Olympiavoittaja Samppa Lajunen: Menestys ja kunnia eivät tuo pysyvää onnea

Samppa Lajunen kertoo pohtineensa suuria kysymyksiä jo lapsena. Hän sai kotonaan kristillisen kasvatuksen, ja uskonasiat tulivat tutuiksi kirkon tilaisuuksissa ja lastenleireillä. Hän tiesi Jumalasta ja Jeesuksesta. Samppa uskoi, että Jeesus oli historiallinen henkilö, että hän kuoli ristillä ja on nyt taivaassa. Ja että Jeesus tulee ajankohtaiseksi, kun kuollaan.

Lieksassa lapsuutensa ja Jyväskylässä nuoruutensa viettäneellä teini-ikäisellä Sampalla oli ulospäin katsottuna kaikki ihan hyvin. Hänellä oli kuitenkin koko ajan tunne, että jotain puuttuu. Voisi kuvailla, että haussa oli uskon todellisuus ja elämäntarkoitus.

Samppa muistaa kahdeksannella luokalla kirjoittamansa aineen, ”Varjostaja”. Siinä nuori henkilö päätyi hyppäämään sillalta jokeen ja kuoli. Tällä ihmisellä oli kaikki hyvin, mutta elämästä puuttui merkitys.

– Pohdin sitä, että vaikka ihminen menestyisi kuinka hyvin, saisi rahaa ja kunniaa, elämä voi päättyä hetkessä. Silloin kaikki, mitä on saavuttanut romahtaa. Miksi siis edes yrittää?

Isojen kysymysten miettiminen ei näkynyt ulospäin ja jostain syystä kysymykset eivät ratkenneet.

– Etsin vastauksia myös uskon asioista. Mitään ei kuitenkaan tapahtunut, ja ajattelin lopulta, että näihin kysymyksiin ei ole olemassa vastauksia. Siksi päätin keskittyä muihin asioihin, kuten urheiluun. Olin kuitenkin väärässä.

Mistä löytyisi elämää?

Nyt aikuisena, neljän pojan perheenisänä Samppa Lajunen miettii, miten olisi teininä löytänyt elävän uskon. Olisiko hän tarvinnut henkilökohtaista opastusta uskonratkaisuun? Olisiko apu löytynyt, jos joku olisi kysynyt rohkeasti, haluatko seurata Jeesusta.

Samppa kävi välillä vanhempiensa kanssa jumalapalveluksissa, mutta ne tuntuivat hänestä näytelmältä, joka viikosta toiseen toistui samanlaisena kaavana.

Jeesus Kristus on Herra. On uskomatonta tietää, että hän rakastaa juuri minua. Ja tämä sama rakkaus on tarjolla meille kaikille.

– Työntekijät olivat minun silmissäni ikään kuin robotteja, joille oli opetettu, mitä pitää sanoa ja tehdä. En löytänyt sieltä elämää.

Huippu-urheilu ja treenaaminen toivat kaivattua tekemistä ja merkitystä elämään, ja hengelliset pohdinnat jäivät vuosiksi taka-alalle.

– Olen urheillut pienestä pitäen, ja pärjäsin jo yksitoistavuotiaana juniorikisoissa. Harjoittelin kaksi kertaa päivässä koulun ohella ja viikonloppuisin kiersimme kisoja.

Sampalle tulikin menestystä aina vaan isommissa kisoissa. Yhdistetyn maailmancupin hän voitti vuonna 1997 kaikkien aikojen nuorimpana, vain 17-vuotiaana. Salt Lake Cityn olympialaisissa vuonna 2002 hänen kaulaansa ripustettiin kolme olympiakultaa.

”Mantelirukous” kuultiin

Samppa Lajunen on elänyt elämänsä rukousten ympäröimänä, ja lähellä on ollut uskovia ihmisiä.

– Nuorena jäin miettimään erityisesti tätini asennetta. Hänellä oli vaikea elämäntilanne, inhimillisesti katsottuna kaikki oli mennyt. Kun kysyin häneltä, mitä kuuluu, hän vastaisi: ”Minulta ei puutu mitään.” Hänellä oli jotain, mitä minulla ei ollut. Jotain, mikä ei ollut riippuvaista olosuhteista tai ympäristöstä. Jäin miettimään mitä se jotain on.

Jotain samasta rauhasta ja rakkaudesta kuin täti, on Samppa päässyt kokemaan viimeisten vuosien aikana. Uskon etsintä ehti jatkua 35 vuotta. Merkittäväksi käännekohdaksi tuli muutama vuosi sitten jouluna perinteinen riisipuuroateria.

– Sain puurostani mantelin, ja meidän perheessämme se tarkoittaa, että silloin saa toivoa jotain. Huokaisin pienen rukouksen: jos tuleva vuosi voisi olla hengellisen kasvun aikaa.

