Miten vihaa voi vähentää?

Vihapuheesta keskusteleminen on hankalaa ja ongelmallista, koska useimmiten puuttuu selkeä määritelmä sille, mistä vihaamisessa ja vihapuheessa oikeastaan on kysymys. Toimittaja Marja Sannikan haastattelussa Yle TV1:llä perjantaina 14.5. aivotutkija Katri Saarikivi antoi yhden mahdollisen määritelmän vihasta: ”Viha on aika äärimmäinen tunne. Siinähän vihaaja haluaa tuhota vihan kohteensa. Se on eri asia kuin suuttumus, jossa on vielä vähän toivoa, että jos se [toinen ihminen] käyttäytyisi eri tavalla, niin hän olisi ihan ok tyyppi. Mutta viha on sellainen tosi aktivoiva, tosi totaalinen tunne, joka tähtää siihen, että vihan kohde kerta kaikkiaan poistuu.”

Saarikiven määritelmä on sikäli mielenkiintoinen, että sen valossa jokainen voi kysyä itseltään, vihaanko minä toista ihmistä. Toisin sanoen: haluanko minä, että hän tuhoutuisi ja poistuisi olemasta? Vai olenko ainoastaan suuttunut hänen väärästä käytöksestään, jonka haluaisin muuttuvan?

KRISTITTYINÄ HALUAMME sitoutua Jeesuksen opetukseen vihan kohtaamisesta: ”Rakastakaa vihollisianne ja tehkää hyvää niille, jotka vihaavat teitä. Siunatkaa niitä, jotka kiroavat teitä. Rukoilkaa niiden puolesta, jotka puhuvat teistä pahaa.” (Luuk. 6:27–28, UT 2020) Apostoli Paavali asettaa takarajan myös niille, joita suututtaa toisen käytös: ”Suuttukaa, mutta älkää tehkö syntiä älkääkä antako auringon laskea vihanne yli.” (Ef. 4:26)

Miten minun tulisi siis toimia kristittynä, kun kohtaan ihmisen, joka vihaa minua tai toimii väärin itseäni tai muita kohtaan? Voin rukoilla hänen puolestaan ja siunata häntä. Voin rukoilla, että Jumala antaisi hänelle mielenmuutoksen armon. Kenties avautuu myös mahdollisuus osoittaa hänelle rakkautta ja auttaa häntä käytännössä. Rukouksen ja hyvien tekojen hyvää hedelmää on se, että rukoilijan tunteet toista ihmistä kohtaan saattavat muuttua.

Todellinen aito rakkaus on kuitenkin kenties maailmankaikkeuden suurin voima.

VIIME PERJANTAIN OHJELMASSA toimittaja kysyi, miten vihaa ja vihapuhetta voisi vähentää. Aivotutkija Saarikiven mukaan kyky asettua toisen asemaan on osoittautunut toimivaksi keinoksi vihapuheen kitkemisessä. Hänen mukaansa kannattaa ”muistuttaa itselleen, että nyt puhut ihmisen kanssa, jolla on samanlaisia tunteita kuin sinulla”. ”Miltä sinusta tuntuisi, jos joku kirjoittaisi sinulle tuolla tavalla?” hän jatkoi.

JOKAINEN IHMINEN ON Jumalan luoma, ja Kristus on kuollut kaikkien ihmisten puolesta. Jumala haluaa jokaisen ihmisen pelastuvan ja oppivan tuntemaan totuuden. Jumala rakastaa kaikkia maailman ihmisiä, vaikka hän ei rakastakaan kaikkea meissä olevaa syntiä ja pahuutta. Näiden tosiasioiden muistaminen ja itselleen muistuttaminen on erinomainen lähtökohta taistelussa kaikkea vääryyttä ja vihaa vastaan.

RAKKAUDEN OSOITTAMINEN voi joskus tuntua heikolta ja voimattomalta. Todellinen aito rakkaus on kuitenkin kenties maailmankaikkeuden suurin voima. Hän, jolla on kaikki valta ja voima taivaassa ja maan päällä, on samanaikaisesti se, josta määritelmällisesti sanotaan, että hän on rakkaus. Kristuksen kärsivään rakkauteen uskominen ja siihen sitoutuminen on omiaan vapauttamaan ihmisen aitoon rakkauteen – jopa niitä kohtaan, jotka vihaavat häntä.

Piditkö artikkelista? Saat lisää mielenkiintoisia juttuja tilaamalla Uuden Tien verkkolehden tästä. Jaa artikkeli myös sosiaalisessa mediassa.

Tutustu myös visioomme alla olevan videon kautta: