilöiden koulutuksissa ja että niihin sitoutumista edistetään seurakunnan toiminnan kaikilla tasoilla.
Vastaus lähetettiin kirkolliskokoukselle, joka kokoontuu istuntoonsa Turkuun 10.8.–14.8.2020.
Kommentti:
”Erittäin vaikeaa”
Nämä sanat ovat hyvin kuvaavia piispojen kymmensivuisen vastauksen äärellä. Piispat ovat tehneet huolellista työtä ja hahmottelevat selkeästi kiistakysymyksen kipupisteet ja mahdolliset ratkaisuvaihtoehdot.
Ongelmana vain on se, että eri osapuolet ovat kirkossa erittäin kaukana toisistaan. Kuinka sovitetaan yhteen se, että toisten mielestä on Jumalan tahdon vastaista siunata samaa sukupuolta olevien liittoja, kun taas toisten mielestä on suorastaan synti olla siunaamatta? Piispoilla ei ole tähän ratkaisua, ellei sellaiseksi lasketa sitä, että erimielisyys on vain hyväksyttävä.
Piispojen mukaan ”kirkon ykseyden ei ole tarkoituskaan perustua täydelliselle samanmielisyydelle, vaan yhteiseen uskoon ja kasteeseen, joka liittää kristityt Kristukseen ja hänen kirkkoonsa.” Mutta mitä tämä ”yhteinen usko” oikein on? Mikä on sen sisältö? Monille kirkon uskollisille jäsenille käsitys avioliitosta kuuluu myös tähän ”yhteisen uskon” piiriin, jota ei voida ihmismielipitein muuttaa.
Lue myös aiheeseen liittyvä Matti Korhosen blogi Seurakuntalainen.fi-sivustolta.