Analyyttisenä ja asioihin perehtyvänä Samppa aloitti lukemisen. Erityisesti kuolemanrajakokemuksista kertovat kirjat löysivät miehen yöpöydälle. Vino pino kirjoja ja niiden tieteellinen pohja sekä ihmisten kokemuksiin perustavat kertomukset todistivat Sampalle sen, että on olemassa hengellinen todellisuus.

– Luin Raamattua ja rukoilin aikaisempaa enemmän. Rukousvastauksia alkoi myös tulla.

Jokaisella on oma polkunsa uskoontuloon, Jumala käyttää niin monenlaisia keinoja ja aikatauluja. Minulle annettiin tällainen tie.

Sampan isä pyysi poikaansa konserttiin, joka pidettiin Jyväskylän Huhtasuon kirkossa. Lastenhoitokin järjestyi ihmeellisesti, joten pojalla ei ollut hyvää syytä kieltäytyä. Konsertin lisäksi tilaisuudessa oli Seppo Juntusen puheenvuoro ja rukouspalvelu.

– Seppo puhui tilaisuudessa kuin suoraan minulle. Hän muisteli omaa uskon taivaltaan, ja kertoi, miten tunsi itsensä nuorena B-luokan kristityksi. Minusta tuntui juuri samalta. Ikään kuin olisin B-luokan kristitty, tai oikeastaan jopa C- tai D-luokan kristitty.

– Puheen aikana koin erikoista iloa, kuin vichyvettä olisi kuplinut sisälläni, naurahtaa Samppa muistellessaan iltaa. Olin kuullut, että Pyhä Henki voi koskettaa ihmistä ja mietin, että voisiko tässä olla kysymys siitä.

Samppa meni eteen rukoiltavaksi, ja hämmentyi, kun Juntunen kysyi rukousaihetta.

– Minulla ei ollut valmista aihetta mietittynä ja sanoin mitä ensimmäisenä tuli mieleen: ”Haluaisin päästä sinne parhaaseen A-luokkaan.” Kerroin tämä asian puoliksi huumorilla, koska kristittyjen luokitteleminen eri luokkiin on järjetöntä, mutta toisaalta olin myös tosissani.

– Rukouksen päätteeksi minut siunattiin ja Seppo huusi vielä perääni: ”Muista, armosta Samppa!”

Sisäinen maailma meni uusiksi

Samppa Lajuselle jäi illan jälkeen mieleen vahva ajatus siitä, että pitäisi soittaa Sepolle. Ajatus ei lähtenyt pois seuraavan kolmen päivän aikana. Pian hän olikin matkalla Juntusen luokse Helsinkiin juttelemaan lisää.

– Tunnustin, että olen epämukavuusalueella. En ollut aikaisemmin puhunut juurikaan hengellisistä asioista toisten ihmisten kanssa. Seppo onneksi ymmärsi. Hän ei lähtenyt saarnaamaan, eikä tyrkyttänyt vastauksia. Positiivinen vire sävytti tapaamistamme, ja keskustelun lopuksi rukoilimme.

Kokemus ei ollut siinä hetkessä maata järisyttävä, mutta muutti pidemmällä aikavälillä miehen sisäistä maailmaa. Tunne, että jotain puuttui elämästä, vaihtui lämpimään ja täyttävään rakkauden tunteeseen rinnassa. Peruspessimistisyys vaihtui asioiden katsomiseen pääasiassa ilon kautta ja levottomuus vaihtui rauhan tunteeseen. Elämän merkitystä ei tarvinnut enää miettiä.

Samppa kertoo, ettei voi järjellään selittää tapahtumia.

– Uskon, että omalla kohdallani tärkeää oli se, että joku rukoili puolestani. Veimme rukousten kautta elämäni Jeesukselle. Jokaisella on oma polkunsa uskoontuloon, Jumala käyttää niin monenlaisia keinoja ja aikatauluja. Minulle annettiin tällainen tie.

”Minulla on hyvä olla”

– Minun uskontunnustukseni on yksinkertainen: Jeesus Kristus on Herra, Samppa Lajunen kertoo kysyttäessä, mitä Jeesus hänelle merkitsee.

– Hän on historiallinen henkilö, syntynyt Pyhän Hengen vaikutuksesta, kuollut minun tähteni ristillä, noussut taivaaseen ja monet ovat hänestä todistaneet. Hän on maailmankaikkeuden Luoja. On uskomatonta tietää, että hän rakastaa juuri minua. Ja tämä sama rakkaus on tarjolla meille kaikille.

Samppa kertoo vertauskuvallisesti, että kun antaa Herralle koko elämän, hän antaa sen kiillotettuna takaisin.

