Piispa Peura Kansanlähetyspäivillä: Lähetys on kristityn tapa elää

– Vain kirkko, joka ahkeroi lähetystyössä, on elävä ja hyvinvoiva kirkko. Lähetys on jokaisen kristityn olemisen ja elämisen tapa, muistutti Lapuan piispa Simo Peura Kansanlähetyspäivien lähetysjuhlassa sunnuntaina. Jyväskylässä pidetyt Kansanlähetyspäivät kokosivat Hipposhalliin noin 12 000 juhlavierasta viikonlopun aikana. Aurinkoinen sää suosi juhlia ja väkimäärä ylitti näin ennakko-odotukset. Myös kanavat ja rinnakkaistilaisuudet täyttyivät eri-ikäisistä ihmisistä. Piispa...

Piispa Peuraa avustivat Egyptin anglikaanipiispa Mouneer Anis, lääninrovasti Simo Lampela sekä Kansanlähetyksen lähetysjohtaja Mika Tuovinen, apulaislähetysjohtaja Jukka Kallioinen ja Kansanlähetyksen liittohallituksen puheenjohtaja Tuomo Heikkilä. KUVA:HANNU KORPELA

 Piispa Peuraa avustivat Egyptin anglikaanipiispa Mouneer Anis, lääninrovasti Simo Lampela sekä Kansanlähetyksen lähetysjohtaja Mika Tuovinen, apulaislähetysjohtaja Jukka Kallioinen ja Kansanlähetyksen liittohallituksen puheenjohtaja Tuomo Heikkilä. KUVA:HANNU KORPELA
Piispa Peuraa avustivat Egyptin anglikaanipiispa Mouneer Anis, lääninrovasti Simo Lampela sekä Kansanlähetyksen lähetysjohtaja Mika Tuovinen, apulaislähetysjohtaja Jukka Kallioinen ja Kansanlähetyksen liittohallituksen puheenjohtaja Tuomo Heikkilä. KUVA:HANNU KORPELA

– Vain kirkko, joka ahkeroi lähetystyössä, on elävä ja hyvinvoiva kirkko. Lähetys on jokaisen kristityn olemisen ja elämisen tapa, muistutti Lapuan piispa Simo Peura Kansanlähetyspäivien lähetysjuhlassa sunnuntaina.

Jyväskylässä pidetyt Kansanlähetyspäivät kokosivat Hipposhalliin noin 12 000 juhlavierasta viikonlopun aikana. Aurinkoinen sää suosi juhlia ja väkimäärä ylitti näin ennakko-odotukset. Myös kanavat ja rinnakkaistilaisuudet täyttyivät eri-ikäisistä ihmisistä.

Piispa Simo Peura siunasi uudeksi lähetystyöntekijäksi Kerttu Huttusen Etiopiaan ja lisäksi 17 muuta lähettiä uusille työkausille.

Matkaan siunattiin viisi lähettiä raamatunkäännöstyöhön, neljä lähettiä seurakuntatyöhön Japaniin, neljä seurakuntatyöhön Etu-Aasiaan ja yksi kehitysyhteistyöhön Keski-Aasiaan. Viron seurakunta-, koulutus- ja mediatyöhön siunattiin kaksi ja Venäjälle nuoriso- ja avustustehtäviin yksi lähetti.

Lähetyskasvatusta vahvistettava

Piispa Peuran mukaan lähetystyön asema kirkossa on muutoksessa. Kirkon työntekijöiden alttius tukea lähetystyötä ja pitää sitä esillä on vähenemässä.

– Joudumme perustelemaan lähetystyön tekemistä. Mutta paljon on tapahtunut myös myönteistä muutosta. Vaikka lähetystyöstä on käyty paikoin repivää keskustelua ja vaikka seurakuntien kokonaisresurssit vähenevät, lähetystyön tuki pysyy entisellä tasolla, Peura sanoi.

Hän pitää lähetyskasvatuksen vahvistamista yhtenä tulevaisuuden tärkeimmistä tehtävistä.

– Jos lähetysnäky vahvistuu, se muuttaa myös kirkkomme seurakuntia. Kirkon jäsenmäärän väheneminen tarkoittaa, että jokaisella paikkakunnalla elää entistä enemmän ihmisiä, jotka eivät vielä tunne Kristusta tai eivät enää tunne häntä. Onkin tärkeää, että tavoitamme paikkakunnalle muuttaneet ja autamme heitä löytämään paikkansa seurakunnan elämässä. Vaikka monet kokevat jonkin herätysliikkeen hengelliseksi kodikseen, toivon jokaisen heistä osallistuvan aktiivisesti myös seurakunnan rakentamiseen. Seurakunta on meille kaikille yhteinen ja rakas. Sille on uskottu Sana ja sakramentit, Peura sanoi.

