Pääsiäisenä muistellaan tositapahtumia

Kristinuskoa ei olisi ilman niitä tapahtumia, joita pääsiäisenä muistelemme. Jeesuksen ristinkuolema ja ylösnousemus ovat kristillisen uskon ytimessä. Niiden syvyys ja merkittävyys ovat ikuisen muistamisen ja palvonnan kohde.

Ilmestyskirjassa, sen vertaansa vailla olevassa viidennessä luvussa, koko olemassaolon keskuksessa on ”Karitsa, ikään kuin teurastettu”. Ristiinnaulittu Kristus elää nyt ja hallitsee koko olemassaoloa. Kristityt ovat palvoneet häntä läpi koko kirkon historian, häntä palvotaan taivaassa parhaillaan ja häntä tullaan ylistämään iankaikkisesti, koska hän on sen arvoinen.

ENSINNÄKIN HÄN OSTI MEIDÄT vapaaksi synnin, kuoleman ja perkeleen vallasta. Hän teki sen kuolemalla ristillä meidän sijaisenamme. Tämän viikon Uudessa Tiessä käsitellään Jeesuksen sijaisuhrikuolemaa. Se on meidän uskomme sydän ja erottaa kristillisen uskon kaikista muista maailman uskonnoista. Teologian tohtori Timo Eskola selittää, miksi tarvitsemme anteeksiantoa: ”Meille täytyy antaa anteeksi kaikki tämä tappaminen ja repiminen, talousrikokset ja uskottomuus, lasten hyväksikäyttö ja avioliittojen väkivalta”. Eskola muistuttaa, että lehdissä ja netin keskustelupalstoillakin ihmiset itse vaativat tällaisista pahoista teoista lähes veriuhria. Tämän valossa hän kysyy: ”Miksi luulemme, että Jumalan pyhyys olisi jotenkin laimeampaa kuin ihmisten vajavaiset kuvitelmat oikeudenmukaisuudesta”?

JUMALAN PYHYYS ja oikeudenmukaisuus vaativat uhria syntien sovittamiseksi. Jeesus suostui olemaan tuo uhri. Ihmisenä hän on meidän täydellinen edustajamme ja sijaisemme. Jumalana hänen uhrinsa oli iankaikkinen ja riittävä sovittamaan koko maailman synnit. Tämä uhri lopettaa kaikki muut uhrit ja yritykset sovittaa Jumala ja lunastaa meidät langenneesta tilastamme. Niille, jotka tajuavat olevansa syntisiä ja ansainneensa syntisyytensä tähden Jumalan vihan, tämä on maailmankaikkeuden paras uutinen.

KUN ILMESTYSKIRJAN KIRJOITTAJA, apostoli Johannes, näkee teurastetun Karitsan valtaistuimella, tämä Karitsa on elävä. Hän seisoo valtaistuimen keskellä. Hän ottaa vastaan enkelien ja ihmisten palvonnan ja rukoukset. Hän toimii ja hän puhuu Ilmestyskirjan seurakunnille. Jeesus ei jäänyt ristiinnaulitsemisen jälkeen hautaansa. Hän nousi kolmantena päivänä haudastaan ruumiillisesti.

Hän jätti jälkeensä tyhjän haudan, kokoon taitetut käärinliinat ja joukon muita vastaansanomattomia todisteita.

Uusi testamentti ei jätä millään tavoin epäselväksi, mitä Jeesukselle tapahtui hänen ristiinnaulitsemisensa ja hautaamisensa jälkeen. Ylösnousemuksen jälkeen opetuslapset näkivät ja kuulivat hänet, koskettivat häntä, puhuivat ja söivät hänen kanssaan. Hän oli todellisesti noussut kuolleista. Myöhemmin hän nousi taivaaseen Isän oikealle puolelle, josta hän on tuleva kerran takaisin tuomitsemaan eläviä ja kuolleita.

KRISTINUSKON PERUSTOTUUDET ovat horjumattomia ja peruuttamattomia. Pienen ihmisen suunnattomaksi etuoikeudeksi jää uskoa ja luottaa Kristuksen täytettyyn sovitustyöhön. Apostoli Paavalin tavoin ”me tiedämme, keneen me uskomme” (2. Tim. 1).