Miltä Eurooppa näyttää entisen jihadistin silmin?

Egyptissä Tomas Samuel saarnasi televi­siossa ja johti rukouksia moskeijassa. Nyt hän elää Ruotsissa ja haluaa herätellä Eurooppaa.

– En ole tuote. Siksi en kierrä kertomassa omaa todistustani. Jos minut kutsutaan puhumaan, lähden mielelläni saarnaamaan Jumalan sanaa, Ruotsissa Pelastusarmeijassa pastorina toimiva Tomas Samuel toteaa. Hän oli yksi Set my people free -tapahtuman puhujista Tukholmassa lokakuussa. KUVA: MARI TURUNEN

– En ole tuote. Siksi en kierrä kertomassa omaa todistustani. Jos minut kutsutaan puhumaan, lähden mielelläni saarnaamaan Jumalan sanaa, Ruotsissa Pelastusarmeijassa pastorina toimiva Tomas Samuel toteaa. Hän oli yksi Set my people free -tapahtuman puhujista Tukholmassa lokakuussa. Kuva: Mari Turunen

 

Egyptissä Tomas Samuel saarnasi televi­siossa ja johti rukouksia moskeijassa. Nyt hän elää Ruotsissa ja haluaa herätellä Eurooppaa.

Istun kodikkaassa kahvilassa Tukholman keskustassa, Santa Clara -kirkon kupeessa. Vastapäätäni istuvan Tomas Samuelin puheet ovat kuitenkin kaukana kotoilusta. Päinvastoin, miehen seurassa Euroopan tulevaisuus alkaa huolestuttaa, sen verran vakavia huomioita mies tiputtelee.

Tomas Samuel ei ole ihan kuka tahansa. Hän on Egyptissä salafistiperheessä kasvanut mies, joka johti jo teini-ikäisenä rukouksia moskeijassa ja värväsi miehiä jihadiin, pyhään sotaan, Yhdysvaltoja vastaan Irakiin vuonna 2003. Ensimmäisen tutkintonsa hän suoritti sharia-tiedekunnassa, ja toimi muslimisaarnaajana televisiossa, kuin evankelista ikään.

Tomas Samuel tunteekin konservatiivisen islamistijärjestön Muslimiveljeskunnan sekä salafistien ajattelun ja toimintatavat. Nämä ryhmittymät toimivat myös Euroopassa, ja niihin kannattaisi hänen mukaansa kiinnittää huomiota.

– Islamin tavoitteena on olla johtavassa asemassa yhteiskunnassa. Muslimit eivät osaa olla lampaita, he haluavat johtaa. Jos muslimit ovat yhteiskunnassa vähemmistönä, silloin eletään rauhassa, mutta jos islam on vallassa, seurauksena on jihad.

Eurooppa, katso Indonesiaa

Yhteiskunnan islamisoimiseen Muslimiveljeskunta pyrkii poliittisin keinoin, demokratiaa hyödyntäen. Liike vastustaa lännen vaikutusta ja koettaa kaataa Lähi-idän diktatuurit, joita se pitää liian lepsuina.

–  Muslimiveljeskuntaa johdetaan Egyptistä. Se on hierarkkinen verkosto, jossa asiat linkittyvät aina yhteen.

Suomen islamilaisen yhdyskunnan johtajana toiminut Anas Hajjar kuuluu Muslimiveljeskuntaan.

Salafisteja on sen sijaan vaikeampaa havaita, sillä he eivät pyri esille. He toimivat itsenäisissä ryhmissä ja koettavat saada jalansijaa moskeijoissa niin Egyptissä kuin Euroopassakin.

– Jos hallitsee moskeijaa, hallitsee ihmisten mieliä.

Kuka?

  • Tomas Samuel (ei syntymänimi)
  • Syntyi Egyptissä salafistiseen muslimisukuun
  • Opiskellut shariaa yliopistossa
  • Värväsi miehiä jihadiin vuonna 2003
  • Jeesuksen ilmestyminen unessa johti hänet pitkään prosessiin, jonka päätteeksi hän kääntyi kristityksi.
  • Tomas ja Nancy Samuel joutuivat pakenemaan vainoa Ruotsiin vuonna 2014.
  • Toimii saarnaajana Pelastusarmeijassa ja opiskelee apologiaa Ravi Zachariaksen akatemiassa

Vaikutusvaltaa salafisteilla on Tomas Samuelin mukaan aivan erityisesti Iso-Britan­niassa, Ranskassa, Belgiassa ja Saksassa. Ruotsissa Malmössä ja Göteborgissa värvätään nuoria jihadiin määrätietoisesti.

Kolmas Euroopassa vaikuttava muslimiryhmä ovat suufilaiset, nuo rakkautta korostavat mystikot.

–  Eurooppalaiset ihastuvat heidän sanomaansa, ja ajattelevat, että tätä on islam. Suufilaisuus ja kaupankäynti veivät islamin myös Indonesiaan ja Malesiaan, mutta katsokaa niitä nyt, mies huudahtaa ja viittaa maissa vallitsevaan tiukkaan islamiin.

– En sano, että Eurooppa muuttuisi Egyptiksi päivässä, mutta eurooppalaista suvaitsevaisuutta ei voi jatkaa loputtomiin.

Hän kehottaa puuttumaan pieniin signaaleihin, sillä jos mitään ei tehdä, voi tilanne muuttua muutamassa vuosikymmenessä dramaattisesti. Lontoossa salafistit julistavat jo, että tulee päivä, jolloin kuningattaren on maksettava muslimeille veroa.

– Ongelma ei ole tietämisessä, vaan strategiassa ja ihmisissä. Nyt tarvittaisiin rohkeita ihmisiä, jotka puolustavat maataan, perheitään ja arvojaan.

Jos näin sanoisi äärioikeiston edustaja, asialle olisi helppo hymähtää ja leimata se vihapuheeksi. Nyt kehotuksen antaa entinen jihadisti, joka on paennut Ruotsiin muslimien väkivaltaa. Sen kohteeksi hän joutui käännyttyään kristityksi.

Jeesus ilmestyy

– Eurooppa on ylimielinen ajatellessaan, että se voi luottaa vain omiin kokemuksiinsa. Joskus kannattaisi kuunnella myös muita.

Kuunnellaanpa siis.

Salafsitiperheen vesan passista on voinut hänen syntymästään lähtien lukea hänen uskontonsa: islam. Mutta nuoruudessa Jeesus ilmestyi hänelle kolmena yönä peräkkäin.

– En tullut heti uskoon, mutta ymmärsin, että Jeesuksessa on jotain. Seuraavat vuodet olin todella ristiriitaisessa tilanteessa. Johdin rukouksia moskeijassa, ja ihmiset kiittelivät minua hurskaudestani. Samalla aloin epäillä onko islam totta. Myöhemmin sain ystävältäni Raamatun, jota luin salaa.

Vuosia myöhemmin Tomaksen työpaikalla sekulaari muslimi Nancy kiinnostui Tomaksesta.

”Hän oli imaami ja tuli kuuluisasta salafistiperheestä, mutta huomasin, että hän ei rukoillut tai suorittanut uskonnollisia rituaaleja. Halusin ottaa selvää, kuka hän oikein on,” Nancy kertoo Dagenin viime vuonna julkaistulla jouluvideolla. Samaan aikaan myös Nancy luki Raamattua ja tunteet Tomaksen kanssa kasvoivat keskinäiseksi rakastumiseksi.

Termit haltuun

Jihad – sisäinen kilvoittelu tai pyhä sota.

Salafismi – sunni-islamilainen hyvin konservatiivinen liike.

Muslimiveljeskunta – Egyptissä syntynyt uskonnollis-poliittinen liike.

Fatwa – uskonoppineen antama vastaus.

Apostasia – islamin hylkääminen.

Sharia – islamilainen laki, joka islamissa nähdään muuttumattomana.

Wahhabismi – sunni-islamilainen hyvin konservatiivinen suuntaus, Saudi-Arabian valtionuskonto.

Silmukka kiristyy

Kerran Tomas ehdotti, että he tapaisivat papin. Kirkossa pappi kysyi haluaisiko Nancy saada kasteen.

”Vastasin myöntävästi, ja katsoin kysyvästi Tomakseen. Olin huolissani hänestä, sillä olin rakastunut ja halusin, että hänkin pääsee osalliseksi pelastuksesta”, Nancy kuvaa.

Kasteen jälkeen Nancy ihmetteli, miksi Tomas itki ääneen. Pappi kertoi kastaneensa Tomaksen jo vuosia aikaisemmin samassa kirkossa. He siirtyivät toiseen huoneeseen, jonka Nancy huomasi koristellun häitä varten. Tomas pyysi Nancyä vaimokseen.

– Koetimme elää Egyptissä kristittyinä, mutta näimme, että pojallamme ei olisi siellä tulevaisuutta, ja meidät tapettaisiin, Tomas toteaa.

Tomaksen eno oli alkanut epäillä, että jotain oli tekeillä ja hän julisti Tomakselle fatwan, kuolemantuomion. Myös Egyptin tiedustelupalvelu ilmaisi tietävänsä, että kodissa pidettiin rukouskokouksia.

Heidän henkensä oli hiuskarvan varassa, mutta pari onnistui pakenemaan Ruotsiin vuonna 2014. Ruotsissa Tomas Samuel päätti paljastaa korttinsa ja hän kertoi uskostaan Jeesukseen Facebookissa ja kolmen kristillisen televisiokanavan haastattelussa. Sukulaiset Egyptissä raivostuivat.

– He haluavat rangaista minua siitä, että seuraan häntä, joka sanoi: rakastakaa vihamiehiänne, mies hymähtää.

Nyt heillä on maassa väliaikainen oleskelulupa.

Piditkö lukemastasi? Saat lisää mielenkiintoisia juttuja, kun tilaat Uuden Tien klikkaamalla alla olevaa kuvaa. Jaa artikkeli myös sosiaalisessa mediassa!

Lisäksi

Länsimaissa ymmärrettyä uskonnonvapautta ei löydy Koraanista

Kieltääkö islam uskonnonvapauden? Pakottaako islam ihmiset kääntymään muslimeiksi? Opettaako islam, että luopion saa tappaa kuka tahansa?

– Kaikkiin näihin kysymyksiin imaami vastaisi: ei. Ja hän on oikeassa. Ongelmana ei ole imaamin vastaus, vaan harhaanjohtava kysymys.

Tomas Samuelin mukaan keskustelu ajautuu väärille urille länsimaisesta ajattelusta nousevien kysymysten vuoksi. Sen sijaan islamia tulisi lähestyä sen omasta itseymmärryksestä käsin. Jotta voi haastaa islamin, on ajateltava kuin muslimi.

Otetaan esimerkiksi kohta, jota siteerataan usein osoittamaan, että Koraani tunnustaa uskonnonvapauden. ”Sano: totuus tulee teidän Herraltanne. Joka tahtoo, uskokoon, ja joka tahtoo, älköön uskoko!” (Luolan suuran jae 29).

– Uskonoppineet ovat yhtä mieltä siitä, että tämä suura ei anna muslimille lupaa uskoa mitä haluaa, vaan se sisältää uhkauksen.

Se tuleekin selväksi, kun lukee jakeen loppuun saakka. Se nimittäin jatkuu näin: ”Pahantekijöille olemme valmistaneet tulen, joka ympäröi heitä suurena telttana. Jos he siellä rukoilevat sadetta, he saavat sadetta, joka on kuin sulaa kuparia ja polttaa heidän kasvoillaan. Mikä hirveä juoma ja paha lepopaikka!”

Valinnanvapautta

”Ei uskontoon pakoteta, vaan hurskaus ja harha ovat selvästi erillään.” Myös tämä Koraanin kohta nostetaan esiin, kun halutaan painottaa uskonnonvapautta islamissa. Tomas Samuel puistelee päätään länsimaalaisten naiiviudelle. Hänen mukaansa on kysyttävä, mitä tuossa kohdassa tarkoitetaan vapaudella ja luettava suura loppuun.

Suura jatkuu: ”Joka kieltää epäjumalat ja uskoo Jumalaa, on tarttunut tukevaan kädensijaan, joka ei repeä.” (Lehmän suura, jae 256)

– Monet uskonoppineet ovat yhtä mieltä siitä, että suura puhuu niistä, jotka eivät suostu kääntymään islamiin. Tämä suura antaa heille vapauden valita kuolema, kääntyminen islamiin tai verojen maksaminen, jos henkilö on Kirjan kansaa. Ja tätä sanotaan vapaudeksi!

Tomas Samuelin mukaan suura ei siis tarjoa uskonnonvapautta muslimille, joka hylkää islamin. Silti juuri tätä kohtaa, joka itse asiassa paljastuu uskonnonvapauden irvikuvaksi, käytetään harhaanjohtavasti länsimaiselle yleisölle.