– Annan oikein mielelläni pelkoni ja ahdistukseni hänelle. Tietenkään en ole ahdistuksista kokonaan vapaa, mutta paljon on muuttunut. Heti uskoontuloni jälkeen pahin painajaiseni olisi ollut kertoa julkisesti Jeesuksesta. En pelkää enää. Mitä väliä sillä on, mitä ihmiset minusta ajattelevat? Pitäköön vaikka hulluna, jos haluavat. Vastaan viime kädessä Jumalalle siitä, mitä teen ja ajattelen, Samppa sanoo.

Vaatimustaso niin itseään kuin toisia kohtaan on myös lieventynyt. Mies ymmärtää nyt paremmin ihmisen rajallisuuden ja inhimillisyyden. Huippu-urheilijana riman täytyi olla korkealla, niin korkealla, että sitä oli usein lähes mahdotonta tavoittaa.

– Minulla on edelleen korkealle asetettuja tavoitteita. Erona on se, että nykyään tavoittelen niitä levosta ja rauhasta käsin.

– Uskon tiellä ei tule valmiiksi, mutta tällä hetkellä minulla on hyvä olla. Koen, että olen polun kohdassa, jossa minun kuuluukin olla.

Viime aikoina Samppaa on puhutellut Raamatun kohta, jossa Jeesus on kaivolla ja puhuu elävästä vedestä.

– Raamatussa sanotaan, että meidän pitäisi rukoilla hengessä ja totuudessa. Omassa elämässäni haluaisin kasvaa rukoilijana. Että voisin heittää sivuun analyyttisyyden ja järkeilyn, ja enemmän heittäytyä elävän veden virtaan, Samppa pohtii.

Lapsuuden iltarukoukset ja ennen kisaa lausutut rukoukset ovat muuttuneet keskusteluksi Jumalan kanssa.

– Tiedän, että Jumala on kiinnostunut meidän kaikista asioista. Ja hän haluaa, että tuomme ne kaikki hänelle. Jokainen sana kuullaan. Asia on Jumalan puolelta jo hoidettu tai hoidossa. Vaikka toisinaan emme saakaan kaikkiin kysymyksiin vastauksia meidän aikataulussamme.

Lähimmäisenrakkaus ja jämäkkä bisnes sopivat yhteen

Myös rakkauden kaksoiskäsky on puhutellut Samppaa usein.

– Rakkaus ei tule yrittämällä, ei itsestään puristamalla. Ehkä se tulee sitä kautta, että antaa Jumalan ensin rakastaa, ja sitten voi sillä rakkaudella kohdata ihmisiä.

Samppa on sijoitusyhtiö Samla Capital Oyn perustaja. Työssään hän sijoittaa rahaa asuntoihin ja kiinteistöihin ympäri Suomen.

– Kun lähestyn elämää rakkauden kautta, se on muuttanut tapaani tehdä asioita, myös bisneksessä. Rakkaus ei sulje kuitenkaan pois jämäkkää ja vaativaa liikemiestoimintaa.

– Rakkaudellinen lähestyminen tarkoittaa ihmisten huomioonottamista. Sitä, miten kohtelen työntekijöitäni ja asiakkaitani.

Samppa on miettinyt, miten toimia elämässä niin, että yhteistyö kantaisi hyvää hedelmää.

– Vaikka neuvottelut eivät johtaisikaan kauppoihin, niin haluan tarjota hyvän kohtaamisen. Haluan, että voisin tuoda ympärilleni iloa, valoa ja toivoa. Ihmisen kunnioittava kohtaaminen on tärkeää meidän koko tiimillemme.

Älä arkaile puhua Jumalasta

Samppa Lajuselle elämän tarkoitus tulee Jumalan teoissa mukana olemisesta sillä paikalla, johon hänet on johdatettu ja johdatetaan.

– Jännä juttu, kun uskossa puhutaan niin paljon iankaikkisesta elämästä. Minä koen sen niin, että elän jo täällä maanpäällä sitä iankaikkista elämää, Jumalan yhteydessä.

Arkaa ja pohdiskelevaa ihmistä hän haluaa rohkaista etsimään ja lähtemään liikkeelle.

– Ihmiset mielellään juttelevat uskostaan ja jakavat kokemuksiaan ja ajatuksiaan. Mene rohkeasti juttelemaan pidempään uskossa olleiden kanssa.

– Lue Raamattua ja tutki, millainen Jumala on. Etsi uskovia ihmisiä, joiden kanssa kokoontua yhteen ja rukoilla. Voit rukoilla Jeesusta elämääsi yksin tai pyytää toisia rukoilemaan puolestasi. Herra haluaa vastata sinun rukouksiin, enemmin tai myöhemmin, Samppa Lajunen sanoo.

Piditkö jutusta? Saatat pitää myös:

Kun koripalloilija Tuukka Kotti tuli uskoon, hänen ei tarvinnut enää stressata menestymisestä

Hiihdon olympiamitalisti Senja Nuolikivi: ”Tappiot ovat opettaneet eniten”