Mitä hyötyä on kirjoista, kun meillä on tv ja some?

”Kirjat ja lukeminen on lyhyt välivaihe ihmiskunnan historiassa. Miljoonat lukihäiriöiset tervehtivät ilolla siirtymistä eteenpäin. Tarina kirjaimin on monelle yhtä luontevaa omaksua kuin musiikki pelkästään nuotteina.” Näin kirjoitti viestintätoimisto Kreabin toimitusjohtaja, entinen Ylen toimitusjohtaja Mikael Jungner Twitter-tilillään 6. elokuuta.

Jungner osallistui keskusteluun suomalaisten lukuinnon hiipumisesta. Hänen mukaansa ei tulisi olla niin huolissaan siitä, että suomalaiset siirtävät kirjat sivuun ja käyttävät enemmän aikaa vaikkapa tv-sarjojen ja sosiaalisen median parissa. Helsingin Sanomien haastattelussa 7. elokuuta Jungner selitti, että kirja oli kelpo väline ihmisten väliseen kommunikaatioon silloin, kun parempaa ei ollut. Nyt on. Kun ajasta on pulaa, kommunikointiin on tehokkaampia välineitä.

Toki maailma muuttuu, ja moni elää hyvää ja rikasta elämää ilman kirjanlukuharrastustakin, mutta asiaa kannattaa silti pohtia pintaa syvemmältä. Lukemisella – ja nimenomaan kirjojen lukemisella – on nimittäin monia myönteisiä vaikutuksia, jotka on todettu tieteelliset vaatimukset täyttävissä tutkimuksissa.

Turkulainen neurologi ja dosentti Markku T. Hyyppä kirjoitti näistä tutkimustuloksista populaarissa artikkelissaan Parnasso-lehdessä 3/2018 (julkaistu myös Suomen Kuvalehdessä 24.6.). Eri maissa tehdyissä tutkimuksissa on havaittu, että lukeminen lisää elinikää. Aivotutkimukset ovat myös osoittaneet, että lukemisharrastus hidastaa muistisairauden alkamista. Kirjan lukeminen vähentää stressiä ja masentuneisuutta sekä lisää hyvän olon ja terveyden tunnetta. Romaanin tai runojen lukeminen aktivoi aivot jäljittelemään todellisia ja kuviteltuja tapahtumia. Niinpä se auttaa ymmärtämään paremmin omia ja toisten ihmisten mielentiloja.

Lukemisella – ja nimenomaan kirjojen lukemisella – on monia myönteisiä vaikutuksia, jotka on todettu tieteelliset vaatimukset täyttävissä tutkimuksissa.

Miksi sitten juuri kristittyjen tulisi olla kiinnostuneita lukemisesta? Koska meillä on Jumala, joka on puhunut meille ihmiskielen kautta. Hän on lähettänyt Poikansa, joka on Jumalan iankaikkinen Sana. Tästä Sanasta todistavat Vanhan ja Uuden testamentin pyhät kirjoitukset, jotka ovat Pyhän Hengen inspiroimia tekstejä. Jumala puhuu meille sanansa kautta ja me puhumme hänelle sanoin rukouksissa.

Kristinusko on Sanan uskonto. Se luottaa Sanan voimaan. Niinpä kristityt munkit ovat vuosisatojen aikana kopioineet paitsi Raamatun tekstejä, myös muuta kirjallisuutta tuleville sukupolville.

Raamatun lukeminen on tietysti kaiken a ja o. Muun kristillisen kirjallisuuden kautta saamme laajempaa perspektiiviä, miten toiset kristityt ovat Raamattua tulkinneet. Historiaan ja klassikoihin perehtyminen auttaa meitä vertaamaan omaa aikaamme menneisyyteen ja sitä kautta oppia uutta. Uutuuskirjallisuus välittää viestiä siitä, mitkä aihepiirit ovat tänä aikana pinnalla ja mistä ihmiset ovat kiinnostuneita. Tämä kaikki voi rakentaa meitä kristittyinä.

Entä kun ei ole aikaa? Ehkä elämäntilanteemme on tosiaan sellainen, että se vaatii meiltä nyt aikaa johonkin muuhun ja ajankohtaisempaan. Mutta ehkä voimme myös miettiä, elämmekö jatkuvassa oravanpyörässä ja estääkö turha kiire meitä pysähtymästä. Tällainen elämänrytmi sosiaalisella medialla höystettynä nakertaa keskittymiskykyämme. Kirjan lukeminen on hyvä vastalääke lyhytjänteisyyttä vastaan.