Onko kritiikki sodanjulistus?

Koraani ei käsittele apostasiaa yksityiskohtaisesti, ja tästä johtuen monet länsimaalaiset tulkitsevat, ettei islamissa ole apostasialakeja. Tulkinta on kuitenkin Samuelin mukaan väärä.

– Uskonoppineiden rooli on merkittävä, sillä 1800-luvulle saakka ei ollut kiistoja apostasiasta. Tämä on moderni keskustelun aihe islamissa.

Usein vedotaan siihen, että islamissa annetaan lupa vain puolustautua, jos joku taistelee muslimeja vastaan. Kuuluisia uskonoppinut, keskiajalla elänyt Shaikh al-Islam Ibn Taymiyah kuitenkin toteaa, että sotia voi fyysisesti ja verbaalisesti. Omana aikanaan Ibn Taymiyah oli ristiriitainen hahmo, mutta hän on nykyislamin siteeratuimpia oppineita. Hänen ajatuksensa ovat vaikuttaneet wahhabismiin, salafismiin ja jihadismiin. Hänen mukaansa jo islamin kritisoiminen on sotaa.

Kun Eurooppa hylkää elävän, Raamatun Jumalan, se on valmis uskomaan mitä tahansa. Tämä G.K. Chestertonin ajatus on pyörinyt Tomas Samuelin mielessä. Hän haluaa olla vaikuttamassa eurooppalaisten mieliin, ja sen vuoksi hän opiskelee ­apologiaa Ravi Zachariaksen akatemiassa. Sanottavaa hänellä ainakin on.

 

Mitä ajattelet sharia-tuomio-istuimista Euroopassa?

Euroopassa keskustellaan, voisivatko sharia-tuomioistuimet toimia myös Euroopassa, ja monessa maassa ne ovat jo todellisuutta. Viime keväänä Journalistiliiton ja Suomen Lähi-idän instituutin järjestämässä tilaisuudessa vierailleet yliopistotutkijat: Robert Gleave Exterin yliopistosta ja Asifa Qureishi-Landes Harvardista esittivät, että sharia-tuomioistuimet ovat vastaus monikulttuuriselle Euroopalle.

Väitteen kuullessaan Tomas Samuel huokaa raskaasti ja toteaa, että hänellä olisi tähän paljonkin sanottavaa.

– Ensimmäisen tutkintoni suoritin sharia-tiedekunnassa, olen tavallaan asianajaja. Tämä väite on naiivi ja vääristelee islamia. Kun vastassa on ihmisiä, jotka eivät tätä ymmärrä, tällainen pelaaminen on helppoa.

– Nämä advokaatit puhuvat toissijaisista asioista ja yksittäisistä tapauksista, mutta silloinkin päätökset perustuvat muuttumattomaan perustaan. Islamissa on kyllä joustavuutta, mutta ei perusasioissa.

Otetaan esimerkiksi viinin juominen. Voiko Lontoossa asuva muslimi juoda viiniä vain nauttiakseen? Samuelin mukaan ei voi, sillä perusta alkoholin juomisen kiellolle on muuttumaton.

– On naurettavaa sanoa, että sharia ja demokratia sopivat yhteen. Islam on heimoon perustuva systeemi. Siinä ei ole kyse uskomisesta, vaan antautumisesta. Muslimin tulee antaa kaikkensa islamille, jolloin ajatteluun on sisäänrakennettuna, että islamin tulee olla ykkönen. Tämän saavuttamiseksi tarvitaan shariaa.

– Tärkeintä on maan perustuslaki. Yksi laki kaikille, se on perusta. Emme halua sharia-oikeusistuimia tai kristillisiä oikeusistuimia, vaan siviilituomioistuimet, joissa kaikkia koskee sama laki, hän painottaa.

Muuttoliike Eurooppaan on lisääntynyt ja yhä useampi tulija on muslimi. Tomas Samuel muistuttaa, että vaikka he ovat ylittäneet rajan, heidän ajattelunsa ei ole automaattisesti muuttunut eurooppalaisten arvojen mukaiseksi.

– Ihminen haluaa pysyä mukavuusvyöhykkeellään ja muslimeille se on islam. Heille tulisi tarjota vaihtoehto ja opettaa eurooppalaisia arvoja.