Oliko Israel–Gaza uutisointi tasapuolista?

Israel ja palestiinalaisjärjestöt julistivat tulitauon Kairossa sovittujen periaatteiden mukaan. Pysyvä tulitauko astui voimaan 26. elokuuta. Kesäkuussa alkaneesta konfliktista uutisoitiin runsaasti. Sosiaalisessa mediassa niin Hamasin kuin Israelin toiminta herättivät tunteita ja kiivasta väittelyä. Uutisointia tarkasteltiin 27. elokuuta Avainmedian järjestämässä seminaarissa Tikkurilassa. Alustajina olivat pitkään Lähi-idässä työskennellyt toimittaja Rony Smolar, päätoimittaja Leevi Launonen Ristin Voitto –lehdestä ja…

israel-ok

Israel ja palestiinalaisjärjestöt julistivat tulitauon Kairossa sovittujen periaatteiden mukaan. Pysyvä tulitauko astui voimaan 26. elokuuta. Kesäkuussa alkaneesta konfliktista uutisoitiin runsaasti. Sosiaalisessa mediassa niin Hamasin kuin Israelin toiminta herättivät tunteita ja kiivasta väittelyä. Uutisointia tarkasteltiin 27. elokuuta Avainmedian järjestämässä seminaarissa Tikkurilassa.

Alustajina olivat pitkään Lähi-idässä työskennellyt toimittaja Rony Smolar, päätoimittaja Leevi Launonen Ristin Voitto –lehdestä ja toimituspäällikkö Vuokko Vänskä Uusi Tie
–lehdestä.

Rony Smolarin mukaan suomalainen media on tanssinut Hamasin pillin mukaan.

– Israel on aina hävinnyt PR-sodan ja niin nytkin. Vuonna 1988 Helsingin Sanomissa oli otsikko ”Kuinka länsimedia meni PLO:n ansaan?”. Nyt voitaisiin kysyä sama kysymys: ”Kuinka länsimedia meni Hamasin ansaan?” Smolar sanoi.

Smolar suosittelee medialle tarkempaa taustojen tutkimista ja muistuttaa, että Hamasia pidetään yleisesti terroristijärjestönä. Se muun muassa käytti siviilejä ihmiskilpinä ja ampui raketteja Israeliin siviilikohteista käyttäen avustustiloja ammusvarastona.

– Nyt media on luonut käsityksen, että Hamas on uhri, vaikka se on verrattavissa Boko Haramin tapaisiin liikkeisiin. Katsojat ja kuulijat odottavat tasapuolista tietoa. Jos tämä periaate horjuu, uskottavuus menee ja median koko valta-asema kaatuu, Smolar sanoi.

Smolarin mukaan Lähi-idän vakauttamisen pitäisi lähteä siitä, että ympäröivät arabimaat hyväksyvät YK:n päätöksen Israelin valtion muodostamisesta ja sen olemassaolon.

Hän myöntää, että Israelilla on omat vikansa ja sitä on aihettakin kritisoida.

– Mutta miksi sitä tehdään poikkeuksellisen vahvasti? Väitän, että lehdistö ei ole ollut oikeudenmukainen. Yksipuolisen uutisoinnin seurauksena juutalaisvastaisuus on levinnyt Euroopassa viime aikoina. Medialla on suuri vastuu tästä, Smolar sanoi.

Koskevatko lupaukset nykyistä Israelia?

Leevi Launonen totesi, että teologit ovat eri mieltä siitä, miten Vanhan testamentin lupauksia ja liittoja tulkitaan Uuden testamentin ajassa.

– Karkean jaon mukaan kristillinen sionismi opettaa, että Vanhan testamentin lupaukset maa-alueista ja konkreettisista rajoista ovat päteviä nyt ja koskevat myös nykyistä Israelia. Toisen ajatuksen mukaan me emme voi Vanhasta testamentista poimia mielivaltaisesti joitakin kohtia, joita siirrämme tähän aikaan. Seremonialait eivät koske, mutta nämä koskevat.

– Edelleen on mietittävä, arvioidaanko Gazan kriisiä kansainvälisen oikeuden vai Raamatun perusteella. Eettisessä mielessä on pyrittävä aina tiukasti totuuteen, Launonen sanoi.

Launonen toivoi, ettei teologia johtaisi konfliktin ylläpitoon vaan Jeesuksen vuorisaarnan mukaan rauhantekoon. Hän kehotti kristittyjä rukoilemaan sitä, että Jumalan suunnitelma voisi Israelin kohdalla täydellisesti toteutua.

Tilaa joka viikko ilmestyvä Uusi Tie -lehti tästä.