Piispa katsoi, että Kansanlähetyksellä on hyvät lähtökohdat lähetyskasvatuksen vaalimiseen. Sen tunnuslause on hyvä: ”Evankelioikaa kansa evankelioimaan kansoja.”

– Evankeliumin täytyy ensin koskettaa ihmisen sydäntä, ennen kuin hän kiinnostuu koko maailman evankelioinnista. Kun Kristus saa sijan elämässämme ja alkaa muuttaa meitä, syntyy myös halu kertoa hänestä. Jotkut tästä joukosta sitten päättävät lähteä lähetyskentälle. Toiset puolestaan kertovat Kristuksesta omalla paikallaan ja oman elämänsä kautta, Peura totesi.

Yhteistyö sujuvaa

Juhlien päätoimikunnan puheenjohtaja, Jyväskylän seurakunnan kirkkoherra Arto Viitala kertoi yhteistyön sujuneen hyvin Kansanlähetyksen kanssa.

– Oma roolini suuren seurakunnan kirkkoherrana on yhteyden vaalijan tehtävä avarissa puitteissa tietyin rajoin. Olemme löytäneet hyvän ja rakentavan tavan tehdä yhteistyötä Kansanlähetyksen kanssa. Keskustelimme selväksi periaatteet, joihin molemmat saattoivat suostua.

– Kansanlähetys on ollut kriittinen joitakin kirkon ratkaisuja kohtaan, ja se on oikeutettua dialogia. Kirkko taas etsii tapaa olla kirkko suomalaisessa yhteiskunnassa. Kun keskustelee asiat selviksi, Kansanlähetyksen tyyppisen liikkeen kanssa on mahdollisuus toimia, Viitala totesi Uudelle Tielle.

Jyväskylän seurakunnassa on 97 000 jäsentä, noin 300 työntekijää ja yhdeksän alueseurakuntaa.

Ei pelkoa vaan rauhaa

Juhlien ulkomainen vieras oli Kansanlähetyksen yhteistyökumppani, anglikaanipiispa Mouneer Anis Egyptistä. Hän kertoi maansa tilanteesta ja kristittyjen todistuksesta Lähi-idässä.

Hän toivoo, että pelon sijaan rakennettaisiin rauhaa.

Arabikevään tapahtumat mursivat pelon muurin Egyptin kristittyjen mielistä. Tammikuun 25. päivän kansannousu vuonna 2011 oli käänteentekevä kristityille. Piispa Mouneer Anisin mukaan Mohammed Mursin hallinnon syrjäyttäminen heinäkuussa 2013 oli myös ”uuden aikakauden alku” Egyptissä.

– Kristityt eivät ole enää pelon vallassa vaan antavat äänensä kuulua yhteiskunnassa. Me olemme osa liikehdintää, joka rakentaa maamme tulevaisuutta.

Piispa Mouneerin mukaan Mohammed Mursin hallinto oli kristityt poissulkeva.

– Mursin hallinto halusi Egyptistä islamilaisen valtion. Nyt olot ovat vähitellen rauhoittumassa uuden presidentin al-Sisin hallinnon vaikutuksesta, hän sanoo toiveikkaasti.

80 miljoonan asukkaan Egyptissä on kristittyjä 8–12 miljoonaa, joista suurin osa on koptikristittyjä.

Seuraavat Kansanlähetyspäivät pidetään Turun messukeskuksessa 3.–5.7.2015.Teemana on Armo.

Eri sukupolvet yhdessä

Kansanlähetyspäivien aiheena oli Kasvokkain. Teeman mukaan puheissa korostui, että jokainen meistä on Jumalan silmissä arvokas. Järjestäjien tavoite oli myös, että eri sukupolvet kohtaisivat toisensa yhteisissä tilaisuuksissa. Päivien johtajina oli nuoripari Mika ja Laura Järvinen, vanhempaa polvea edustivat Timo Tuikka ja Mauri Tervonen.

Lauri Moilanen Kajaanista oli sitä mieltä, että nuorten ja vanhempien yhdessäolo onnistui hienosti. Musiikkityylikin oli hänestä ”siedettävä”.

– Raamattuopetukset vain saisivat olla silloin, kun väkeä on eniten paikalla, Moilanen huomautti.
Heikki Niemi Lohtajalta toivoi, että kolehteja koottaisiin useammin ja järjestäytyneesti.

Kysyttäessä nuorten mielipidettä Johanna Tentke, Elisa Repo, Matias Jokinen ja Silva Vaismaa olivat sitä mieltä, että musiikki oli ihan hyvää, joskin sitä ei olisi tarvinnut toistaa niin kovalla äänellä.

– Nuorilla voisi olla oma ohjelmansa, Matias Jokinen sanoi.