Pelkkä kristityn läsnäolo ei synnytä uskoa

Kirkon tulevaisuutta ennustavat tilastot muodostavat kaikille kristillistä työtä tekeville valtavan haasteen. Kerromme tässä lehdessä nousevasta, niin sanotusta Z-sukupolvesta. Tulevat sukupolvet ovat useiden mittareiden mukaan yhä vähemmän kiinnostuneita, ja yhä tietämättömämpiä kristillisestä uskosta. Tässä yhteydessä polttavaksi kysymykseksi nousee: mikä saa kirkon kasvamaan? Voisiko se olla pohjimmiltaan kiinni yksinkertaisista asioista? On ainakin kaksi asiaa, jotka ovat aivan…

Kirkon tulevaisuutta ennustavat tilastot muodostavat kaikille kristillistä työtä tekeville valtavan haasteen. Kerromme tässä lehdessä nousevasta, niin sanotusta Z-sukupolvesta. Tulevat sukupolvet ovat useiden mittareiden mukaan yhä vähemmän kiinnostuneita, ja yhä tietämättömämpiä kristillisestä uskosta.

Tässä yhteydessä polttavaksi kysymykseksi nousee: mikä saa kirkon kasvamaan? Voisiko se olla pohjimmiltaan kiinni yksinkertaisista asioista?

On ainakin kaksi asiaa, jotka ovat aivan ehdottoman välttämättömiä, jotta saisimme kokea Jumalan mielen mukaista kasvua. Ensimmäinen on uskollisuus Jumalan ilmoitukselle Raamatussa. Kasvu itsessään ei vielä riitä meille ilon aiheeksi. Jotkut maailman nopeimmin kasvavista yhteisöistä, kuten Jehovan todistajat tai mormonikirkko, ovat raamatullisen kristinuskon näkökulmasta ilmeisen harhaoppisia, islamin kasvusta puhumattakaan. Emme siis halua kokea vain ylipäätään kasvua, vaan nimenomaan raamatullisen kristinuskon kasvua.

Toinen aivan välttämätön asia on se, että Jumalan sana saatetaan kosketuksiin ihmisten kanssa. Tämä asia on niin yksinkertainen, että emme aina tule ajatelleeksi sitä. Myös kaikkein eniten tervettä oppia korostava ryhmä tarvitsee kontakteja ihmisiin, jotta se voisi kasvaa. Jumalan sana on se, joka vaikuttaa heräämistä, kääntymistä ja uskoa. Tätä voi kuitenkin tapahtua ainoastaan, jos ihmiset saatetaan kosketuksiin Jumalan sanan kanssa.

On mietittävä, suunniteltava ja toimittava niin, että Sana saatetaan käytännössä kosketuksiin ihmisten kanssa.

Siksi kaikki vastuullisesti kristillistä työtä tekevät ryhmät ja kirkot joutuvat miettimään kahta kysymystä. Miten tavoitamme uskosta osattomat evankeliumilla, niin että Pyhä Henki voisi synnyttää heissä uskoa Jeesukseen? Entä miten tavoitamme uskovat evankeliumilla ja saatamme heidät terveen seurakuntaelämän yhteyteen? On mietittävä, suunniteltava ja toimittava niin, että Sana saatetaan käytännössä kosketuksiin ihmisten kanssa. Erityisesti myös niiden kanssa, jotka ovat kaikkein vieraantuneimpia kristillisestä uskosta.

On täysin selvää, että pelkkä kristittyjen läsnäolo ei-uskovien keskuudessa ei vielä riitä. Ei riitä, että olemme, suosittua kirkollista ilmaisua käyttääksemme, läsnä ihmisten elämässä. Ei riitä, että olemme läsnä oleva kirkko. Usko ei synny pelkän tavallisen, inhimillisen kanssakäymisen kautta, vaikka se olisi kuinka rakkaudellista ja myötäelävää. Uskon syntymiseen tarvitaan välttämättä Jumalan sanan kuuleminen tai lukeminen. Jos emme onnistu välittämään rakkauden ja myötäelämisen lisäksi Jumalan sanaa, emme auta ihmistä hengellisesti eteenpäin. Vain evankeliumissa on voima pelastaa ihmiset.

Kun puhutaan kirkon kasvusta, me puhumme ennen kaikkea siitä, että evankeliumia ristiinnaulitusta Kristuksesta saarnataan puhtaasti ja ihmiset tulevat kastetuksi ehtoollista viettävän seurakunnan jäseneksi. Sitten heitä opetetaan pitämään kaikki, mitä Jeesus on meille itse ja apostoliensa kautta sanonut. Tämä johtaa aina evankelioimis- ja lähetystyöhön, ja sitä kautta kirkon kasvuun. Yksinkertainen ohjelma on käytännössä sekä haastava, että toimiva.

Piditkö lukemastasi? Saat lisää mielenkiintoisia juttuja, kun tilaat Uuden Tien klikkaamalla alla olevaa kuvaa. Jaa artikkeli myös sosiaalisessa mediassa!